Scribus ja kuvakirjastot

Pienellä julkaisulla ei välttämättä ole resursseja palkata valokuvaajaa jokaista täytekuvaansa varten. Digikameroiden huiman suosion myötä on nettiin noussut kuvapankkeja, jonne Matti Meikäläiset voivat lähettää omia kuviaan toisten ihailtavaksi ja käytettäväksi. Oma suosikkini on Morguefile, jonka kuvia voi vapaasti käyttää kaikenlaisissa projekteissa ilmaiseksi. Morguefilen useimmin kysytyistä kysymyksistä:

Ovatko kuvat ilmaisia ja voin käyttää niitä omassa kaupallisessa projektissani?

Kyllä

En usko. Ovatko ne todella ilmaisia?

Kyllä. Kaikki kuvat todella ovat ilmaisia ja voit käyttää niitä kaupallisessa projektissasi ilman kuvaajan lupaa tai edes kuvaajan mainitsemista kuvan yhteydessä. Kuvien painokopioiden tai digitaalisten versioiden myyminen sekä niiden esittäminen omina kuvinasi on kielletty.

Mikään ei tietenkään estä sinua antamasta kunniaa kuvaajalle ja kertomasta hänelle, että olet käyttänyt omassa työssäsi hänen kuvaansa. Tällaiset pienet hyvät teot löydät varmasti edestäsi, kun kuvaaja kiitoksistasi innostuneena alkaa räpsiä entistä enemmän entistä parempia kuvia. Ennen Morguefilestä löytyneen kuvan käyttöä kannattaa vielä lukea palvelun käyttöehdot.

Leikekuvia (vektorigrafiikkaa) löytyy Pertti-perusinsinöörin julkaisuihin Open Clip Art Librarysta. Kaikki Open Clip Artista löytyvät kuvat on julkaistu Public Domainina. Open Clip Artin kokoelmassa on yli 10 000 kuvaa, joten oikean kuvan löytyminen on todennäköisesti vain ajan kysymys.

Open Clip Art Library julkaisee leikekuvat svg-tiedostoina. Svg-tiedostot voi Scribukseen tuoda suoraan Tiedosto-valikon Tuo-alivalikosta löytyvällä Tuo svg… -toiminnolla. Leikekuvia voi helposti myös muokata Inkscapessa, jos ei ole tyytyväinen johonkin kuvan yksityiskohtaan tai haluaa käyttää kuvaa osana omaa laajempaa piirrosta.

Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Sarjan kirjoitukset:

Aloitinpa toisen blogin

Tuntuu hölmöltä kirjoittaa kahta blogia, mutta ensimmäisen blogini aihealue taitaa olla turhan tiukasti rajattu. Tässä toisessa blogissani ajattelin kirjoitella kaikesta, mitä mieleen tulee ja mitä elämässä kulloinkin on menossa. Tästä se lähtee. Kait.

Linuxkouluun.fi päivitti Scribus-artikkelinsa

Linuxkouluun.fi-sivustolla olevat Scribus-artikkelit on päivitetty vastaamaan vakaan haaran toiseksi viimeisintä julkaisua (versio 1.3.3.11). Sivuston artikkelien avulla pääsee Scribuksen ja monien muittenkin vapaitten ohjelmien kanssa hyvään alkuun. Nyt päivittyneet Scribus-artikkelit ovat

Yksi moitteen sana heille. Olisi kohtelista, että he muualla verkossa -sivullansa linkittäisivät Scribus-oppaan blogisivulle eivätkä suoraan pdf-tiedostoon. Näin ihmiset saisivat videolinkkien uuden osoitteen ja blogini saisi mainosta.

Scribus ja Inkscape

Inkscape on noussut nopeasti vapaiden työpöytäohjelmien parhaimmistoon. Tähän voidaan löytää useita syitä. Inkscapen käyttöliittymä on tarkkaan harkittu ja tehokas käyttää. Käyttöliittymässä on vaikutteita Corel Drawlta ja Xara Xtremeltä. Toinen syy Inkscapen suosioon on svg, w3c:n verkkojulkaisemista varten luoma vektorigrafiikkastandardi, joka on Inkscapen käyttämä tallennusmuoto.

Svg:n uusin luonnosversio ei ole suunnattu pelkästään verkkojulkaisemiseen, vaan se sisältää myös useita painotöitä varten tehtyjä parannuksia, joista tärkeimpänä värinhallinta. Svg ei myöskään tarvitse monimutkaisia jäsentimiä, kuten eps-tiedostot eikä svg-tiedostojen kanssa tarvitse varautua suosittujen ohjelmien tekemiin standardin ulkopuolisiin laajennuksiin (AI?). Näiden ominaisuuksien ja standardin vapauden takia on svg:stä tullut suosituin vapaiden ohjelmien käyttämä vektorigrafiikan tallennusmuoto.

Inkscape on malliesimerkki hyvin hoidetusta vapaasta ohjelmaprojektista. Inkscape-yhteisö on helposti lähestyttävissä ja pienellä vaivalla ohjelman käyttäjät voivat myös edistää ohjelman kehitystä ja liittyä Inkscapen laajaan kehittäjäjoukkoon. (Jos sinua kiinnostaa Inkscapen käännöstyö, ota yhteyttä minuun riku (ät) scribus (piste) info).

Scribus– ja Inkscape-kehittäjien kanssa on pidetty muutamia tapaamisia, jotta Inkscapessa luodun SVG-kuvan tuonti Scribukseen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Scribus-kehittäjät ovat voineet käyttää hyväkseen Inkscape-ihmisten svg-osaamista ja Inkscapen väki Scribuksen eps-tallennuseksperttejä. Inkscapen kehityksen tahti tekee seuraamisen vaikeaksi. Alla olen luetellut muutamia huomioita Inkscapella tehdyn vektorikuvan tuomisesta Scribukseen.

  • vektorigrafiikka tuodaan Scribukseen Tiedosto-valikon Tuo alivalikosta löytyvillä työkaluilla
  • Scribuksessa kuvakehyksessä oleva grafiikka on aina bittikarttagrafiikkaa
  • muunna Inkscapessa teksti poluiksi
  • vältä svg-filttereitä
  • monimutkaisen vektorigrafiikan tuonti onnistuu tallentamalla se Inkscapessa ensin png-tiedostoksi (bittikarttaformaatti). Tällöin on syytä huomioida painon vaatima ppi
  • jos svg:n kanssa on ongelmia, voi vektorigrafiikkaa yrittää tuoda Scribukseen Inkscapesta tallennettuna eps-tiedostona

Tekstissä on pätkiä alunperin Painomaailmassa julkaistusta Graafisen suunnittelijan vapaat vaihtoehdot -jutusta.

Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Aikaisemmin sarjassa on ilmestynyt kirjoitus:

Tekstinkäsittely – sivuntaitto

Tekstinkäsittelyohjelma on usein ensimmäinen ohjelma, jota tietokoneen käyttäjä huomaa tarvitsevansa usein. Tästä syystä tekstinkäsittelyohjelmaan syntyy erityinen side. Kun tulee tarve alkaa tehdä julkaisua, aukeaa puoliautomaattisesti tekstinkäsittelyohjelma. Hetken kuluttua sohvapöydällä olevan Linux Magazine -lehden ulkonäkö alkaa kummastuttaa, koska tekstinkäsittelyohjelma ei millään tunnu taittuvan yhtä monipuoliseen ulosantiin. Kuvat menevät minne sattuu eikä tekstejäkään voi käännellä yhtä hienosti vinoon kuin LM:ssä.

LM:n ulkoasun monipuolisuuteen on kaksi syytä: sen on tehnyt ammattilainen ja hänellä on ollut työvälineenään taitto-ohjelma. Lehtien teossa käytetään Scribusta ja muita Scribuksen kaltaisia taitto-ohjelmia, joiden tarkoitus on helpottaa lehteen tulevien elementtien sijoittelua ja tarjota riittävä tarkkuus kohteitten muokkaamiselle.

Taitto-ohjelmien tukemat tallennusmuodot ovat usein myös tekstinkäsittelyohjelmia laajemmat. Pdf-tiedoston saa molemmista ulos, mutta taitto-ohjelmista pdf-tiedosto saadaan ulos painotyön vaatimusten mukaisena värihallittuna tiedostona. Tämä harvemmin on mahdollista toimisto-ohjelmilla. Koffice 2.0 taitaa olla ensimmäinen toimisto-ohjelmapaketti, jossa värinhallinta on otettu mukaan. Koffice 2.0 on vielä alpha tasolla. Viimeisin julkaisu on 2.0-alpha-9.

Tekstinkäsittelyssä on kyse mahdollisimman jouhevasta kirjoitusprosessista. Tekstinkäsittelyohjelma on usein se, joka määrittelee sillä syntyvän dokumentin ulkoasun. Vaikka käyttäjä pystyy vaikuttamaan tekstinkäsittelyohjelmassa ulkoasun suuriin linjoihin jää paljon vielä toivomisen varaa. Tässä kohtaa astuu kuvaan taitto-ohjelma, joka kehyksineen mahdollistaa elementtien tarkan sijoittelun millimetrin tarkkuudella – usein tarkemminkin. Taitto-ohjelma ei ole tekstin kirjoittamista varten. Parhaimmillaan sivun taitosta vastaavalla henkilöllä on kaikki työssä tarvittavat tekstit ja kuvat valmiina ja hänen tehtävänsä on muodostaa niistä näyttävä kokonaisuus taitto-ohjelmassa ja toimittaa valmis työ painoon.

Taitto- ja tekstinkäsittelyohjelma eivät siis korvaa toisiaan vaan parhaimmillaan toimivat rinnan saman päämäärän tavoittamiseksi. Tekstinkäsittelyohjelma tarjoaa kirjoittajalle tutun ja vakaan ympäristön tekstin kirjoittamiseen ja taitto-ohjelma suostuu ottamaan vastaan tekstinkäsittelyohjelmassa kirjoitetun tekstin kehyksiinsä lopullista muokkausta ja sijoittelua varten.