Scribus ja kuvakirjastot

Pienellä julkaisulla ei välttämättä ole resursseja palkata valokuvaajaa jokaista täytekuvaansa varten. Digikameroiden huiman suosion myötä on nettiin noussut kuvapankkeja, jonne Matti Meikäläiset voivat lähettää omia kuviaan toisten ihailtavaksi ja käytettäväksi. Oma suosikkini on Morguefile, jonka kuvia voi vapaasti käyttää kaikenlaisissa projekteissa ilmaiseksi. Morguefilen useimmin kysytyistä kysymyksistä:

Ovatko kuvat ilmaisia ja voin käyttää niitä omassa kaupallisessa projektissani?

Kyllä

En usko. Ovatko ne todella ilmaisia?

Kyllä. Kaikki kuvat todella ovat ilmaisia ja voit käyttää niitä kaupallisessa projektissasi ilman kuvaajan lupaa tai edes kuvaajan mainitsemista kuvan yhteydessä. Kuvien painokopioiden tai digitaalisten versioiden myyminen sekä niiden esittäminen omina kuvinasi on kielletty.

Mikään ei tietenkään estä sinua antamasta kunniaa kuvaajalle ja kertomasta hänelle, että olet käyttänyt omassa työssäsi hänen kuvaansa. Tällaiset pienet hyvät teot löydät varmasti edestäsi, kun kuvaaja kiitoksistasi innostuneena alkaa räpsiä entistä enemmän entistä parempia kuvia. Ennen Morguefilestä löytyneen kuvan käyttöä kannattaa vielä lukea palvelun käyttöehdot.

Leikekuvia (vektorigrafiikkaa) löytyy Pertti-perusinsinöörin julkaisuihin Open Clip Art Librarysta. Kaikki Open Clip Artista löytyvät kuvat on julkaistu Public Domainina. Open Clip Artin kokoelmassa on yli 10 000 kuvaa, joten oikean kuvan löytyminen on todennäköisesti vain ajan kysymys.

Open Clip Art Library julkaisee leikekuvat svg-tiedostoina. Svg-tiedostot voi Scribukseen tuoda suoraan Tiedosto-valikon Tuo-alivalikosta löytyvällä Tuo svg… -toiminnolla. Leikekuvia voi helposti myös muokata Inkscapessa, jos ei ole tyytyväinen johonkin kuvan yksityiskohtaan tai haluaa käyttää kuvaa osana omaa laajempaa piirrosta.

Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Sarjan kirjoitukset:

Aloitinpa toisen blogin

Tuntuu hölmöltä kirjoittaa kahta blogia, mutta ensimmäisen blogini aihealue taitaa olla turhan tiukasti rajattu. Tässä toisessa blogissani ajattelin kirjoitella kaikesta, mitä mieleen tulee ja mitä elämässä kulloinkin on menossa. Tästä se lähtee. Kait.

Linuxkouluun.fi päivitti Scribus-artikkelinsa

Linuxkouluun.fi-sivustolla olevat Scribus-artikkelit on päivitetty vastaamaan vakaan haaran toiseksi viimeisintä julkaisua (versio 1.3.3.11). Sivuston artikkelien avulla pääsee Scribuksen ja monien muittenkin vapaitten ohjelmien kanssa hyvään alkuun. Nyt päivittyneet Scribus-artikkelit ovat

Yksi moitteen sana heille. Olisi kohtelista, että he muualla verkossa -sivullansa linkittäisivät Scribus-oppaan blogisivulle eivätkä suoraan pdf-tiedostoon. Näin ihmiset saisivat videolinkkien uuden osoitteen ja blogini saisi mainosta.

Scribus ja Inkscape

Inkscape on noussut nopeasti vapaiden työpöytäohjelmien parhaimmistoon. Tähän voidaan löytää useita syitä. Inkscapen käyttöliittymä on tarkkaan harkittu ja tehokas käyttää. Käyttöliittymässä on vaikutteita Corel Drawlta ja Xara Xtremeltä. Toinen syy Inkscapen suosioon on svg, w3c:n verkkojulkaisemista varten luoma vektorigrafiikkastandardi, joka on Inkscapen käyttämä tallennusmuoto.

Svg:n uusin luonnosversio ei ole suunnattu pelkästään verkkojulkaisemiseen, vaan se sisältää myös useita painotöitä varten tehtyjä parannuksia, joista tärkeimpänä värinhallinta. Svg ei myöskään tarvitse monimutkaisia jäsentimiä, kuten eps-tiedostot eikä svg-tiedostojen kanssa tarvitse varautua suosittujen ohjelmien tekemiin standardin ulkopuolisiin laajennuksiin (AI?). Näiden ominaisuuksien ja standardin vapauden takia on svg:stä tullut suosituin vapaiden ohjelmien käyttämä vektorigrafiikan tallennusmuoto.

Inkscape on malliesimerkki hyvin hoidetusta vapaasta ohjelmaprojektista. Inkscape-yhteisö on helposti lähestyttävissä ja pienellä vaivalla ohjelman käyttäjät voivat myös edistää ohjelman kehitystä ja liittyä Inkscapen laajaan kehittäjäjoukkoon. (Jos sinua kiinnostaa Inkscapen käännöstyö, ota yhteyttä minuun riku (ät) scribus (piste) info).

Scribus– ja Inkscape-kehittäjien kanssa on pidetty muutamia tapaamisia, jotta Inkscapessa luodun SVG-kuvan tuonti Scribukseen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Scribus-kehittäjät ovat voineet käyttää hyväkseen Inkscape-ihmisten svg-osaamista ja Inkscapen väki Scribuksen eps-tallennuseksperttejä. Inkscapen kehityksen tahti tekee seuraamisen vaikeaksi. Alla olen luetellut muutamia huomioita Inkscapella tehdyn vektorikuvan tuomisesta Scribukseen.

  • vektorigrafiikka tuodaan Scribukseen Tiedosto-valikon Tuo alivalikosta löytyvillä työkaluilla
  • Scribuksessa kuvakehyksessä oleva grafiikka on aina bittikarttagrafiikkaa
  • muunna Inkscapessa teksti poluiksi
  • vältä svg-filttereitä
  • monimutkaisen vektorigrafiikan tuonti onnistuu tallentamalla se Inkscapessa ensin png-tiedostoksi (bittikarttaformaatti). Tällöin on syytä huomioida painon vaatima ppi
  • jos svg:n kanssa on ongelmia, voi vektorigrafiikkaa yrittää tuoda Scribukseen Inkscapesta tallennettuna eps-tiedostona

Tekstissä on pätkiä alunperin Painomaailmassa julkaistusta Graafisen suunnittelijan vapaat vaihtoehdot -jutusta.

Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Aikaisemmin sarjassa on ilmestynyt kirjoitus:

Tekstinkäsittely – sivuntaitto

Tekstinkäsittelyohjelma on usein ensimmäinen ohjelma, jota tietokoneen käyttäjä huomaa tarvitsevansa usein. Tästä syystä tekstinkäsittelyohjelmaan syntyy erityinen side. Kun tulee tarve alkaa tehdä julkaisua, aukeaa puoliautomaattisesti tekstinkäsittelyohjelma. Hetken kuluttua sohvapöydällä olevan Linux Magazine -lehden ulkonäkö alkaa kummastuttaa, koska tekstinkäsittelyohjelma ei millään tunnu taittuvan yhtä monipuoliseen ulosantiin. Kuvat menevät minne sattuu eikä tekstejäkään voi käännellä yhtä hienosti vinoon kuin LM:ssä.

LM:n ulkoasun monipuolisuuteen on kaksi syytä: sen on tehnyt ammattilainen ja hänellä on ollut työvälineenään taitto-ohjelma. Lehtien teossa käytetään Scribusta ja muita Scribuksen kaltaisia taitto-ohjelmia, joiden tarkoitus on helpottaa lehteen tulevien elementtien sijoittelua ja tarjota riittävä tarkkuus kohteitten muokkaamiselle.

Taitto-ohjelmien tukemat tallennusmuodot ovat usein myös tekstinkäsittelyohjelmia laajemmat. Pdf-tiedoston saa molemmista ulos, mutta taitto-ohjelmista pdf-tiedosto saadaan ulos painotyön vaatimusten mukaisena värihallittuna tiedostona. Tämä harvemmin on mahdollista toimisto-ohjelmilla. Koffice 2.0 taitaa olla ensimmäinen toimisto-ohjelmapaketti, jossa värinhallinta on otettu mukaan. Koffice 2.0 on vielä alpha tasolla. Viimeisin julkaisu on 2.0-alpha-9.

Tekstinkäsittelyssä on kyse mahdollisimman jouhevasta kirjoitusprosessista. Tekstinkäsittelyohjelma on usein se, joka määrittelee sillä syntyvän dokumentin ulkoasun. Vaikka käyttäjä pystyy vaikuttamaan tekstinkäsittelyohjelmassa ulkoasun suuriin linjoihin jää paljon vielä toivomisen varaa. Tässä kohtaa astuu kuvaan taitto-ohjelma, joka kehyksineen mahdollistaa elementtien tarkan sijoittelun millimetrin tarkkuudella – usein tarkemminkin. Taitto-ohjelma ei ole tekstin kirjoittamista varten. Parhaimmillaan sivun taitosta vastaavalla henkilöllä on kaikki työssä tarvittavat tekstit ja kuvat valmiina ja hänen tehtävänsä on muodostaa niistä näyttävä kokonaisuus taitto-ohjelmassa ja toimittaa valmis työ painoon.

Taitto- ja tekstinkäsittelyohjelma eivät siis korvaa toisiaan vaan parhaimmillaan toimivat rinnan saman päämäärän tavoittamiseksi. Tekstinkäsittelyohjelma tarjoaa kirjoittajalle tutun ja vakaan ympäristön tekstin kirjoittamiseen ja taitto-ohjelma suostuu ottamaan vastaan tekstinkäsittelyohjelmassa kirjoitetun tekstin kehyksiinsä lopullista muokkausta ja sijoittelua varten.

Scribus ja OpenOffice.org Writer

Writer on oiva valinta julkaisun tekstien valmisteluun. Writerin avulla tekstit voidaan oikolukea, mikä Scribuksessa ei vielä tällä hetkellä ole mahdollista. Vaikka Scribuksesta oikolukuominaisuus löytyisikin, on tekstin kirjoittamiseen suunnitellut ohjelmat parempia ja kirjoittamisen kannalta joustavampia kuin tekstin tuottaminen taitto-ohjelmassa.

Jotta Writerilla kirjoitetusta tekstistä saisi mahdollisimman paljon irti, on kirjoitettaessa syytä käyttää tyylejä. Ensimmäisen tason otsikoissa käytetään tyyliä ”Otsikko 1”, toisen tason otsikoissa tyyliä ”Otsikko 2”, leipätekstissä tyyliä ”Leipäteksti” jne. Tyylien avulla jokainen tekstilohko saa merkinnän, jota voidaan käyttää apuna, kun tekstiä käsitellään Scribuksessa. Writerissa käytetty tyyli voidaan Scribuksessa vaihtaa tai päivittää helposti vastaamaan lopullista ulkoasua. Koska ulkoasu sinetöityy vasta Scribuksessa, ei ole väliä, miten tyylit on Writerissa määritetty.

Toisaalta, jos Writer ei miellytä, ei työkalulla ole väliä vaan sillä, että tuotos on Scribuksen ymmärtämässä muodossa. Muotoilluista tekstimuodoista parhaiten tuettuja ovat OpenOffice.org 1.0 -tiedostomuoto (tunniste: sxw) ja OpenDocument Text (tunniste: odt). Jos suosikkitekstimuokkaimesi tukee jompaakumpaa näistä tiedostomuodoista, on tulevaisuutesi auvoinen.

Työnkulku voidaan tehdä joustavaksi myös niin, että lehteen artikkeleita kirjoittavat henkilöt voivat kukin käyttää omaa suosikkityökaluaan, vaikkei se tukisikaan odt- tai sxw-tallennusmuotoja. Tällöin voidaan käyttää ”merkattua” tekstiä, jolle Scribukseen tuotaessa otetaan käyttöön kappaletyylit Scribuksen tekstisuodattimien avulla.

Scribus ja kaverit

Muutaman seuraavan päivän aikana kirjoituksissani esittelen työkaluja Scribuksen rinnalle. Lyhyen esittelyn lisäksi kerron työkaluista, miten niistä Scribuksen kanssa saa parhaimmat tehot irti. Tarkastelukulmaksi valikoituu painovalmiin tavaran tuottaminen vapailla ohjelmilla. Saattaa teksteistä olla iloa julkaisuja kotivehkeinkin tekevälle.

Työkalujen lisäksi juttusarjassa esitellään tiedostomuotoja. Usein Scribuksella työskenneltäessä on aivan sama, millä ohjelmalla kuva tai teksti on tehty, kunhan se on Scribuksen ymmärtämässä muodossa. Vapaat ja avoimet tiedostomuodot saattavat loppupeleissä jopa olla vapaita ohjelmia tärkeämpi asia. Suositeltavat tiedostomuodot mainitaan aina niihin liittyvän ohjelman rinnalla. Ohjelmavalikoima on muodostunut omista suosikeistani, mutta jokainen on vapaa valitsemaan omansa.

Seuraavien päivien sisältöä

  • aineiston hankkiminen
    • vapaat kuvakirjastot
    • vapaat fontit
  • aineiston valmistelu ja yhteistyö
  • jälkikäsittely
  • lopuksi vielä hyödyllisiä lisenssirajoitteisia työkaluja ja apuvälineitä

Järjestys on arvottu. Huomenna aloitamme OpenOffice.orgilla. Jos listalta puuttuu jokin ohjelma, joka liittyy aiheeseen ja josta haluaisit kuulla mielipiteeni, älä epäröi vaan kommentoi tätä kirjoitusta ja kerro toiveesi.

Scribusta työväenopistolla

Scribuksella on sivurooli Helsingin työväenopiston syksyn kurssitarjonnassa. Tarjolla on kurssi Kirjoittajan it-eväät: kohti omaa julkaisua, jossa yhtenä vaihtoehtona oman julkaisun ulkoasun toteuttamiselle tarjotaan Scribusta. Koulutus kestää 28 tuntia ja hinta on 32 €. Ilmoittautukaa!

Scribuksen osalta hyviä aiheita tekstipainotteisen julkaisun tekijälle voisivat olla

  • kehyspohjaisen julkaisun perusteet
  • kappaletyylit
  • sivunumerot
  • tekstipalstan kaunis muoto (Scribus tekee rumaa jälkeä oletuksena)
  • pitkän tekstin jako useammaksi Scribus-tiedostoksi (Scribus alkaa yskiä, jos tekstiä kertyy useita kymmeniä sivuja)
  • pdf-tallennus painoa varten

Tekisi mieli osallistua kurssille tai ainakin olla kärpäsenä katossa Scribus-tuntien aikana, mutta taidan kuitenkin jättää väliin. Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan kommentteja joltakulta osallistujalta. Toisaalta olisihan minulla Scribus-opas, jonka painokuntoon laittoa voisi harkita. Kurssin vetäjällekin saattaa oppaasta olla hyötyä. Uskoisin ainakin osallistujien olevan kiitollisia materiaalista.

Fontmatrix 0.5 ja Mac Os X -versio

Fontmatrix jatkaa rouskuttamistaan ja pian saapuvan 0.5-julkaisun myötä Mac-käyttäjätkin pääsevät nauttimaan fonttimanagerista. Mac saattaa olla Fontmatrixin lopullisen läpimuuron alusta, koska Maciä tunnetusti käyttävät useat graafisen alan toimijat. Mac-käyttäjillä on myös kokemusta fonttien hallinnasta enemmän kuin muilla, koska Mac on perinteisesti ollut ongelmallinen alusta fonttien kannalta. Macissa on aina tarvittu fonttimanageria.

Tein tänään ensimmäisen Fontmatrixin Mac-paketin. Sen pitäisi toimia ppc- ja Intel-Maceillä. Tätä voitaisiin pitää vaikkapa 0.5RC1-versiona, mutta mitään virallista statusta julkaisulla ei ole. Mac-käyttäjät, joita kiinnostaa uutuus ja hienous, ladatkaa Fontmatrix ja testatkaa sitä. Kaikki palaute ohjelman toiminnasta on tervetullutta. Tärkeää olisi, että viitsisitte ilmoittaa, jos ohjelma ei teillä toimi lain. Kiitoksia.

Lataa Fontmatrix Mac Os X -versio

Lisää Fontmatrixista voit lukea aikaisemmasta jutustani Mikä Fontmatrix? tai Fontmatrixin kotisivuilta (englanniksi).

Kysyntää vapaille grafiikkaohjelmille

Totuus nykymaailmassa on, että Adobe jyrää grafiikkaohjelmistoillaan mainostoimistojen työvälineenä. Heidän sviittinsä rinnalla vapaat grafiikkaohjelmat ovat motellihuone ellei pelkkä teltta leirintäalueella.

Hyvä puoli tässä on, että teltoillekin löytyy kysyntää. Vapaitten grafiikkaohjelmien markkinat ovat pienissä yrityksissä. Yrityksissä, joilla ei ole varaa palkata mainostoimistoa tekemään kaikkia mainoksiaan. Kun Pertti-perusinsinöörin kahden hengen toimisto tekee mainoksen lehteen, soitetaan veljenpojalle ja pyydetään häneltä taitto.

Kysynnän luomiseksi Pertti olisi saatava ymmärtämään hyvän ulkoasun edut. Veljenpoika ei ole ratkaisu suunnitteluun. Markkinamiesten tulisi toitottaa, että hyvän näköinen myy paremmin. Ehkä tällöin Pertti ajattelisi veljenpoikaansa pidemmälle. Tämän lisäksi vapaat ohjelmat tulisi saada pertin näkyville. Ei haittaa vaikka Pertti pelästyy markkinamiesten markkinahintoja, jos Pertti tietää vapaiden vaihtoehtojen olemassaolosta.

Vaikkei Pertillä olekaan varaa ostaa kaikkea mainontaansa mainostoimistoilta, hän voi palkata suunnittelijan tekemään mainospohjat itselleen. Jos Pertti tietää vapaista ohjelmista ja niitten mahdollisuuksista, osaa hän vaatia suunnittelijalta vapaisiin ohjelmiin sopivat ratkaisut. Word ei ole ainoa tekstinkäsittely- ja taitto-ohjelma vaan veljenpoikaa parempaan jälkeen päästään suunnittelijalla, OpenOffice.org Writerillä ja vaikkapa Scribuksella.

Tällainen kysyntä auttaa vapaita grafiikkaohjelmia eteenpäin ja pienyrityksetkin saavat tarvitsemansa. Kynnys vapaitten ohjelmien käytölle ei varmastikaan ole suurempi kuin Adoben ykkösohjelmien. Vapaat ohjelmat tulisi vain saada paremmin kohderyhmän tietoisuuteen. Vapaus tarvitsee markkinamiehensä.

Markkinamiehiksi kelpaisivat graafiset suunnittelijat, jotka uskaltavat ottaa yllä esitellyt ideat käyttöönsä. Suunnittelijat, jotka kohdistavat markkinointinsa pieniin yrityksiin. Näiltä yrityksiltä on luultavasti turhaa toivoa pitkäaikaista sitoutumista, mutta muutaman mainospohjan tai tarjouskirjeen mallin myyminen voisi olla helppoa.

Valttina vapaita ohjelmia käyttävällä suunnittelijalla on vapaat ohjelmat. Hän voi myydä kokonaispaketin. Mallipohjan mukana voi antaa asiakkaalle ohjelman, jolla mallipohja on tehty ja jolla sen käyttö onnistuu. Tämä ei Adoben sviitillä ole mahdollista. Lisäksi, jos suunnittelija ei kaihda koulutusta, voi hän pakettiin sisällyttää koulutuksen mallipohjien täytölle.