Scribus ja OpenOffice.org Writer

Writer on oiva valinta julkaisun tekstien valmisteluun. Writerin avulla tekstit voidaan oikolukea, mikä Scribuksessa ei vielä tällä hetkellä ole mahdollista. Vaikka Scribuksesta oikolukuominaisuus löytyisikin, on tekstin kirjoittamiseen suunnitellut ohjelmat parempia ja kirjoittamisen kannalta joustavampia kuin tekstin tuottaminen taitto-ohjelmassa.

Jotta Writerilla kirjoitetusta tekstistä saisi mahdollisimman paljon irti, on kirjoitettaessa syytä käyttää tyylejä. Ensimmäisen tason otsikoissa käytetään tyyliä ”Otsikko 1”, toisen tason otsikoissa tyyliä ”Otsikko 2”, leipätekstissä tyyliä ”Leipäteksti” jne. Tyylien avulla jokainen tekstilohko saa merkinnän, jota voidaan käyttää apuna, kun tekstiä käsitellään Scribuksessa. Writerissa käytetty tyyli voidaan Scribuksessa vaihtaa tai päivittää helposti vastaamaan lopullista ulkoasua. Koska ulkoasu sinetöityy vasta Scribuksessa, ei ole väliä, miten tyylit on Writerissa määritetty.

Toisaalta, jos Writer ei miellytä, ei työkalulla ole väliä vaan sillä, että tuotos on Scribuksen ymmärtämässä muodossa. Muotoilluista tekstimuodoista parhaiten tuettuja ovat OpenOffice.org 1.0 -tiedostomuoto (tunniste: sxw) ja OpenDocument Text (tunniste: odt). Jos suosikkitekstimuokkaimesi tukee jompaakumpaa näistä tiedostomuodoista, on tulevaisuutesi auvoinen.

Työnkulku voidaan tehdä joustavaksi myös niin, että lehteen artikkeleita kirjoittavat henkilöt voivat kukin käyttää omaa suosikkityökaluaan, vaikkei se tukisikaan odt- tai sxw-tallennusmuotoja. Tällöin voidaan käyttää ”merkattua” tekstiä, jolle Scribukseen tuotaessa otetaan käyttöön kappaletyylit Scribuksen tekstisuodattimien avulla.

Scribus ja kaverit

Muutaman seuraavan päivän aikana kirjoituksissani esittelen työkaluja Scribuksen rinnalle. Lyhyen esittelyn lisäksi kerron työkaluista, miten niistä Scribuksen kanssa saa parhaimmat tehot irti. Tarkastelukulmaksi valikoituu painovalmiin tavaran tuottaminen vapailla ohjelmilla. Saattaa teksteistä olla iloa julkaisuja kotivehkeinkin tekevälle.

Työkalujen lisäksi juttusarjassa esitellään tiedostomuotoja. Usein Scribuksella työskenneltäessä on aivan sama, millä ohjelmalla kuva tai teksti on tehty, kunhan se on Scribuksen ymmärtämässä muodossa. Vapaat ja avoimet tiedostomuodot saattavat loppupeleissä jopa olla vapaita ohjelmia tärkeämpi asia. Suositeltavat tiedostomuodot mainitaan aina niihin liittyvän ohjelman rinnalla. Ohjelmavalikoima on muodostunut omista suosikeistani, mutta jokainen on vapaa valitsemaan omansa.

Seuraavien päivien sisältöä

  • aineiston hankkiminen
    • vapaat kuvakirjastot
    • vapaat fontit
  • aineiston valmistelu ja yhteistyö
  • jälkikäsittely
  • lopuksi vielä hyödyllisiä lisenssirajoitteisia työkaluja ja apuvälineitä

Järjestys on arvottu. Huomenna aloitamme OpenOffice.orgilla. Jos listalta puuttuu jokin ohjelma, joka liittyy aiheeseen ja josta haluaisit kuulla mielipiteeni, älä epäröi vaan kommentoi tätä kirjoitusta ja kerro toiveesi.

Scribusta työväenopistolla

Scribuksella on sivurooli Helsingin työväenopiston syksyn kurssitarjonnassa. Tarjolla on kurssi Kirjoittajan it-eväät: kohti omaa julkaisua, jossa yhtenä vaihtoehtona oman julkaisun ulkoasun toteuttamiselle tarjotaan Scribusta. Koulutus kestää 28 tuntia ja hinta on 32 €. Ilmoittautukaa!

Scribuksen osalta hyviä aiheita tekstipainotteisen julkaisun tekijälle voisivat olla

  • kehyspohjaisen julkaisun perusteet
  • kappaletyylit
  • sivunumerot
  • tekstipalstan kaunis muoto (Scribus tekee rumaa jälkeä oletuksena)
  • pitkän tekstin jako useammaksi Scribus-tiedostoksi (Scribus alkaa yskiä, jos tekstiä kertyy useita kymmeniä sivuja)
  • pdf-tallennus painoa varten

Tekisi mieli osallistua kurssille tai ainakin olla kärpäsenä katossa Scribus-tuntien aikana, mutta taidan kuitenkin jättää väliin. Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan kommentteja joltakulta osallistujalta. Toisaalta olisihan minulla Scribus-opas, jonka painokuntoon laittoa voisi harkita. Kurssin vetäjällekin saattaa oppaasta olla hyötyä. Uskoisin ainakin osallistujien olevan kiitollisia materiaalista.

Fontmatrix 0.5 ja Mac Os X -versio

Fontmatrix jatkaa rouskuttamistaan ja pian saapuvan 0.5-julkaisun myötä Mac-käyttäjätkin pääsevät nauttimaan fonttimanagerista. Mac saattaa olla Fontmatrixin lopullisen läpimuuron alusta, koska Maciä tunnetusti käyttävät useat graafisen alan toimijat. Mac-käyttäjillä on myös kokemusta fonttien hallinnasta enemmän kuin muilla, koska Mac on perinteisesti ollut ongelmallinen alusta fonttien kannalta. Macissa on aina tarvittu fonttimanageria.

Tein tänään ensimmäisen Fontmatrixin Mac-paketin. Sen pitäisi toimia ppc- ja Intel-Maceillä. Tätä voitaisiin pitää vaikkapa 0.5RC1-versiona, mutta mitään virallista statusta julkaisulla ei ole. Mac-käyttäjät, joita kiinnostaa uutuus ja hienous, ladatkaa Fontmatrix ja testatkaa sitä. Kaikki palaute ohjelman toiminnasta on tervetullutta. Tärkeää olisi, että viitsisitte ilmoittaa, jos ohjelma ei teillä toimi lain. Kiitoksia.

Lataa Fontmatrix Mac Os X -versio

Lisää Fontmatrixista voit lukea aikaisemmasta jutustani Mikä Fontmatrix? tai Fontmatrixin kotisivuilta (englanniksi).

Kysyntää vapaille grafiikkaohjelmille

Totuus nykymaailmassa on, että Adobe jyrää grafiikkaohjelmistoillaan mainostoimistojen työvälineenä. Heidän sviittinsä rinnalla vapaat grafiikkaohjelmat ovat motellihuone ellei pelkkä teltta leirintäalueella.

Hyvä puoli tässä on, että teltoillekin löytyy kysyntää. Vapaitten grafiikkaohjelmien markkinat ovat pienissä yrityksissä. Yrityksissä, joilla ei ole varaa palkata mainostoimistoa tekemään kaikkia mainoksiaan. Kun Pertti-perusinsinöörin kahden hengen toimisto tekee mainoksen lehteen, soitetaan veljenpojalle ja pyydetään häneltä taitto.

Kysynnän luomiseksi Pertti olisi saatava ymmärtämään hyvän ulkoasun edut. Veljenpoika ei ole ratkaisu suunnitteluun. Markkinamiesten tulisi toitottaa, että hyvän näköinen myy paremmin. Ehkä tällöin Pertti ajattelisi veljenpoikaansa pidemmälle. Tämän lisäksi vapaat ohjelmat tulisi saada pertin näkyville. Ei haittaa vaikka Pertti pelästyy markkinamiesten markkinahintoja, jos Pertti tietää vapaiden vaihtoehtojen olemassaolosta.

Vaikkei Pertillä olekaan varaa ostaa kaikkea mainontaansa mainostoimistoilta, hän voi palkata suunnittelijan tekemään mainospohjat itselleen. Jos Pertti tietää vapaista ohjelmista ja niitten mahdollisuuksista, osaa hän vaatia suunnittelijalta vapaisiin ohjelmiin sopivat ratkaisut. Word ei ole ainoa tekstinkäsittely- ja taitto-ohjelma vaan veljenpoikaa parempaan jälkeen päästään suunnittelijalla, OpenOffice.org Writerillä ja vaikkapa Scribuksella.

Tällainen kysyntä auttaa vapaita grafiikkaohjelmia eteenpäin ja pienyrityksetkin saavat tarvitsemansa. Kynnys vapaitten ohjelmien käytölle ei varmastikaan ole suurempi kuin Adoben ykkösohjelmien. Vapaat ohjelmat tulisi vain saada paremmin kohderyhmän tietoisuuteen. Vapaus tarvitsee markkinamiehensä.

Markkinamiehiksi kelpaisivat graafiset suunnittelijat, jotka uskaltavat ottaa yllä esitellyt ideat käyttöönsä. Suunnittelijat, jotka kohdistavat markkinointinsa pieniin yrityksiin. Näiltä yrityksiltä on luultavasti turhaa toivoa pitkäaikaista sitoutumista, mutta muutaman mainospohjan tai tarjouskirjeen mallin myyminen voisi olla helppoa.

Valttina vapaita ohjelmia käyttävällä suunnittelijalla on vapaat ohjelmat. Hän voi myydä kokonaispaketin. Mallipohjan mukana voi antaa asiakkaalle ohjelman, jolla mallipohja on tehty ja jolla sen käyttö onnistuu. Tämä ei Adoben sviitillä ole mahdollista. Lisäksi, jos suunnittelija ei kaihda koulutusta, voi hän pakettiin sisällyttää koulutuksen mallipohjien täytölle.