Ensimmäiseksi on hyvä tarkistaa, minkä tyyppisestä fontista on kyse. Jos käytetty fontti on jokin muu kuin Opentype-fontti, pitäisi sen pdf-tiedostoon upottaminen Scribuksella olla mahdollista. Opentype-fonttien upotus on tullut vasta uusimpaan pdf-standardiin, jolle Scribuksesta ei vielä löydy tukea. Toisaalta painotkin usein haluavat pdf-tiedostoista 1.3-versiot joten uudella standardilla ei tällaisessa tapauksessa paljoa tee.

Seuraavaksi kannattaa sulkea kaikki avoimet dokumentit Scribuksessa ja mennä asetuksissa Fontit-sivulle. Siellä on lista Scribuksen löytämistä fonteista ja jokainen fontti voidaan merkitä käytettäväksi ainoastaan osajoukkona. Tämä termi on Scribuksen kohdalla hieman harhaanjohtava, koska osajoukko Scribuksen tapauksessa tarkoittaa ainoastaan vektoreiksi muuntoa. Kun fontti löytyy listalta on syytä varmistaa, ettei sillä ole ruksia Osajoukoksi-sarakkeessa.

Jos edellinen keino ei tuonut ratkaisua ongelmaan, viimeinen vaihtoehto on etsiä uusi fontti.

ps. Syötteet toimivat jälleen. Siirto Feedburnerilta Googlelle kesti kuukauden, mikä on jotakuinkin turhan pitkä aika jopa ilmaisen palvelun kanssa. Google kuitenkin pahoitteli tapahtunutta ja lupasi lähettää jotain lohdutukseksi. Lahjan saatuani voin määritellä ärsyyntymykseni todellisen määrän, mutta ainakin toistaiseksi kaikki on ok.

toinen ps. Minun oli tarkoitus aloittaa helmikuun alussa Anygraafilla Scribuksen ja muitten painohommiin liittyvien ohjelmistotuotteiden kanssa touhuilu, mutta asiat saivat viimehetkellä merkillisen käänteen ja jäin töihin Pelastusarmeijalle tietohallintovastaavaksi. Olen tyytyväinen tähän ratkaisuun vaikkakin Scribus-työn kannalta ei Suomesta olisi voinut löytyä Anygraafia parempaa työpaikkaa.

Inkscapesta vektorimuotoiset merkit voi viedä vaikkapa Fontforgeen ja suorittaa viimeistelyn siellä. Fontforgesta fontin saa jakeluun vaikkapa Opentype-muodossa. Lisenssisuositus tällä kertaa on SILin Open Font License.

Toinen tärkeä seikka suomea kirjoitettaessa on, että fontin tulee sisältää ääkköset. Useista megacooleista fonteista ne puuttuvat. Kolmas hyvän fontin tuntomerkki on, että fonttiperheeseen kuuluu ainakin normaali, lihavoitu ja kursivoitu versio fontista. Painotyötä tehtäessä ei valelihavointia ja -kursivointia tule käyttää. Näiden sijaan olisi suotavaa käyttää fonttiperheen lihavoitua tai kursivoitua fonttia. Valelihavoinnin ja -kursivoinnin käyttö Scribuksessa ei ole ongelma, koska Scribuksessa ei kyseisiä ominaisuuksia ole.

Tarkkaavainen lukija huomaa tässä kohtaa ristiriidan. Scribus ei suostu valelihavoimaan tai -kursivoimaan fonttia, mutta suostuu tekemään kapiteelit käyttäjän niin halutessa. Parempaan tulokseen päästään, jos myös kapiteelit ovat fontin suunnittelijan tekemät eikä Scribuksen versaalikirjaimista pienentämät.

Vaikkei korkeatasoisia painotöihin kelpaavia vapaita fontteja olekaan saatavilla laajoina kokoelmina, on vaihtoehtoja sentään muutamia. Ghostscriptin kanssa jaettavat URW-fontit kelpaavat varsin hyvin painotöihin. Gentium on julkaistu vapaalla lisenssillä, joka sallii muokkauksen ja levityksen. Gentiumin voi ladata itselleen SILin sivuilta. SIlin sivuilta löytyy luettelo OFL:llä lisensoiduista fonteista.

Jos vapaasti saatavilla olevista fonteista ei tunnu löytyvän hyvää fonttia julkaisuun ja hyviä fontteja haluaisi silti hankkia edullisesti, on yksi vaihtoehto ostaa jokin vanha ohjelma, jonka mukana tiedetään tulevan laadukkaita fontteja. Eräs tällainen on Corel Draw, jonka vanhahkon version saattaa alehyllystä löytää puoli-ilmaiseksi. Corel Drawn mukana tulevat Bitstreamin fontit ovat kaikki painotöihin sopivia.

Fonttien tarkistus

Fontit ovat useimmiten syynä, kun paino valittaa Scribuksella tehdyn pdf-tiedoston sopimattomuudesta. Tätä ongelmaa varten on Scribukseen sisällytetty fonttien tarkistus, joka hylkää kaikki epäilyttävät ja rikkoutuneet fontit. Tämä voi olla syynä, jos et löydä Scribuksessa suosikkifonttiasi fonttiluetteloista.

Scribus tarkistaa fontit ensimmäisellä käynnistyskerrallaan ja luo niistä välimuistin, joka seuraavilla kerroilla luetaan fonttien tarkistamisen sijaan. Uusilla käynnistyksillä ainoastaan uudet fontit ja muuttuneet vanhat tarkistetaan. Tämä juuri on syynä Scribuksen ensimmäisen käynnistyksen hitauteen. Tarkistusprosessin kulun saat näkyville, jos käynnistät Scribuksen terminaalissa komennolla:

scribus -fi tai scribus --font-info

Huonolaatuisen fontin käyttäminen

Tarkistusprosessista huolimatta Scribukseen päätyy fontteja, joissa kaikki eivät ole kohdallaan. Jos et voi olla varma fontin laadusta, kannattaa pdf-tiedostoa tehtäessä muuntaa kaikki tekstit ääriviivoiksi, jolloin fonttia ei tarvitse upottaa pdf-tiedostoon vaan kaikki tekstit ovat tiedostossa vektorigrafiikkana. Tämä ei vaikuta tiedoston tulostuslaatuun, mutta näytöltä katsottaessa saattaa tiedosto näyttää virheelliseltä.

Tekstien muuttaminen ääriviivoiksi onnistuu pdf-tallennusikkunan Fontit-välilehdellä. napsauta painiketta ”Muuta kaikki ääriviivoiksi”. Tämä ei myöskään vaikuta dokumentin kanssa työskentelyyn millään tavalla, koska tekstit muutetaan ääriviivoiksi ainoastaan pdf-tiedostoa tehtäessä.

Olisin iloinen, jos joku voisi vinkata vapaasta leipisfontista, josta löytyvät gemenanumerot!

Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Sarjan kirjoitukset:

• Scribus ja fontit
  
• Scribus ja Gimp
• Scribus ja kuvakirjastot
• Scribus ja Inkscape
• Scribus ja OpenOffice.org Writer

Pääasiassa Panose-luokittelu palvelee fonttien etsinnässä, kun tiedetään jokin fontti jolle halutaan etsiä samanlaista korvaajaa. Panose-systeemissä jokainen fontti saa yhdeksän numeroarvoa, joita vertaamalla voidaan kertoa, miten lähellä fontin ulkoasu on toista. Pian julkaistava Fontmatrix 0.5 sisältää Panoseen perustuvan haun, jossa käyttäjä voi suodattaa fonttejaan haluttujen Panose-luokkien mukaan.

Panose-järjestelmää tarkempaan tunnistukseen päästään esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä[1]. Vastausten hyödyntäminen onkin jo toinen juttu.

1. Minkälainen on Q:n häntä?
2. Laskeutuuko versaali-J peruslinjan alapuolelle?
3. Onko 4 avoin ylhäältä?
4. Minkä tyylinen $-merkki fonttiin kuuluu?
5. Onko fontti päätteellinen vai päätteetön?

Jos päätteellinen

6. Minkälainen pääte on W-kirjaimen keskimmäisessä kulmassa?
7. Minkä muotoinen on versaali-K?
8. Onko F-kirjaimen keskiosalla pääte?
9. Minkä muotoinen on S-kirjaimen yläpään pääte?
10. Minkä muotoiset ovat M-kirjaimen yläpään päätteet?

Jos päätteetön

6. Minkä korkuinen on M-kirjaimen keskiosa?
7. Onko J-kirjaimen yläosassa jatke?
8. Minkä tyyppinen jatke on G-kirjaimessa?
9. Onko G-kirjaimessa jatketta alaspäin?
10. Onko numeron 3 ylempi kulma terävä vai pyöristetty?

[1] Linotypen Font Identifier

Hieman yksinkertaistettuna Fontmatrix tarjoaa käyttäjälleen kolme asiaa:

1. Fonttien käyttöönotto ja käytöstä poistaminen onnistuu sen avulla helposti.
2. Fontmatrixissa voidaan luokitella fontteja. Tämä yhdessä fonttien käyttöönoton kanssa tekee ohjelmasta lyömättömän kumppanin kelle tahansa graafiselle suunnittelijalle, joka käyttää Linuxia (kaikki kolme).
3. Fontteja voidaan myös tulostaa fonttikirjoiksi luokkien perusteella. Fonttikirja antaa todellisen käsityksen fonteista ja sen avulla on helppoa verrata kahta fonttia toisiinsa.

Fontmatrixin ajatus on, että järjestelmässä tulisi kaikille yhteisiä fontteja olla asennettuna pienin mahdollinen määrä. Ainoastaan ne fontit, joita tarvitaan ohjelmien käyttöliittymissä sekä muutama yleinen fontti (Times New Roman ja Comic Sans), joilla fonttitouhuista välittämättömät voivat tehdä Writer-dokumenttinsa.

Ongelma! Kaikki tietävät, miten hankalaa on löytää juuri oikeaa käsinkirjoitetun kaltaista fonttia, joka keskitettynä A5:lla olisi täydellinen hääkutsu. Kun sellaisen kerran löytää, on aivan varmaa, että toisella kertaa sitä samaa fonttia etsiessä joutuu tekemään täsmälleen samat kommervenkit löytääksen fontin.

Miten Fontmatrix voi auttaa? Ensinnäkin olet noudattanut Fontmatrixin ykkösajatusta ja järjestelmääsi on asennettu ainoastaan vaaditut fontit. Näiden lisäksi olet tuonut kaikki muut fonttisi Fontmatrixiin. Fontmatrixissa voit esikatselun avulla selata kaikkia fonttejasi. Ei kannata huolestua, vaikka saattaa tuntua, että tässähän on sama tilanne, josta jo aikaisemmin varoiteltiin: fonttilistat kasvavat hankaliksi hallita. Ei hätää. Fontmatrix on suunniteltu juuri tätä varten. Toisin kuin tekstinkäsittelyohjelmien pudotusvalikot Fontmatrixissa on helppo selailla suuriakin fonttimääriä. Kun fontmatrixissa löydät sopivan kaunokirjoitusfontin kutsukorttiasi varten, voit ottaa sen käyttöön laittamalla ruksin ruutuun ja tuhansien fonttien joukosta se on nyt aktivoituna ja löytyy helposti kortinteko-ohjelmasi fonttivalikosta. Muut Fontmatrixissa aktivoimattomat fontit eivät ilmaannu valikkoon häiritsemään fontin valintaa.

Miten sama fontti löytyy seuraavalla kerralla? Koska fonttien nimet ovat usein vähintäänkin eksoottisia, ei nimien muistelusta ole tässä kohdin apua. Toisaalta muistat varmasti, että tämä on hääkorttiin sopiva fontti. Hääkortista saadaan helposti luokka hää, joka ei enää olekaan hankala muistaa. Eli lyhykäisyydessään: luo Fontmatrixissa uusi luokka nimeltä hää ja lisää se fontillesi. Kun seuraavan kerran laadit kutsukorttia häihin, avaat fontmatrixin ja poistat aktivoinnin kaikista fonteista ja aktivoit luokan hää. Nyt käytössäsi on taas tuo sama kaunis kaunokirjoitus, jonka kauneutta keskitys vain korostaa.