Libre Graphics Meeting 2010 lähestyy

Libre Graphics Meeting, LGM 2010, järjestetään tänä vuonna Brysselissä 27.–30.5.

Vaikket itse pääsisi paikanpäälle, voit tukea vapaita grafiikkaohjelmia lahjoittamalla. Lahjoituksesi avulla mm. Scribus-kehittäjät voivat osallistua LGM:iin ja konferenssi voidaan yhä pitää pääsymaksuttomana.

Ohjeita Inkscapelle

Inkscapelle on juuri ilmestynyt uusi ohjekokoelma. Englantia taitavat vektoripiirtämisen ystävät pääsevät nyt tutustumaan vapaaseen työkaluun tuoreet ohjeet apunaan. Inkscape-ohje löytyy osoitteesta

http://en.flossmanuals.net/Inkscape/


Inkscape on avoimen lähdekoodin wysiwyg-työkalu SVG-grafiikalle. Kuten piirto-ohjelmat yleensä Inkscapekin tarjoaa piirtäjälle peruskuviot, kuten ellipsit, nelikulmiot, tähdet, monikulmiot ja spiraalit. Ohjelma sisältää myös työkalut näiden perusmuotojen pyörittelyyn, koon muuttamiseen ja taivutteluun. Tarkempi grafiikan työstö Inkscapessa tapahtuu solmuja ja viivoja muokkaamalla.

Fontteja Inkscapella

Inkscapen kehitysversioon on hiljattain tullut Spiro-käyrät. Spiro-käyrien kanssa oman fontin vektorointi käy näppärästi. Osaavissa käsissä syntyy vähällä vaivalla näyttävää jälkeä. Meille osaamattomille tuo helpotusta disenolibren demo:

Inkscapesta vektorimuotoiset merkit voi viedä vaikkapa Fontforgeen ja suorittaa viimeistelyn siellä. Fontforgesta fontin saa jakeluun vaikkapa Opentype-muodossa. Lisenssisuositus tällä kertaa on SILin Open Font License.

Scribus ja kuvakirjastot

Pienellä julkaisulla ei välttämättä ole resursseja palkata valokuvaajaa jokaista täytekuvaansa varten. Digikameroiden huiman suosion myötä on nettiin noussut kuvapankkeja, jonne Matti Meikäläiset voivat lähettää omia kuviaan toisten ihailtavaksi ja käytettäväksi. Oma suosikkini on Morguefile, jonka kuvia voi vapaasti käyttää kaikenlaisissa projekteissa ilmaiseksi. Morguefilen useimmin kysytyistä kysymyksistä:

Ovatko kuvat ilmaisia ja voin käyttää niitä omassa kaupallisessa projektissani?

Kyllä

En usko. Ovatko ne todella ilmaisia?

Kyllä. Kaikki kuvat todella ovat ilmaisia ja voit käyttää niitä kaupallisessa projektissasi ilman kuvaajan lupaa tai edes kuvaajan mainitsemista kuvan yhteydessä. Kuvien painokopioiden tai digitaalisten versioiden myyminen sekä niiden esittäminen omina kuvinasi on kielletty.

Mikään ei tietenkään estä sinua antamasta kunniaa kuvaajalle ja kertomasta hänelle, että olet käyttänyt omassa työssäsi hänen kuvaansa. Tällaiset pienet hyvät teot löydät varmasti edestäsi, kun kuvaaja kiitoksistasi innostuneena alkaa räpsiä entistä enemmän entistä parempia kuvia. Ennen Morguefilestä löytyneen kuvan käyttöä kannattaa vielä lukea palvelun käyttöehdot.

Leikekuvia (vektorigrafiikkaa) löytyy Pertti-perusinsinöörin julkaisuihin Open Clip Art Librarysta. Kaikki Open Clip Artista löytyvät kuvat on julkaistu Public Domainina. Open Clip Artin kokoelmassa on yli 10 000 kuvaa, joten oikean kuvan löytyminen on todennäköisesti vain ajan kysymys.

Open Clip Art Library julkaisee leikekuvat svg-tiedostoina. Svg-tiedostot voi Scribukseen tuoda suoraan Tiedosto-valikon Tuo-alivalikosta löytyvällä Tuo svg… -toiminnolla. Leikekuvia voi helposti myös muokata Inkscapessa, jos ei ole tyytyväinen johonkin kuvan yksityiskohtaan tai haluaa käyttää kuvaa osana omaa laajempaa piirrosta.

Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Sarjan kirjoitukset:

Scribus ja Inkscape

Inkscape on noussut nopeasti vapaiden työpöytäohjelmien parhaimmistoon. Tähän voidaan löytää useita syitä. Inkscapen käyttöliittymä on tarkkaan harkittu ja tehokas käyttää. Käyttöliittymässä on vaikutteita Corel Drawlta ja Xara Xtremeltä. Toinen syy Inkscapen suosioon on svg, w3c:n verkkojulkaisemista varten luoma vektorigrafiikkastandardi, joka on Inkscapen käyttämä tallennusmuoto.

Svg:n uusin luonnosversio ei ole suunnattu pelkästään verkkojulkaisemiseen, vaan se sisältää myös useita painotöitä varten tehtyjä parannuksia, joista tärkeimpänä värinhallinta. Svg ei myöskään tarvitse monimutkaisia jäsentimiä, kuten eps-tiedostot eikä svg-tiedostojen kanssa tarvitse varautua suosittujen ohjelmien tekemiin standardin ulkopuolisiin laajennuksiin (AI?). Näiden ominaisuuksien ja standardin vapauden takia on svg:stä tullut suosituin vapaiden ohjelmien käyttämä vektorigrafiikan tallennusmuoto.

Inkscape on malliesimerkki hyvin hoidetusta vapaasta ohjelmaprojektista. Inkscape-yhteisö on helposti lähestyttävissä ja pienellä vaivalla ohjelman käyttäjät voivat myös edistää ohjelman kehitystä ja liittyä Inkscapen laajaan kehittäjäjoukkoon. (Jos sinua kiinnostaa Inkscapen käännöstyö, ota yhteyttä minuun riku (ät) scribus (piste) info).

Scribus- ja Inkscape-kehittäjien kanssa on pidetty muutamia tapaamisia, jotta Inkscapessa luodun SVG-kuvan tuonti Scribukseen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Scribus-kehittäjät ovat voineet käyttää hyväkseen Inkscape-ihmisten svg-osaamista ja Inkscapen väki Scribuksen eps-tallennuseksperttejä. Inkscapen kehityksen tahti tekee seuraamisen vaikeaksi. Alla olen luetellut muutamia huomioita Inkscapella tehdyn vektorikuvan tuomisesta Scribukseen.

  • vektorigrafiikka tuodaan Scribukseen Tiedosto-valikon Tuo alivalikosta löytyvillä työkaluilla
  • Scribuksessa kuvakehyksessä oleva grafiikka on aina bittikarttagrafiikkaa
  • muunna Inkscapessa teksti poluiksi
  • vältä svg-filttereitä
  • monimutkaisen vektorigrafiikan tuonti onnistuu tallentamalla se Inkscapessa ensin png-tiedostoksi (bittikarttaformaatti). Tällöin on syytä huomioida painon vaatima ppi
  • jos svg:n kanssa on ongelmia, voi vektorigrafiikkaa yrittää tuoda Scribukseen Inkscapesta tallennettuna eps-tiedostona

Tekstissä on pätkiä alunperin Painomaailmassa julkaistusta Graafisen suunnittelijan vapaat vaihtoehdot -jutusta.

Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Aikaisemmin sarjassa on ilmestynyt kirjoitus:

Uutinen suljetusta* maailmasta

Adobe Illustrator CS4 -betaversio on julkaistu (ainakin Venäjällä). Enpä olisi uskonut tästä aiheesta bloggaavani, mutta tutkimattomat ovat vapauden kannatajan tiet. Totuushan on, että kilpailijoita on hyvä seurata ja heidän tekemisiään erityisesti.

Mielenkiintoiseksi AI:n julkaisun tekee, että seurantaa suoritetaan myös suljetulla puolella. Tällä kertaa AI matkii Inkscapea. AI CS4 tulee sisältämään liukuvärien muokkaamisen piirroksen päällä. Ominaisuushan on ollut Inkscapessa jo jonnin aikaa. Noh, taisipa Inkscapekin alunperin matkia tämän ominaisuuden joltain toiselta ohjelmalta. Tietääkö kukaan miltä?

Kuva uudistuneesta ai:sta ja liukuvärien muokkauksesta. Huomatkaa myös yläreunan välilehdet. Hyvästi vanha kunnon MDI.

Tässä kohtaa lienee myös hyvä mainita pakollinen blogitekstin Scribus-juttu. Koska matkiminen on päivän sana, ajattelin kysäistä: Tiesittekö, että Scribus oli ensimmäinen julkaisuohjelma, joka tuki pdf/x-3-iso-standardia? Enää tarvittaisiin painotaloja, jotka myös tukevat standardia.

*olisivatko suljetut ohjelmat sitten suloja

Valolla* nättiä jälkeä

Vapaitten grafiikkaohjelmien tunnettuutta täytyy kasvattaa. Yksi keino tähän on levittää sanaa onnistuneista projekteista. Scribuksella on jo jonkin aikaa ollut wikissä osio, jossa ihmiset voivat kertoa onnistumisistaan. Viimeisin onnistumistarina tulee Fedora-ihmisiltä. Mihmo kertoo blogissaan, kuinka Scribus pelasti hänet.

Aikaisemmin hänellä on ollut ongelmia vapaitten ohjelmien ja cmyk-värien kanssa. Ei enää, Scribus suoriutui tehtävästä mallikkaasti ja Fedora 9:n levyt saivat kauniit kuoret. Mihmon vapailla ohjelmilla tekemiä tuotoksia voi ihailla hänen blogissaan (rullatkaa sivun puoliväliin). Jos joku on kiinnostunut hänen Fudconia varten tekemistään Scribus-tiedostoista ja Scribuksella tehdyistä painovalmiista pdf-tiedostoista, ne löytyvät fedora-marketing-postituslistalta.

Mielenkiintoista on, että nämä on tehty Scribuksen kehityshaaran versiolla eikä edes julkaistulla 1.3.4:llä vaan subversionista haetulla 1.3.5svn-versiolla. Mihmo kuvailee työnkulkuaan seuraavasti:

  • Kuvat tehtiin Inkscapessa ja Gimpissä, vietiin 300 dpi png-tiedostoiksi, simppelit vektorikuvat tallennettiin svg-tiedostoina.
  • Kuvat tuotiin Scribukseen, jossa tehtiin kaikki kuvien päälle tulevat tekstit.
  • Väriprofiilit pantiin Scribuksessa kuntoon painoa varten
  • Vektorikuvien värit korvattiin cmyk-väreillä Scribuksessa.
  • Tallennus eps- tai pdf-tiedostoiksi ja lähetys painoon.

*valo vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat

Vektorista toiseksi

Viime päivinä olen tuskaillut OpenOffice.orgin kanssa. Tarkoitus olisi saada kasaan jonkinlainen leikekuvakokoelma, jota voisi käyttää ihmisten käännytyksessä. Leikekuvat ovat yksi MS Officen vahvuus ainakin Pertti-peruskäyttäjän näkökulmasta. OpenOffice.orgin mukana ei tule leikekuvia juuri lainkaan.

Onneksi apuun tulee vapaa kuvakirjasto nimeltä Open Clip Art Library (OCAL). OCAL kokoaa kuvia, jotka on julkaistu Public Domain -periaatteella. Niitä voi vapaasti käyttää, miten ikinä haluaa. Ainoa ongelma OCALin ja OpenOffice.orgin välillä on, että OO.o:n tuki svg-kuville on aikalailla heikko. Tuntuu jotenkin hölmöltä, että pitkään suljettuna pysynyt wmf-tiedostomuoto on OO.o:ssa paremmin tuettu kuin avoin svg. Tilanteeseen on tulossa parannusta, mutta parannusta odotellessa olisi mukava, jos leikekuvia voisi käyttää OOo:ssa.

OpenOffice.orgin käytön kannalta kätevintä olisi, jos kuvat saisi OO.o:n galleriaan (TyökalutGalleria). Sieltä niitä olisi mukava lisäillä asiakirjoihin. Toinen olennainen juttu on, että kuvat pitäisi galleriaan saada vektorimuodossa, jottei niitten venyttely heikentäisi laatua. Ongelmaksi muodostuu galleriakuvien luonti. OOo tuntuu linkittävän lähestulkoon kaikkiin kuvamuotoihin. Linkittäessä kuviin viittaa OOo niihin absoluuttisella polulla eli kohteitten jakaminen on hankalaa. Olen tällä hetkellä hakemassa sitä parasta muotoa, jota OO.o tukee ja johon svg-kuvat voi helposti muuntaa. Tällä hetkellä tuntuu, että muunnos tulee olemaan kompromissi laadun ja OO.o-yhteensopivuuden välillä. Lopullista muotoa en vielä ole löytänyt, mutta kun sen löydän, laitan leikekuvat jakoon myös täällä blogissani.

Svg-tiedostot eps-tiedostoiksi Inkscapella

Svg-tiedostojen muuntaminen eps-tiedostoiksi onnistuu kutakuinkin kivuttomasti Inkscapella. Inkscape on siitä kätevä svg-ohjelma, että se sisältää myös komentorivityökalut tiedostojen työstämiseen. Hakemiston ja sen kaikkien alihakemistojen svg-kuvat voidaan muuttaa svg:stä eps-tiedostoiksi seuraavalla pikku skriptillä (tiedosto svg2eps.sh):

#!/bin/sh
for file in `find . -name "*.svg"`
do
echo operating: $file
inkscape -T -f $file -E $file.eps
rm $file
rename .svg.eps .eps $file.eps
done

exit 0

En ole Bash-skriptausvelho, joten yllä oleva saattaa näyttää rumalta, mutta toimii!

Vektorigrafiikan muunnokset Uniconvertorilla

Toinen työkalu, joka ymmärtää svg-tiedostojen päälle on Uniconvertor. Uniconvertorilla laatu verrattuna Inkscapeen oli heikkoa. Voi olla, että se toimii paremmin joillain toisilla tiedostomuodoilla. Uniconvertorin idea on nerokas. Vektorigrafiikkaformaatille tehdään muunnos Uniconvertorin omaan sisäiseen vektorimuotoon, josta sitten voidaan tehdä muunnos mihin tahansa vektoriformaattiin, jolle löytyy tuki Uniconvertorissa. Uniconvertorin käyttö ei ole hankalaa. Muunnos esim. svg:stä wmf-tiedostoksi onnistuu seuraavalla komennolla:

uniconv file.svg file.wmf


Pstoedit on vektorimuotojen kunningas

Komento pstoedit -help listaa kaikki tiedostomuodot, joihin Pstoeditin avulla voidaan tiedostoja muuntaa. On kuitenkin kyseenalaista korvaako määrä laadun ja miten paljon lähtöformaatteja ohjelman pitäisi tukea. Pstoeditin idea on tarjota työkalut (e)ps-tiedostojen muuntamiseen. Tällä hetkellä kokeilen Inkscapella tehtyjen eps-tiedostojen muuntamista OO.o:n ymmärtämiksi emf-tiedostoiksi Pstoeditillä. Komento tähän on:

pstoedit -f emf:-OO file.eps file.emf

Muutaman päivän, jos annatte minulle vielä niin teillä on hieno kokoelma leikekuvia OpenOffice.orgissa.

Sarjakuvia vapailla ohjelmilla

Sarjakuvantekijöiden keskuudessa on herännyt kysymys, onko Scribuksesta mihinkään sarjakuvien tekemisessä. Keskustelua voi seurata kvaak.fi-keskustelupalstalla. Annan tässä oman näkemykseni asiasta sekä valotan hieman muittenkin vapaitten ohjelmien käyttöä sarjakuvien tekemisesssä. Muista sopivista ohjelmista ainakin Inkscape (vektoripiirtotyökalu) ja Gimp ovat tähän käyttöön Scribuksen ohella sopivia työkaluja.

Toissa vuonna julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen sarjakuva-albumi, joka oli tehty Scribuksella. Albumi oli Ilman Naista -verkkosarjakuvan ensimmäinen painettu versio. En voi varmaksi sanoa, että tämä olisi ensimmäinen, mutta ainakin se on ensimmäinen, jonka tiedän ja jonka signeeratun kopion omistan. Kiitoksia teille Ilman Naista -tekijät.

Sarjakuvan piirtäminen ja painovalmiiksi tekeminen on varmasti yksilöllistä jokaiselle piirtäjälle. Tässä esitelty työnkulku on yksi mahdollinen.

  1. piirtäminen (lyijykynä, tussi ja paperi)
  2. skannaaminen ja piirroksien muuttaminen vektorimuotoon
  3. vektoriversion säätö ja väritys
  4. asemointi sivuille ja painovalmiin tiedoston luonti

Piirtäminen

Kaikki itseään kunnioittavat sarjakuvan tekijät varmasti suoriutuvat tästä tehtävästä ilman tietokonetta. Erilaisten piirtoalustojen kehittyminen on ajamassa piirtämistä tietokoneille paperin ja kynän sijaan. Tällä kertaa oletustyönkulussa piirtäminen kuitenkin tapahtuu tussilla ja paperilla eli vapaitten ohjelmien osalta tämän kappale jää lyhyeksi. Myöhempää vektoreiksi muuttamista voi helpottaa, jos piirrosjälki on tasaista ja kontrasti paperin väriin on riittävä.

Skannaus

Kun sarjakuva on valmis paperilla, alkaa sen muuntaminen digitaaliseen muotoon. Kooka on vapaa skannausohjelma KDE:lle. Kookan avulla saadaan paperiversiosta tehtyä bittikarttakuva, joka voidaan tuoda Inkscapeen vektoreiksi muuttamista varten. Ennen Inkscapen käyttöönottoa voidaan bittikarttakuvaa hioa Gimpissä. Työnkulkuun saattaa kuulua, että piirros on valmis sellaisenaan, jolloin Gimpissä hoidetaan värin ja viivojen korjailut ja ohitetaan seuraava vektorivaihe kokonaan. Tällöin Scribukseen tuodaan vektoreitten sijaan bittikarttakuvia ja painovalmis pdf työstetään näistä.

Muunto vektoreiksi ja työstäminen

Skannattu sarjakuva tuodaan Inkscapeen, jossa sivukooksi on määritelty lopullisen tuotoksen koko. Jos sarjakuva on vasta hahmoteltu lyijykynällä, joutuu Inkscapessa näkemään enemmän vaivaa. Tällöin alkuperäinen lyijykynä piirros on hyvä tuoda alimmalle tasolle ja tehdä uusi taso, jossa piirtää lyijykynäversion päälle. Inkscapen kalligrafinen kynä -työkalu on oiva väline tähän työhön. Laiskat miehet piirtävät tussilla ja käyttävät Inkscapen bittikartan jäljitys -työkalua. Tällöin vektorit saadaan helposti irti, eikä varsinaista piirtämista tarvitse enää koneella tehdä. Tärkeintä on, että piirros saadaan muutettua vektoreiksi.

Kun ääriviivat ovat valmiina voidaan aloittaa väritys. Inkscape tarjoaa tähän hyvät työkalut. Etenkin uusimman version suljettujen alueitten väritys on kätevä tässä työssä. Jos on tarkoitus käyttää joitain nimettyjä värejä työssään ei Inkscape vielä tässä vaiheessa tarjoa mahdollisuutta siihen. Ei ole kuitenkaan syytä huolestua, koska seuraavassa vaiheessa vektoripiirros tuodaan Scribukseen, jossa Inkscapessa käytetyt värit voidaan korvata toisilla. Kuten arvaatte Scribus tukee nimettyjä värejä eli firman Pantone-punainen saadaan mainosheebon paidan väriksi Scribuksessa.

Erikoistehosteiden käytössä on oltava varovainen. Scribus ei vielä tue kaikkia svg-standardin sallimia hienouksia ja vektoripiirrosta jossa on sumennusta käytetty runsaasti ei ehkä siirrykkään täydellisesti Scribukseen. Ennen suureen projektiin ryhtymistä on oma vapaitten ohjelmien työnkulku hyvä selvittää pienemällä projektilla vaikka ainoastaan yhden ruudun kokoisella. Ohjelmien vahvuudet ja heikkoudet on syytä selvittää ja varautua aina pahimpaan. Jos Inkscapen tuottaman svg-kuvan tuominen Scribuksen tökkii, voi Inkscapesta koittaa tallentaa piirrosta eps-tiedostoksi. EPS-tiedostojen käsittely on Scribuksessa asteen verran korkeampilaatuinen kuin svg-tiedostojen.

Vektoreista painovalmiiksi

Scribuksen tehtäväksi tässä työnkulussa jäi ainoastaan piirrosten ja sivunumerojen sijoittelu sekä painovalmiin pdf-tiedoston tekeminen.

Verkkokeskustelun mukaan tislailu (Postscript-tiedoston muuntaminen pdf-tiedostoksi Distillerin avulla) on ainoa oikea tapa tehdä painovalmis pdf-tiedosto. Tämän enempää ei kuitenkaan eilispäivässä voitaisi roikkua. Tislailun unohtaminen helpottaa työnkulkua, koska yksi vaihe prosessista putoaa pois. Toisaalta tärkeintähän on, että pdf-tiedosto on todella painovalmis eli, että se noudattaa painon asettamia vaatimuksia. Surullisinta tässä vapaitten ohjelmien kannalta on se, että painot useimmiten jakavat pdf-tiedostovaatimuksensa Distillerin joboptions-tiedostoina. Tämä ei ainakaan rohkaise kokeilemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta yritetään.

Scribus ei vielä ymmärrä joboptions-tiedostojen päälle, mutta lähestytään ongelmaa toiselta kantilta. Painovalmiin pdf-tiedoston määritelmä on Mitä painosi sinulta haluaa. Jos paino kertoo halunsa joboptions-tiedostona, voit yrittää kysyä heiltä vaikkapa puhelimessa, mitä tämä tarkoittaa. Nihkeä vastaus on syytä ottaa kehotuksena vaihtaa painoa. Jos olet painosi kuitenkin valinnut eikä sinulla ole muuta kuin joboptions-tiedosto, ei peliä ole täysin menetetty. Joboptions-tiedosto on tavallinen tekstitiedosto, jonka voit avata suosikkimuokkaimessasi. Tiedostosta on mahdollista ronkkia kaikki tarvittavat tiedot painovalmiin pdf:n tekemiseksi myös näin.

Olennaisimpia tietoja, joita painovalmiin tiedoston tekemiseen tarvitaan ovat:

  1. tuettu pdf-versio
  2. rgb-cmyk-muunnoksessa käytettävä väriprofiili

Jo näillä tiedoilla useimmissa tapauksissa saadaan aikaan hyvä jälki. Pdf-versio on tärkeä siksi, että versio 1.3 ei tue läpinäkyvyyttä. Tässä tulee vastaan ensimmäinen Scribuksen heikkous. Scribus ei osaa litistää läpinäkyvyyttä pdf 1.3 -tiedostoa varten. Jos paino vaatii cmyk-pdf-tiedoston täytyy tietää painon suosittelema cmyk-icc-profiili. Värinhallinan saat Scribuksessa kuntoon asetusten välilehdellä Värinhallinta. Jos olet jo aloittanut työsi Scribuksessa, värinhallinta täytyy säätää kohdilleen Tiedosto-valikon Asiakirjan ominaisuudet -kohdassa.

Vektoripiirrokset voit Scribukseen tuoda Tiedosto-valikon kohdasta Tuo. Niitten asemoinnin jälkeen on jäljellä enää sivunumeroitten lisäys ja pdf-tiedoston teko. Cmyk-pdf-tiedoston saat aikaan pdf-tallennusikkunan välilehdeltä Väri. Valitse siellä tiedoston kohteeksi Paino, jolloin värit muutetaan cmyk-väreiksi värinhallinan ohjeita noudattaen.

Lisää vapaita ohjelmia ja sarjakuvia

Englantia ymmärtävät vapaista ohjelmista kiinnostuneet sarjakuvien piirtäjät voivat katsella Mentalguyn ja John Bintzin esityksen sarjakuvien tekemisestä Inkscapessa. Esitys taltioitiin LGM2007-tapahtumassa Montrealissa.

Oletko sarjakuvapiirtäjä ja kiinnostunut vapaista ohjelmista?

Jos kiinnostus heräsi ja haluaisit testata vapaita ohjelmia sarjakuvan tekemisessä, ota yhteyttä minuun niin katsotaan yhdessä, miten homman voi hoitaa. Olen myös kiitollinen, jos voit esitellä minulle oman työnkulkusi tapahtui se vapailla tai suljetuilla ohjelmilla. Lähetä kommenttisi tähän kirjoitukseen tai sähköpostia osoitteeseen riku (ät) scribus.info

Teksti polulla

Kaikkihan tietävät, miten näyttävää on, kun teksti taipuu kaarelle. Yksikään dokumentin kansi ei ole täydellinen ilman kaarevaa tekstiä. Tässä jutussa kerron, miten Scribuksessa tekstin voi taivuttaa ja taivuttamisen jälkeen muokata tekstiä sekä polkua, jolla teksti lepää. Jos mieluummin taivuttelet tekstiä Inkscapessa, muista muuttaa teksti poluiksi ennen sen tuontia Scribukseen.


Lataa alkuperäinen video: text_on_path.ogg

1. Ensimmäisessä vaiheessa tee tekstikehys ja kirjoita polulle tuleva teksti kehykseen. Piirrä tämän jälkeen bezier-viiva ja taivuttele se suurinpiirtein oikeaan muotoon. Muodon ei vielä tarvitse olla lopullinen, koska viivaa voi muokata vielä tekstin kiinnittämisen jälkeenkin.
2. Valitse kehys sekä viiva.3. Valinnan jälkeen tekstin kiinnittäminen polulle tapahtuu valikon Kohde kohdasta Kiinnitä teksti polkuun. Tämän jälkeen teksti onkin jo asettunut kauniisti seuraamaan polkua. Tekstin alkukohtaa sekä etäisyyttä viivasta voi säätää Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehdellä.4. Jos polku mielestäsi kaipaa muokkausta, saat Scribuksen vektorityökalut esille kaksoisnapsauttamalla tekstiä tai Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehden Muokkaa kuviota -painikkeella. Kun olet hionut viivan täydelliseksi sulje vektorityökalu painikkeella Lopeta muokkaus.
5. Lopuksi voit korjata kirjoitusvirheet ja kaarevuuden aiheuttamat merkkiväliongelmat avaamalla tekstimuokkaimen tekstin kontekstivalikon kohdasta Muokkaa tekstiä tai työkaluriviltä löytyvällä painikkeella. Merkkivälien korjauksen voi kohdistaa vain tietyille merkeille valitsemalla ne (kohta 1 alla olevassa kuvassa) ja muuttamalla välistystä (kohta 2) tämän jälkeen. Kun olet valmis, sulje tekstimuokkain.
6. Tuloksena on näyttävä teksti.

 
  • Viimeisimmät

  • Toisaalta

  • Arkistot