Kysyntää vapaille grafiikkaohjelmille

Totuus nykymaailmassa on, että Adobe jyrää grafiikkaohjelmistoillaan mainostoimistojen työvälineenä. Heidän sviittinsä rinnalla vapaat grafiikkaohjelmat ovat motellihuone ellei pelkkä teltta leirintäalueella.

Hyvä puoli tässä on, että teltoillekin löytyy kysyntää. Vapaitten grafiikkaohjelmien markkinat ovat pienissä yrityksissä. Yrityksissä, joilla ei ole varaa palkata mainostoimistoa tekemään kaikkia mainoksiaan. Kun Pertti-perusinsinöörin kahden hengen toimisto tekee mainoksen lehteen, soitetaan veljenpojalle ja pyydetään häneltä taitto.

Kysynnän luomiseksi Pertti olisi saatava ymmärtämään hyvän ulkoasun edut. Veljenpoika ei ole ratkaisu suunnitteluun. Markkinamiesten tulisi toitottaa, että hyvän näköinen myy paremmin. Ehkä tällöin Pertti ajattelisi veljenpoikaansa pidemmälle. Tämän lisäksi vapaat ohjelmat tulisi saada pertin näkyville. Ei haittaa vaikka Pertti pelästyy markkinamiesten markkinahintoja, jos Pertti tietää vapaiden vaihtoehtojen olemassaolosta.

Vaikkei Pertillä olekaan varaa ostaa kaikkea mainontaansa mainostoimistoilta, hän voi palkata suunnittelijan tekemään mainospohjat itselleen. Jos Pertti tietää vapaista ohjelmista ja niitten mahdollisuuksista, osaa hän vaatia suunnittelijalta vapaisiin ohjelmiin sopivat ratkaisut. Word ei ole ainoa tekstinkäsittely- ja taitto-ohjelma vaan veljenpoikaa parempaan jälkeen päästään suunnittelijalla, OpenOffice.org Writerillä ja vaikkapa Scribuksella.

Tällainen kysyntä auttaa vapaita grafiikkaohjelmia eteenpäin ja pienyrityksetkin saavat tarvitsemansa. Kynnys vapaitten ohjelmien käytölle ei varmastikaan ole suurempi kuin Adoben ykkösohjelmien. Vapaat ohjelmat tulisi vain saada paremmin kohderyhmän tietoisuuteen. Vapaus tarvitsee markkinamiehensä.

Markkinamiehiksi kelpaisivat graafiset suunnittelijat, jotka uskaltavat ottaa yllä esitellyt ideat käyttöönsä. Suunnittelijat, jotka kohdistavat markkinointinsa pieniin yrityksiin. Näiltä yrityksiltä on luultavasti turhaa toivoa pitkäaikaista sitoutumista, mutta muutaman mainospohjan tai tarjouskirjeen mallin myyminen voisi olla helppoa.

Valttina vapaita ohjelmia käyttävällä suunnittelijalla on vapaat ohjelmat. Hän voi myydä kokonaispaketin. Mallipohjan mukana voi antaa asiakkaalle ohjelman, jolla mallipohja on tehty ja jolla sen käyttö onnistuu. Tämä ei Adoben sviitillä ole mahdollista. Lisäksi, jos suunnittelija ei kaihda koulutusta, voi hän pakettiin sisällyttää koulutuksen mallipohjien täytölle.

Vektorista toiseksi

Viime päivinä olen tuskaillut OpenOffice.orgin kanssa. Tarkoitus olisi saada kasaan jonkinlainen leikekuvakokoelma, jota voisi käyttää ihmisten käännytyksessä. Leikekuvat ovat yksi MS Officen vahvuus ainakin Pertti-peruskäyttäjän näkökulmasta. OpenOffice.orgin mukana ei tule leikekuvia juuri lainkaan.

Onneksi apuun tulee vapaa kuvakirjasto nimeltä Open Clip Art Library (OCAL). OCAL kokoaa kuvia, jotka on julkaistu Public Domain -periaatteella. Niitä voi vapaasti käyttää, miten ikinä haluaa. Ainoa ongelma OCALin ja OpenOffice.orgin välillä on, että OO.o:n tuki svg-kuville on aikalailla heikko. Tuntuu jotenkin hölmöltä, että pitkään suljettuna pysynyt wmf-tiedostomuoto on OO.o:ssa paremmin tuettu kuin avoin svg. Tilanteeseen on tulossa parannusta, mutta parannusta odotellessa olisi mukava, jos leikekuvia voisi käyttää OOo:ssa.

OpenOffice.orgin käytön kannalta kätevintä olisi, jos kuvat saisi OO.o:n galleriaan (TyökalutGalleria). Sieltä niitä olisi mukava lisäillä asiakirjoihin. Toinen olennainen juttu on, että kuvat pitäisi galleriaan saada vektorimuodossa, jottei niitten venyttely heikentäisi laatua. Ongelmaksi muodostuu galleriakuvien luonti. OOo tuntuu linkittävän lähestulkoon kaikkiin kuvamuotoihin. Linkittäessä kuviin viittaa OOo niihin absoluuttisella polulla eli kohteitten jakaminen on hankalaa. Olen tällä hetkellä hakemassa sitä parasta muotoa, jota OO.o tukee ja johon svg-kuvat voi helposti muuntaa. Tällä hetkellä tuntuu, että muunnos tulee olemaan kompromissi laadun ja OO.o-yhteensopivuuden välillä. Lopullista muotoa en vielä ole löytänyt, mutta kun sen löydän, laitan leikekuvat jakoon myös täällä blogissani.

Svg-tiedostot eps-tiedostoiksi Inkscapella

Svg-tiedostojen muuntaminen eps-tiedostoiksi onnistuu kutakuinkin kivuttomasti Inkscapella. Inkscape on siitä kätevä svg-ohjelma, että se sisältää myös komentorivityökalut tiedostojen työstämiseen. Hakemiston ja sen kaikkien alihakemistojen svg-kuvat voidaan muuttaa svg:stä eps-tiedostoiksi seuraavalla pikku skriptillä (tiedosto svg2eps.sh):

#!/bin/sh
for file in `find . -name "*.svg"`
do
echo operating: $file
inkscape -T -f $file -E $file.eps
rm $file
rename .svg.eps .eps $file.eps
done

exit 0

En ole Bash-skriptausvelho, joten yllä oleva saattaa näyttää rumalta, mutta toimii!

Vektorigrafiikan muunnokset Uniconvertorilla

Toinen työkalu, joka ymmärtää svg-tiedostojen päälle on Uniconvertor. Uniconvertorilla laatu verrattuna Inkscapeen oli heikkoa. Voi olla, että se toimii paremmin joillain toisilla tiedostomuodoilla. Uniconvertorin idea on nerokas. Vektorigrafiikkaformaatille tehdään muunnos Uniconvertorin omaan sisäiseen vektorimuotoon, josta sitten voidaan tehdä muunnos mihin tahansa vektoriformaattiin, jolle löytyy tuki Uniconvertorissa. Uniconvertorin käyttö ei ole hankalaa. Muunnos esim. svg:stä wmf-tiedostoksi onnistuu seuraavalla komennolla:

uniconv file.svg file.wmf


Pstoedit on vektorimuotojen kunningas

Komento pstoedit -help listaa kaikki tiedostomuodot, joihin Pstoeditin avulla voidaan tiedostoja muuntaa. On kuitenkin kyseenalaista korvaako määrä laadun ja miten paljon lähtöformaatteja ohjelman pitäisi tukea. Pstoeditin idea on tarjota työkalut (e)ps-tiedostojen muuntamiseen. Tällä hetkellä kokeilen Inkscapella tehtyjen eps-tiedostojen muuntamista OO.o:n ymmärtämiksi emf-tiedostoiksi Pstoeditillä. Komento tähän on:

pstoedit -f emf:-OO file.eps file.emf

Muutaman päivän, jos annatte minulle vielä niin teillä on hieno kokoelma leikekuvia OpenOffice.orgissa.

Helpolla näyttävää

Kun Pertti-perusinsinööri tarttuu vapaaseen ohjelmaan ja alkaa tehdä raporttia, ei näyttävän dokumentin tuottaminen ole hänelle helppoa. Vaikka Perttiä hieman jopa kiinnostaisi dokumenttinsa ulkonäkö ei todennäköisyys näyttävän jäljen syntymiselle ole korkea. Parhaimmillaan Pertti pääsee tyydyttävään jälkeen.

Ainoa syy, miksi Pertti voi tehtävässään onnistua on, että hän työskentelee riittävän suuressa yrityksessä, jossa on käytössä jonkinlainen graafinen ohjeistus ja sen mukaiset valmiit asiakirjamallit. Valmiin mallin kanssakin on varsin helppoa epäonnistua. Tästä lisää tuonnempana.

Kuvitellaan, että Pertti työskentelee pienessä kolmen hengen firmassa eikä graafisia ohjeita ole. Pertin veljenpoika teki yritykselle logon neljä vuotta sitten. Kun Pertti alkaa kirjoittaa dokumenttia, on näkymä OpenOffice.orgin auettua seuraava:


Tästä ei hyvännäköistä saa aikaiseksi kuin Taikin loppututkinnolla. Jostain syystä vapaassa maailmassa ei vielä olla sisäistetty helppouden merkitystä. Vapaat työpöytäohjelmat tuntuvat taistelevan muilla kuin mukavuusmarkkinoilla.

Kun koti-isä aukaisee Scribuksen tai OpenOffice.orgin, on kauhistus suuri. Kauhistusta vähentäisi, jos valittavana olisi näyttäviä asiakirjapohjia ja niitten muokkaaminen omiin tarpeisiin olisi helppoa. Mallien sisällyttäminen ohjelmaan ei vie sen arvoa ammattikäyttäjien silmissä.

Vaihtoehtoinen lähestymistapa tulee tällä kertaa suljetulta puolelta. Kuvitelkaa kotiäiti luomassa mainosta pihakirppikselle. Tämän jälkeen kuvitelkaa hänen tuskansa kun edessä on ylläolevan kaltainen tyhjä sivu tai riemu, kun edessä on seuraavanlaiset vaihtoehdot Pages-ohjelmassa.

Sanomattakin lienee selvää kummalla ohjelmalla tehty mainos tuo enemmän kävijöitä kirppikselle. Sanotaan, että ilmaisuus ei ole vapauden tärkein ominaisuus, mutta on kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että ilmaisuus tuo laajan käyttäjäkunnan. Ilmaisuus kehoittaa kokeilemaan ja jos ensikokemus on pettymys, nousee kynnys ohjelman käytölle ja vapauden ajatus saa kolauksen.

Lähitulevaisuuden blogikirjoituksissani paneudun Pertin ongelmiin tarkemmin. Käyn läpi graafisen ohjeistuksen hankkimista Pertin sekä vapaita ohjelmia tuntemattoman graafisen suunnittelijan näkökulmista. Tulossa on myös kirjoitus mikrotypografiasta eli miten asiakirjamalli täytetään oikein ja vältetään yleisimmät sudenkuopat.

 
  • Viimeisimmät

  • Toisaalta

  • Arkistot