Kesätöitä ohjelmistokehittäjälle (Python/Ruby/PHP)

Pelastusarmeija etsii 1–3 henkilöä kesätöihin kehittämään avoimen lähdekoodin asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmää sosiaalialan laitoksille (mm. palvelukodit, hoitokodit, asuntolat).

Työn kesto on 3–4 kuukautta ja se voidaan ajoittaa touko-syyskuulle. Työpaikka sijaitsee Helsingissä Pelastusarmeijan päämajassa Uudenmaankatu 40. Osa työstä on mahdollista tehdä etätyönä.

Osaaminen

Katsomme eduksi kokemuksen yhdessä seuraavista
Python: Django, Ruby: Rails/Merb, PHP: CakePHP
sekä seuraavien tekniikoiden ja menetelmien osaamisen ja ymmärtämisen
SQL, HTML, CSS, Javascript, MVC, ORM.

Valintakriteerit

Aiempi työskentely vapaiden verkkosovellusten parissa, työnäytteet dynaamisista verkkosovellusprojekteista, osaamisalueen hallinta.

Vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen tulee lähettää sähköpostilla 3.3.2010 mennessä Riku Leinolle osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi.

Lisätietoja projektista antaa Riku Leino.
etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi
044 7577 934

Vapaat ohjelmat, kunnat ja yksityiset toimijat (+ kesätyöpaikka)

Viimeisimmässä Tietokone-lehdessä oli keskustelua kuntien ja valtion suhteesta vapaisiin ohjelmiin. Kirjoitusten otsikot olivat

1. Tärkeintä on, että ohjelmistot ovat yhteensopivia avoimen maailman kanssa
2. Ilmaisuus ei avoimen koodin tärkein pointti

Kunnat tuottavat useita palveluja itse, mutta useita ne joutuvat ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tuottajana saattaa olla hyvinkin pieni toimija, jolla ei ole resursseja panostaa ohjelmistohankintoihin vaikka ohjelmiston käyttöönotolla voitaisiin nostaa toiminnan tehokkuutta huomattavasti.

1. Tärkeintä on, että ohjelmistot ovat yhteensopivia
avoimen maailman kanssa

Yksityiselle toimijalle tämä ei lupaa vielä mitään. Tällä lähtökohdalla valtio ja kunnat voivat pitää tyytyväisenä ohjelmistotalot, mikä käytännössä tarkoittaa, että markkinointimiehet tulevat kertomaan pienelle toimijalle, mitä he haluavat ja mitä he haluamastaan joutuvat maksamaan. Näin hieman kierolla tavalla toteutuu myös toinen näkökulma, ettei avoimuudessa ole kyse ilmaisuudesta.

Kunta ja valtio näin toimiessaan eivät huomioi koko vapaan ja avoimen koodin kenttää, vaan ainoastaan vapaiden ja avointen ohjelmien parissa toimivat ohjelmistotalot. Tämä sinänsä on jo askel parempaan, muttei lähelläkään tärkeintä, mitä avoimen koodin osalta kunnat voivat tarjota. Mikään ei takaa, että avoimia standardeja ja rajapintoja käyttävä ohjelma on vapaa ja avoimen koodin ohjelma.

Jos tätä polkua seurataan, säilyy nyt olemassa oleva ohjelmistojen pirstaloituminen entisellään. Ainoastaan ohjelmistotoimittajat vaihtuvat tai nykyiset alkavat tukea avoimia ja vapaita standardeja ja rajapintoja. Vain vapailla ohjelmilla yhdessä vapaiden standardien ja rajapintojen kanssa saavutetaan hyöty, joka palvelee sekä kuntaa, että kunnalle palveluja tuottavia toimijoita.

2. Ilmaisuus ei avoimen koodin tärkein pointti

Pienellä toimijalla ei ole varaa eikä tietotaitoa tehdä ohjelmistohankintaa. Kunnalla on muutama oma laitos, joka tuottaa samaa palvelua ja joilla on käytössään ohjelmistojärjestelmä. Miksei kunta voisi tarjota ohjelmistojärjestelmäänsä yksityisen palveluntuottajan käyttöön?

Tässä tilanteessa tuntuisi lähes kiusanteolta, jos kunta sanoisi olkaa hyvä ja käyttäkää vapaita ja avoimia standardeja ja rajapintoja. Toisaalta kunta voisi antaa käyttämänsä ohjelmistotalon puhelinnumeron, mutta tämä kaatuisi lopulta hintaan, koska kunnan käyttämän suljetun megajärjestelmän lisenssikustannukset nousevat pilviin.

Koska avoimet standardit ja rajapinnat vaativat uuden ohjelmistototeutuksen, tulisi kunnan satsata vapaaseen ohjelmistoon. Ohjelmiston kehitystyöstä vastaavan yrityksen sijaan kunta voisi antaa käyttöönotosta vastaavan yrityksen puhelinnumeron yksityiselle palveluntuottajalle. Kunta säästää, kun yksityinen toimija pystyy uuden järjestelmän kanssa tehostamaan toimintaansa ja tuottamaan samat palvelut halvemmalla. Parhaassa tapauksessa palveluntuottajalle ei jää kuin käyttöönoton aiheuttamat kustannukset.

Sanoista tekoihin –
kesätyötä tarjolla

Vapaan ja avoimen lähdekoodin hieno ominaisuus on, että kuka tahansa voi tehdä aloitteen ja monet voivat hyötyä siitä. Kiinnostaisiko sinua alkaa kehittää vapaata sosiaalipuolen asiakashallintajärjestelmää yksityiselle kunnille palveluita tuottavalle organisaatiolle?

Mikäli ketterä ohjelmistokehitys, mvc ja verkkopalvelujen vaatimukset ovat hallussasi, ota yhteyttä minuun riku (ät) tsoots (piste) fi. Lisätietoja samasta osoitteesta. Kiinnostuneet yrityksetkin voivat lähettää postia.

Vapaita ohjelmia työväenopistolla

Työväenopiston kurssit ovat erinomainen vaihtoehto itseopiskelulle. Ne ovat avuksi, kun tulee tarve oppia uusi ohjelma kohtuuhinnalla ja -ajassa. Työväenopiston kursseilla voi mm. valmistautua tietokoneen ajokortti -testeihin, jotka on mahdollista suorittaa vapailla ohjelmilla.

Helsingin suomenkielisen työväenopiston kevään Scribus-kurssi on juuri loppunut. Lähetin muutaman kysymyksen kurssista ja työväenopiston vapaiden ohjelmien tarjonnasta Scribus-kurssin vetäjälle Pekka Mäkeläiselle, joka toimii työväenopistolla tuntiopettajana. Muutamaan kysymykseen sain vastauksen Pertti Koskelalta, joka on tietotekniikan johtava opettaja.

Ovatko vapaat ohjelmat kuuluneet työväenopiston tarjontaan jo pitkään?

Pekka Mäkeläinen: Itse olen sivutoiminen tuntiopettaja ja olen opettanut helsingin työväenopistolla vuodesta -96 lähtien. Olen ottanut omaan kurssitarjontaani erilaisia vapaita ohjelmia vähitellen. Taustahan niihin on se, että osalla opiskelijoistamme ei ole mahdollisuutta hankkia kalliita ohjelmia käyttöönsä. Heille olen pyrkinyt osoittamaan reittejä vapaiden ohjelmien käyttöön.

Scribuksen lisäksi, mitä muita vapaita ohjelmia voi opiskella työväenopistolla?

PM: OpenOffice Kotisivut, Gimp, Audacity minun järjestämiäni. Gimpin opetusta ja OpenOfficen opetusta on muidenkin opettajien toimesta järjestetty.

Mistä saitte idean alkaa järjestää kursseja vapaille ohjelmille (Scribukselle)?

PM: Opetan myös Indesigniä ja Corelia olen opettanut. Indesignin kysyntä on ollut sangen suurta ja tästä tietysti poiki ajatus hieman edullisemmasta tavasta tehdä julkaisuja.

Miten vapaat ohjelmat päätyvät kurssitarjontaan?

Pertti Koskela (tietotekniikan johtava opettaja): Työväenopisto pyrkii suosimaan vapaita ohjelmia. Ihannetilanne olisi jos kaikki opetus voisi järjestää tämänkaltaisilla “ilmaisilla” ohjelmilla. Pyrimme siis järjestämään näitä kursseja niin paljon kuin on tulijoita.

Käytännössä kysyntä on ollut vaimeaa ja järjestämme esim. Open Office kursseja hyvin vähän. Tasaisesti on ollut tulijoita Gimp- ja Scribus-kursseihin, sekä Linuxin perusteisiin ja jatkokursseille. VALO -ohjelmia pyritään suosimaan myös eri yhteyksissä. Selaimista, sähköpostiohjelmista ja monista tietokoneen huolto-ohjelmista asennetaan luokkiin VALO-versiot ja niitä myös käytetään opetuksessa.

Kurssitarjonnan monipuolisuus on monipuolisten opettajien tuotos. Saamme jonkun verran ehdotuksia oppilaita, mutta opetuksen voi toteuttaa vasta kun asiasta innostunut opettaja tekee kurssiehdotuksen.

Kevään Scribus-kurssin kuvauksessa kerrotaan, että Scribuksella käydään läpi “AB-ajokortin Taitto-osio vaatimusten mukaisesti (www.tieke.fi)”. Miten hyvin Scribus suoriutuu tehtävästä?

PM: Kurssin pituus on 5 kertaa 4 tuntia. Eli käytettävissä oleva aika jossain määrin rajoittaa kaikkien tutkinnon Taitto-osioon kuuluvien tehtävien läpikäyntiä. Pääsääntöisesti kuitenkin kaikkia asioita ainakin sivutaan. Pyrin kurssin aikana myöskin ilmaisemaan sen, että Ab-osion suoritukseen joutuu kyllä paneutumaan hieman omallakin ajalla. Pelkkä kurssin läpikäynti ei ihan riitä.

Minkälaista palautetta olette saaneet Scribus-kurssille osallistuneilta?

PM: Scribus kurssilaisilla on usein mielessään joku oma julkaistava, esim sukukirja tms. Monesti kurssin aikana optimismi vähän katoaa. Tuntuu vähän siltä. Tietysti se osin johtuu niistä monista asioista, jotka liittyvät julkaisun tekemiseen: kuvat, värit yms. Yleensä ne, jotka tulevat Scribuksen kurssille, ovat hyvin tetoisia ohjelman edullisuudesta. Tämä ilmenee kurssin aloituksen esittäytymisissä. Noin yleensä palaute on ollut myönteistä.

Onko teillä kommentteja Scribuksen toimivuudesta ja tulevista kehitystarpeista? Millaisia?

PM: Bezier-kynä on luokaton värkki. Sille pitäisi tehdä jotain. Ja pisteen käsittelytyökalut myös. Kaikenlaista pientä ohjelmavirhettä aina ilmenee. Asioista yleensä selviää kuitenkin sulkemalla ohjelma ja käynnistämällä se uudelleen. Jonkinverran aheuttaa ongelmia Vistan verkkotoimintojen bugisuus. Mutta vanha kuvankäsittelyn opetus tulee mieleen, että pitää tallennella vähän useammin töitä. Minusta ohjelma toimii kätevästi Ominaisuus-paletin avustuksella.

Voisivatko vapaiden ohjelmien kehittäjät ja yhteisöt palvella kaltaistanne koulutusorganisaatiota paremmin?

PM: Tämä on jo “poliittinen kysymys”. Itselläni ei ole mitään asemaa organisaatiossa ja olen osaltani nähnyt tarpeen ja kysynnän johon olen kehittänyt kursseja. Opiston tietotekniikan Johtavalla Opettajalla Pertti Koskelalla voisi olla tähän jotain ideoita.

Pertti Koskela: Opettajien koulutus ja heidän tietoisuutensa VALO-ohjelmien mahdollisuuksista voisi viedä asioita eteenpäin.

Nähdäänkö tulevaisuudessa lisää Scribus-kursseja?

PM: Kyllä vain. Syksyllä vedän ainakin yhden Scribus-kurssin Keskisessä opistossa.

Kursseilla voitte vapaasti käyttää tekemääni suomenkielistä Scribus-opasta.

PM: Olen käyttänytkin sitä, koska se on oikeastaan ainoa kokonaisvaltaisempi ohjeistus Scribuksesta suomenkielellä.

Viimeinen muistutus! Scribus-kirja-arvonta lähestyy loppuaan. Vielä on viikko aikaa osallistua. Lue lisää…

Tietokoneen ajokortti vapailla ohjelmilla

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry hallinnoi tietokoneen ajokortti -tutkintoja. Tutkinnot ovat kiinnostavia kahdesta syystä.

1. Tutkinnot ovat saaneet kohtalaisen suosion (v. 2008 24000 opiskelijaa) ja
2. ne ovat ohjelmistoriippumattomia.

Tutkinnot suoritetaan näyttökokein ja ne kertovat suorittajan tieto- ja viestintäteknisistä taidoista. Toisin sanoen Matti Möttöselle saattaa tutkinnosta olla todellista hyötyä, kun hän hakee uutta työtä, jonka vaatimuksena on tietokoneen peruskäyttö (@- ja A-kortti) tai hieman edistyneemmät taidot (AB-kortti, TIETY).

Matti Möttösen kannalta hyviä puolia ohjelmistoriippumattomuudessa on useita. Hän voi vapaasti valita ohjelmat omista suosikeistaan eli ohjelmat voivat olla vapaita ohjelmia. Vaikkei ilmaisuus olekaan vapaiden ohjelmien tärkein piirre, saattaa sillä olla merkittävä rooli tavallisen kotikäyttäjän valitessa ohjelmiaan. Jos M. M. on jo kotona tottunut käyttämään vapaita ohjelmia, voi hän saada tutkintotodistuksen esittämällä osaamisensa käyttämällä samoja ohjelmia.

Matti Möttönen voi myös helposti ja turvallisesti opettaa tätinsä tietokoneen käyttäjäksi. Vapaiden ohjelmien hyöty on tällaisessa tapauksessa kiistaton. Matti voi hyvillä mielin suositella ja peräti asentaa tätinsä koneelle samat vapaat ohjelmat, joita itse käyttää. Hänen ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, jos tädin innostus muutaman kuukauden kuluttua lopahtaa ja ohjelmat jäävät kovalevylle pölyttymään. Vapaiden ohjelmien jakaminen ja asentaminen kaikkien kavereiden ja sukulaisten koneille on sallittua ja jopa suositeltavaa!

A-kortti on tehty peruskäyttäjälle, joka käyttää tietokoneita työssään ja vapaa-aikanaan. TIEKE kirjoittaa:

A-kortti-tutkinnon suorittanut osaa itsenäisesti käyttää tietokonetta, hallitsee työkaluohjelmien peruskäytön, tuntee tietotekniikan peruskäsitteet sekä tunnistaa tietotekniikan soveltamisalueet.

Vaikka tutkinto onkin ohjelmistoriippumaton olisi hienoa, jos A-kortin ensivaiheisiin sisältyisi osio, jossa ohjelmistot esiteltäisiin niiden lisenssien näkökulmasta. Tällä hetkellä edes A-kortin tietotekniikan perusteet -jakso ei sisällä mainintaa vapaista ohjelmista. TIEKEn kuvaus jaksosta kertoo:

suorittajalla on kokonaiskuva tietotekniikasta ja sen hyödyntämisestä elämän eri alueilla. Hän ymmärtää tietotekniikan soveltamisen mahdollisuudet sekä tietoturvaan ja yksilön tietosuojaan liittyvät asiat kuluttajan näkökulmasta.

Mielestäni suorittajan kokonaisukuva tietotekniikasta on pahasti vajavainen ellei hänelle anneta tietoa vapaista ohjelmista. Voisiko olla niin, että kotimaiset vapaiden ohjelmien puolestapuhujat ovat liiaksi businessorientoituneita ja ovat unohtaneet Matti Möttöset ja TIEKEn lobbaamisen?

AB-kortti ja tarvittavat vapaat ohjelmat

Alla olen listannut AB-kortin osiot, joille helposti löysin vapaan ohjelman osion suorittamista varten. Jokaisesta ohjelman nimestä on linkki ohjelman kotisivulle, josta ohjelman voi ladata ja asentaa. Kaikki ohjelmat tulevat VALO-CD:n, mukana. VALO-CD on kokoelma parhaita suomenkielisiä vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia ja helppo tapa jakaa ohjelmia tuttaville.

AB-kortin esitietovaatimuksena on A-kortin vaatimukset.

Scribus-kirja-arvontaan voi vielä ilmoittautua 2 viikkoa. Lue lisää…

Libre Graphics Meeting 2009 lähestyy

Libre Graphics Meeting*, LGM 2009, järjestetään tänä vuonna Montrealissa 6.–9.5. Viime vuoden onnistuneen tapahtuman varmisti Pledgie-kampanja, joka on pystytetty myös tänä vuonna. Vaikket itse pääsisi paikanpäälle, voit tukea vapaita grafiikkaohjelmia lahjoittamalla. Lahjoituksesi avulla mm. Scribus-kehittäjät voivat osallistua LGM:iin ja konferenssi voidaan yhä pitää pääsymaksuttomana.

*Scribus-kehittäjiä etusivun kuvassa

27.3. on Thank a Dev Day

Lähetä 27. maaliskuuta sähköpostia vapaiden suosikkiohjelmiesi kehittäjille ja kerro miksi ja miten käytät ohjelmaa. Kerro myös kuinka paljon arvostat heidän tekemäänsä työtä.

Lue lisää…

Scribuksessa kehittäjät osoitteineen löydät seuraavasti:

Hiiop tutki: Mistä kansa puhuu

Hiljattain Hiiopin tutkivan journalismin osasto päätti kuukauden kestäneen tutkimuksen vapaiden grafiikkaohjelmien suosiosta kansan keskuudessa. Tutkimuksen kohteena olivat blogit ja muut vastaavat lähteet. Tutkimus suoritettiin Google Alert -palvelun avulla. Google Alert kerää haluttujen hakulauseitten viimeisimmät osumat ja lähettää ne sähköpostilla tilaajalle. Hakutulokset saa myös halutessaan syötteenä.

Tarkastelun kohteena olivat neljä tässä blogissa useimmin esiintynyttä ohjelmaa: Scribus, Fontmatrix, Inkscape ja Gimp. Ajalla 11.12.–10.1. vapaista grafiikkaohjelmista puhuttiin seuraavasti:

• Gimp: 295 mainintaa
• Inkscape: 238 mainintaa
• Scribus: 33 mainintaa
• Fontmatrix: 31 mainintaa

Ensimmäinen hämmästys oli Scribus-osumien vähäinen määrä. Luulin että jo tässä blogissa Scribus on mainittu useammin kuin 33 kertaa kyseisen ajanjaksona. Gimpin ylivoima on ymmärrettävää. Kaikki ihmiset valokuvaavat ja haluavat hoikentaa itseään. Gimp on myös vahvimpia FLOSS-brändejä. Tutkimustulosten syväluotaus seuraa jossain myöhemmässä kirjoituksessa.

Suoritin samalla myös nykyisen ja tulevan työnantajani tunnettuutta käsittelevän tutkimuksen. Samaisena aikana Pelastusarmeija (nykyinen) mainittiin 16 kertaa ja Anygraaf (tuleva) 29 kertaa. Että sellainen tutkimus.

Helpot joululahjat: Valo-cd

Ennen kuin alan luetella saamiani joululahjoja kerron yhdestä kauniista tavasta muistaa ystävää, joka kuitenkaan ei ole euroa tai kahta arvokkaampi. Työpaikallani on tapana antaa kaikille hyville ja vähemmänkin hyville työkavereille jonkin sortin joulun toivotus. Tänä jouluna lahjan valinta oli erityisen helppoa. Valo-cd 2 julkaistiin juuri parahiksi, jotta se ennätti pukin konttiin.

Valo-cd on kokoelma suomennettuja vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia Windowsille. Tämän blogin aihepiiriin cd sopii siksi, että sen mukana tulevat blogissa muutamaan kertaan mainitut ohjelmat OpenOffice.org, Gimp, Inkscape ja Scribus. Näiden ohjelmien avulla voi jokainen perustaa oman mainostoimistonsa ja alkaa tuottaa näyttäviä julkaisuja monenmoisiin tarpeisiin. Toki cd:n mukana tulee muitakin ohjelmia. Parhaiten näistä löytää tietoa Valo-cd:n omilta sivuilta.

Valo-cd:n idea on nerokas ja taka-ajtuksena toivottavasti on porttiteoria – miedommista aineista vahvempiin eli muutamalla vapaalla ohjelmalla saadaan ihmiset koukutettua ja valo-ohjelmien tunnettuutta lisättyä. Kiinnostuksen lisäys valon tapauksessa tarkoittaa usein parempia tuotteita, kun ohjelmille saadaan lisää käyttäjiä ja käyttäjistä kehittäjiä tai muuten aktiivisia ohjelmien ympärille muodostuneisiin yhteisöihin osallistujia.

Jos unohdit joululahjan voit vielä korvata kaiken antamalla työkavereillesi ja muille tuttavillesi uuden vuoden tervehdyksen. Tervehdys syntyy näin:

1. Lataa Valo-cd:n levykuva
2. Polta levykuva cd-levylle
3. Taittele paperista kannet (Google osaa auttaa)
4. Koristele kannet kuten parhaaksi näet (Open clip art library ja Open font library, Valo-cd 3 voisi sisältää vapaita leikekuvia ja fonttejakin)
5. Cd kansiin, kansi tuttavalle ja maailma pelastuu

Scribuksen taustalle rekisteröity yhdistys

Scribusta kehitetään vapaaehtoisvoimin. Jotta vapaaehtoisesti ja palkatta tehtävä työ ei kävisi taloudellisesti ylivoimaiseksi on Scribuksen taustalle päätetty perustaa rekisteröity yhdistys.

Yhdistys helpottaa Scribuksen tukemista rahallisesti. Sen avulla voidaan keskitetysti hoitaa kustannuksia, joita maailmanlaajuisen projektin hoidossa ja ylläpidossa syntyy. Yrityksille jotka rahallisesti haluavat tukea Scribuksen kehitystyötä on yhdistys välttämättömyys. Yhdistyksen status voittoa tavoittelemattomana takaa lahjoitusten verovähennysoikeuden joissain maissa.

Yhdistyksen kotipaikka on Saksa ja sen säännöt on juuri hyväksytty. Yhdistyksen nimi on Scribus e.V. Tavoitteet ovat Scribuksen kehityksen ja dokumentoinnin tukeminen sekä tekijänoikeuksien valvonta. Sääntöjen epävirallinen käännös englanniksi löytyy Christoph Schäferin Scribuksen kehityslistalle lähettämästä viestistä (pdf).

Ennen kuin yhdistys voi aloittaa toimintansa on odotettava Saksan veroviranomaisten hyväksyntä. Tämän jälkeen on vuorossa perustuskokous, jossa yhdistyksen hallitus valitaan ja määritellään jäsenmaksut ensimmäiselle vuodelle.

Palaan asiaan kunhan loput vaaditut asiat on hoidettu.

Scribus ja kaverit

Muutaman seuraavan päivän aikana kirjoituksissani esittelen työkaluja Scribuksen rinnalle. Lyhyen esittelyn lisäksi kerron työkaluista, miten niistä Scribuksen kanssa saa parhaimmat tehot irti. Tarkastelukulmaksi valikoituu painovalmiin tavaran tuottaminen vapailla ohjelmilla. Saattaa teksteistä olla iloa julkaisuja kotivehkeinkin tekevälle.

Työkalujen lisäksi juttusarjassa esitellään tiedostomuotoja. Usein Scribuksella työskenneltäessä on aivan sama, millä ohjelmalla kuva tai teksti on tehty, kunhan se on Scribuksen ymmärtämässä muodossa. Vapaat ja avoimet tiedostomuodot saattavat loppupeleissä jopa olla vapaita ohjelmia tärkeämpi asia. Suositeltavat tiedostomuodot mainitaan aina niihin liittyvän ohjelman rinnalla. Ohjelmavalikoima on muodostunut omista suosikeistani, mutta jokainen on vapaa valitsemaan omansa.

Seuraavien päivien sisältöä

• aineiston hankkiminen
• vapaat kuvakirjastot
• vapaat fontit
• aineiston valmistelu ja yhteistyö
• OpenOffice.org
• Gimp ja Krita
• Inkscape
• Fontmatrix
• jälkikäsittely
• Podofo, pstops ja kprinter
• lopuksi vielä hyödyllisiä lisenssirajoitteisia työkaluja ja apuvälineitä

Järjestys on arvottu. Huomenna aloitamme OpenOffice.orgilla. Jos listalta puuttuu jokin ohjelma, joka liittyy aiheeseen ja josta haluaisit kuulla mielipiteeni, älä epäröi vaan kommentoi tätä kirjoitusta ja kerro toiveesi.