• Lataa Libre Graphics Magazinen ensimmäinen numero (3 Mt),

• korkealaatuinen (60 Mt)

• Paperiversion voi tilata ja maksaa Paypalin kautta (12 cad ≈ 9 €).

Ensimmäisen numeron kiinnostavin artikkeli on Fontmatrixin kehittäjän Pierre Marchandin haastattelu. Hän puhuu fonttienhallinnasta, vapaista ohjelmista ja yhteisön tuesta. Fontmatrix on vielä kehitteillä oleva vapaa fonttienhallintatyökalu Linuxille. Olen kirjoittanut siitä blogiini muutamia juttuja ja ollut mukana kehittämässä sitä. Mielipiteeni saattaa siis olla puolueellinen.

Toinen kiinnostava seikka lehdessä on työkalut ja fontit, joilla se on tehty. Kaikki vapaita luonnollisesti ja suurin osa tuttuja blogini lukijoille.

• Scribus 1.3.8 – Taitto ja painokuntoon valmistaminen
• Inkscape 0.48 – Kansi, Have your say, kalenteri ja UpStage-mainos
• GIMP 2.7.2 – Kuvien muokkaus ja muutamien pdf-tiedostojen muunto bittikartoiksi
• Pdftk 1.41 – Yksinkertaisti työnkulkua ja auttoi luomaan kevyempiä pdf-tiedostoja
• Git 1.7.0.4 – Työ jaettiin tekijöiden välillä Gitiä käyttäen. Git jakoi myös keskeneräisen työn kaikille kiinnostuneilla ja mahdollisti työn etenemisen seuraamisen.
• Raakatekstin muokkaus tehtiin ohjelmilla Gedit ja vim.

Fontit

• Linux Libertine – leipäteksti
• Linux Biolinum – alaviitteet ja kuvatekstit
• PropCourier Sans – otsikot

Osoitteesta http://libregraphicsmag.com/ löytyy lisää tietoa asiasta.

Voit osallistua keräykseen napsauttamalla alla olevaa painiketta.

Tietokoneohjelman käyttäminen helpottuu, kun ohjelmaa voi käskyttää omalla äidinkielellään. On todennäköistä, että lokalisoitu ohjelma saa laajemman yleisön kuin lokalisoimaton. Laaja käyttäjäkunta on monesti elinehto ohjelmalle.

Avoimen lähdekoodin projektissa jokainen käyttäjä on potentiaalinen osallistuja. Projektissa osallistujaryhmiä voivat olla mm. kehittäjät, jotka kirjoittavat ohjelmakoodia, avustajat, jotka auttavat käyttäjiä, testaajat, jotka antavat palautetta ohjelman toiminnasta sekä kääntäjät, jotka omalla työpanoksellaan auttavat uusien käyttäjien hankinnassa kääntämällä ohjelman uusille kielille.

Avoimen lähdekoodin ohjelman kehitys seuraa usein yksinkertaista kaavaa. Asetetaan tavoitteet seuraavalle julkaisulle ja aletaan tehdä työtä niiden saavuttamiseksi. Tavoitteet nimetään usein versionumerolla, jolla ohjelmisto julkaistaan, kun tavoitteet tai ennalta asetettu julkaisupäivämäärä on saavutettu.

Julkaisujen välinen aika on työaikaa, jolloin ohjelmaa kehitetään eli tehdään muutoksia, joita projektisuunnitelmassa on määritelty. Jos tarkastellaan työpöytäohjelmaa, kuten Mozilla Firefox tai OpenOffice.org, on todennäköistä, että kehitysprosessissa ohjelman käyttöliittymässä esiintyvät tekstit muuttuvat tai niitä tulee lisää. Työajan lopussa voidaan määritellä päivä, jonka jälkeen ohjelmakoodiin tehtävät muutokset eivät enää vaikuta käyttäjille näkyviin teksteihin. Tästä alkaa kääntäjän urakka.

Jotta ohjelman käyttöliittymän kääntäminen olisi mahdollista, on siihen pitänyt varautua jo ohjelman kehityksessä. Tekstit, jotka näkyvät ohjelman käyttäjille pitää voida erottaa ohjelmakoodista. Erottelun tuloksena on käännöstiedosto, jota kääntäjä alkaa työstää. Kääntäjän tehtävä on etsiä käännöstiedostossa olevalle alkuperäiskieliselle tekstipätkälle kohdekielinen vastine. Englanti on ylivoimaisesti käytetyin alkuperäiskieli avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekteissa.

Suosituimmille käännöstiedostomuodoille on tehty ohjelmia, joiden avulla käännöstyö helpottuu. Käännösohjelmassa saattaa olla mukana sanasto, jota pystyy käyttämään mm. usein toistuvien sanojen ja ilmaisujen kääntämisessä. Ohjelman tehokas käyttö vaatii harjaannusta, mutta jo pelkkä peruskääntäminen on ohjelmalla helpompaa kuin käännöstiedoston muokkaaminen tekstimuokkaimessa.

Käännösohjelma tarkkailee käännöksen edistymistä ja kertoo siitä kääntäjälle. Tekstipätkien kokonaismäärä, käännettyjen ja epävarmojen käännösten lukumäärä ovat kaikki tilastotietoa, joista käännösohjelma pitää kirjaa.

Työpöytäohjelmien käännösmäärä vaihtelee suuresti. Useimmat ohjelmat pärjäävät 200–6000 tekstipätkällä. Pätkä voi olla yksittäinen sana tai muutamasta lauseesta koostuva kappale. Tekstit ladataan käännösohjelmaan ja kääntäminen voi alkaa. Ensimmäiset helpot käännökset löytyvät nopeasti: file – tiedosto, cut – leikkaa, paste – liitä.

Käännöstä tehtäessä ei pidä tyytyä kompromisseihin. Jos merkkijonon käännös on epäselvä, tulee se merkitä käännöstiedostoon. Tällöin toinen kääntäjä voi helposti löytää käännöksen ja korjata sen. Oma käännöstehokkuus saattaa parantua, kun voi merkitä hankalan käännöksen epävarmaksi ja jatkaa työtä seuraavaan mahdollisesti helpompaan merkkijonoon.

Kompromisseja ja virheitä ei kuitenkaan ole aina helppo välttää. Tästä syystä käännösajan loppuun on varattava aikaa käännöksen tarkistukselle ja oikoluvulle. On hyvä, jos käännöksen käy läpi joku toinen, koska omalle työlleen voi tulla sokeaksi. Yksi hyvä tapa tarkistaa käännöstä on käyttää ohjelmaa oman käännöksensä kanssa. Tällä tavalla osa virheellisistä käännöksistä erottuu nopeasti. Lopuksi tarkistettu ja valmis käännös tulee lähettää ohjelmaprojektin käännöksistä vastaavalle henkilölle tai toimittaa se muulla projektin toivomalla tavalla julkaisua varten.

Avoimen lähdekoodin ohjelmien lokalisoinnissa taloudellinen hyöty on ainoastaan yksi vaikutin muiden joukossa. Työ on kaikille avointa. Ainoina esteinä ovat henkilökohtaiset taidot ja motivaatio ryhtyä vaativaan urakkaan.

Paras tapa aloittaa lokalisointiin tutustuminen on valita ohjelma, jota käyttää usein ja jonka tuntee parhaiten. Ohjelman verkkosivuilta voi etsiä tietoa ja ohjeita tehtävään. Jos ohjelmaa on jo käännetty, kannattaa ottaa yhteyttä aikaisempaan kääntäjään. Näin voi välttää tilanteen, jossa kaksi ihmistä työstää samaa käännöstä. Kokeneemmalta kääntäjältä voi myös saada apua, jos on vasta aloittelemassa lokalisoijan uraansa.

Jos ohjelman käyttöliittymän kääntäminen tuntuu lämmittelyltä, voi kääntämistä jatkaa ohjelmiin liittyvien oheismateriaalien parissa. Tällaisia ovat mm. ohjelman kotisivu, ohjeet ja erilaiset mainosmateriaalit. On itsestä kiinni, minkä tyyppiseen käännöstehtävään haluaa aikaansa sijoittaa. Näillä markkinoilla on runsauden pula.

Työn kesto on 3–4 kuukautta ja se voidaan ajoittaa touko-syyskuulle. Työpaikka sijaitsee Helsingissä Pelastusarmeijan päämajassa Uudenmaankatu 40. Osa työstä on mahdollista tehdä etätyönä.

Osaaminen

Katsomme eduksi kokemuksen yhdessä seuraavista
Python: Django, Ruby: Rails/Merb, PHP: CakePHP
sekä seuraavien tekniikoiden ja menetelmien osaamisen ja ymmärtämisen
SQL, HTML, CSS, Javascript, MVC, ORM.

Valintakriteerit

Aiempi työskentely vapaiden verkkosovellusten parissa, työnäytteet dynaamisista verkkosovellusprojekteista, osaamisalueen hallinta.

Vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen tulee lähettää sähköpostilla 3.3.2010 mennessä Riku Leinolle osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi.

Lisätietoja projektista antaa Riku Leino.
etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi
044 7577 934

1. Tärkeintä on, että ohjelmistot ovat yhteensopivia avoimen maailman kanssa
2. Ilmaisuus ei avoimen koodin tärkein pointti

Kunnat tuottavat useita palveluja itse, mutta useita ne joutuvat ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tuottajana saattaa olla hyvinkin pieni toimija, jolla ei ole resursseja panostaa ohjelmistohankintoihin vaikka ohjelmiston käyttöönotolla voitaisiin nostaa toiminnan tehokkuutta huomattavasti.

1. Tärkeintä on, että ohjelmistot ovat yhteensopivia
avoimen maailman kanssa

Yksityiselle toimijalle tämä ei lupaa vielä mitään. Tällä lähtökohdalla valtio ja kunnat voivat pitää tyytyväisenä ohjelmistotalot, mikä käytännössä tarkoittaa, että markkinointimiehet tulevat kertomaan pienelle toimijalle, mitä he haluavat ja mitä he haluamastaan joutuvat maksamaan. Näin hieman kierolla tavalla toteutuu myös toinen näkökulma, ettei avoimuudessa ole kyse ilmaisuudesta.

Kunta ja valtio näin toimiessaan eivät huomioi koko vapaan ja avoimen koodin kenttää, vaan ainoastaan vapaiden ja avointen ohjelmien parissa toimivat ohjelmistotalot. Tämä sinänsä on jo askel parempaan, muttei lähelläkään tärkeintä, mitä avoimen koodin osalta kunnat voivat tarjota. Mikään ei takaa, että avoimia standardeja ja rajapintoja käyttävä ohjelma on vapaa ja avoimen koodin ohjelma.

Jos tätä polkua seurataan, säilyy nyt olemassa oleva ohjelmistojen pirstaloituminen entisellään. Ainoastaan ohjelmistotoimittajat vaihtuvat tai nykyiset alkavat tukea avoimia ja vapaita standardeja ja rajapintoja. Vain vapailla ohjelmilla yhdessä vapaiden standardien ja rajapintojen kanssa saavutetaan hyöty, joka palvelee sekä kuntaa, että kunnalle palveluja tuottavia toimijoita.

2. Ilmaisuus ei avoimen koodin tärkein pointti

Pienellä toimijalla ei ole varaa eikä tietotaitoa tehdä ohjelmistohankintaa. Kunnalla on muutama oma laitos, joka tuottaa samaa palvelua ja joilla on käytössään ohjelmistojärjestelmä. Miksei kunta voisi tarjota ohjelmistojärjestelmäänsä yksityisen palveluntuottajan käyttöön?

Tässä tilanteessa tuntuisi lähes kiusanteolta, jos kunta sanoisi olkaa hyvä ja käyttäkää vapaita ja avoimia standardeja ja rajapintoja. Toisaalta kunta voisi antaa käyttämänsä ohjelmistotalon puhelinnumeron, mutta tämä kaatuisi lopulta hintaan, koska kunnan käyttämän suljetun megajärjestelmän lisenssikustannukset nousevat pilviin.

Koska avoimet standardit ja rajapinnat vaativat uuden ohjelmistototeutuksen, tulisi kunnan satsata vapaaseen ohjelmistoon. Ohjelmiston kehitystyöstä vastaavan yrityksen sijaan kunta voisi antaa käyttöönotosta vastaavan yrityksen puhelinnumeron yksityiselle palveluntuottajalle. Kunta säästää, kun yksityinen toimija pystyy uuden järjestelmän kanssa tehostamaan toimintaansa ja tuottamaan samat palvelut halvemmalla. Parhaassa tapauksessa palveluntuottajalle ei jää kuin käyttöönoton aiheuttamat kustannukset.

Sanoista tekoihin –
kesätyötä tarjolla

Vapaan ja avoimen lähdekoodin hieno ominaisuus on, että kuka tahansa voi tehdä aloitteen ja monet voivat hyötyä siitä. Kiinnostaisiko sinua alkaa kehittää vapaata sosiaalipuolen asiakashallintajärjestelmää yksityiselle kunnille palveluita tuottavalle organisaatiolle?

Mikäli ketterä ohjelmistokehitys, mvc ja verkkopalvelujen vaatimukset ovat hallussasi, ota yhteyttä minuun riku (ät) tsoots (piste) fi. Lisätietoja samasta osoitteesta. Kiinnostuneet yrityksetkin voivat lähettää postia.

Helsingin suomenkielisen työväenopiston kevään Scribus-kurssi on juuri loppunut. Lähetin muutaman kysymyksen kurssista ja työväenopiston vapaiden ohjelmien tarjonnasta Scribus-kurssin vetäjälle Pekka Mäkeläiselle, joka toimii työväenopistolla tuntiopettajana. Muutamaan kysymykseen sain vastauksen Pertti Koskelalta, joka on tietotekniikan johtava opettaja.

Ovatko vapaat ohjelmat kuuluneet työväenopiston tarjontaan jo pitkään?

Pekka Mäkeläinen: Itse olen sivutoiminen tuntiopettaja ja olen opettanut helsingin työväenopistolla vuodesta -96 lähtien. Olen ottanut omaan kurssitarjontaani erilaisia vapaita ohjelmia vähitellen. Taustahan niihin on se, että osalla opiskelijoistamme ei ole mahdollisuutta hankkia kalliita ohjelmia käyttöönsä. Heille olen pyrkinyt osoittamaan reittejä vapaiden ohjelmien käyttöön.

Scribuksen lisäksi, mitä muita vapaita ohjelmia voi opiskella työväenopistolla?

PM: OpenOffice Kotisivut, Gimp, Audacity minun järjestämiäni. Gimpin opetusta ja OpenOfficen opetusta on muidenkin opettajien toimesta järjestetty.

Mistä saitte idean alkaa järjestää kursseja vapaille ohjelmille (Scribukselle)?

PM: Opetan myös Indesigniä ja Corelia olen opettanut. Indesignin kysyntä on ollut sangen suurta ja tästä tietysti poiki ajatus hieman edullisemmasta tavasta tehdä julkaisuja.

Miten vapaat ohjelmat päätyvät kurssitarjontaan?

Pertti Koskela (tietotekniikan johtava opettaja): Työväenopisto pyrkii suosimaan vapaita ohjelmia. Ihannetilanne olisi jos kaikki opetus voisi järjestää tämänkaltaisilla “ilmaisilla” ohjelmilla. Pyrimme siis järjestämään näitä kursseja niin paljon kuin on tulijoita.

Käytännössä kysyntä on ollut vaimeaa ja järjestämme esim. Open Office kursseja hyvin vähän. Tasaisesti on ollut tulijoita Gimp- ja Scribus-kursseihin, sekä Linuxin perusteisiin ja jatkokursseille. VALO -ohjelmia pyritään suosimaan myös eri yhteyksissä. Selaimista, sähköpostiohjelmista ja monista tietokoneen huolto-ohjelmista asennetaan luokkiin VALO-versiot ja niitä myös käytetään opetuksessa.

Kurssitarjonnan monipuolisuus on monipuolisten opettajien tuotos. Saamme jonkun verran ehdotuksia oppilaita, mutta opetuksen voi toteuttaa vasta kun asiasta innostunut opettaja tekee kurssiehdotuksen.

Kevään Scribus-kurssin kuvauksessa kerrotaan, että Scribuksella käydään läpi “AB-ajokortin Taitto-osio vaatimusten mukaisesti (www.tieke.fi)”. Miten hyvin Scribus suoriutuu tehtävästä?

PM: Kurssin pituus on 5 kertaa 4 tuntia. Eli käytettävissä oleva aika jossain määrin rajoittaa kaikkien tutkinnon Taitto-osioon kuuluvien tehtävien läpikäyntiä. Pääsääntöisesti kuitenkin kaikkia asioita ainakin sivutaan. Pyrin kurssin aikana myöskin ilmaisemaan sen, että Ab-osion suoritukseen joutuu kyllä paneutumaan hieman omallakin ajalla. Pelkkä kurssin läpikäynti ei ihan riitä.

Minkälaista palautetta olette saaneet Scribus-kurssille osallistuneilta?

PM: Scribus kurssilaisilla on usein mielessään joku oma julkaistava, esim sukukirja tms. Monesti kurssin aikana optimismi vähän katoaa. Tuntuu vähän siltä. Tietysti se osin johtuu niistä monista asioista, jotka liittyvät julkaisun tekemiseen: kuvat, värit yms. Yleensä ne, jotka tulevat Scribuksen kurssille, ovat hyvin tetoisia ohjelman edullisuudesta. Tämä ilmenee kurssin aloituksen esittäytymisissä. Noin yleensä palaute on ollut myönteistä.

Onko teillä kommentteja Scribuksen toimivuudesta ja tulevista kehitystarpeista? Millaisia?

PM: Bezier-kynä on luokaton värkki. Sille pitäisi tehdä jotain. Ja pisteen käsittelytyökalut myös. Kaikenlaista pientä ohjelmavirhettä aina ilmenee. Asioista yleensä selviää kuitenkin sulkemalla ohjelma ja käynnistämällä se uudelleen. Jonkinverran aheuttaa ongelmia Vistan verkkotoimintojen bugisuus. Mutta vanha kuvankäsittelyn opetus tulee mieleen, että pitää tallennella vähän useammin töitä. Minusta ohjelma toimii kätevästi Ominaisuus-paletin avustuksella.

Voisivatko vapaiden ohjelmien kehittäjät ja yhteisöt palvella kaltaistanne koulutusorganisaatiota paremmin?

PM: Tämä on jo “poliittinen kysymys”. Itselläni ei ole mitään asemaa organisaatiossa ja olen osaltani nähnyt tarpeen ja kysynnän johon olen kehittänyt kursseja. Opiston tietotekniikan Johtavalla Opettajalla Pertti Koskelalla voisi olla tähän jotain ideoita.

Pertti Koskela: Opettajien koulutus ja heidän tietoisuutensa VALO-ohjelmien mahdollisuuksista voisi viedä asioita eteenpäin.

Nähdäänkö tulevaisuudessa lisää Scribus-kursseja?

PM: Kyllä vain. Syksyllä vedän ainakin yhden Scribus-kurssin Keskisessä opistossa.

Kursseilla voitte vapaasti käyttää tekemääni suomenkielistä Scribus-opasta.

PM: Olen käyttänytkin sitä, koska se on oikeastaan ainoa kokonaisvaltaisempi ohjeistus Scribuksesta suomenkielellä.

Viimeinen muistutus! Scribus-kirja-arvonta lähestyy loppuaan. Vielä on viikko aikaa osallistua. Lue lisää…

1. Tutkinnot ovat saaneet kohtalaisen suosion (v. 2008 24000 opiskelijaa) ja
2. ne ovat ohjelmistoriippumattomia.

Tutkinnot suoritetaan näyttökokein ja ne kertovat suorittajan tieto- ja viestintäteknisistä taidoista. Toisin sanoen Matti Möttöselle saattaa tutkinnosta olla todellista hyötyä, kun hän hakee uutta työtä, jonka vaatimuksena on tietokoneen peruskäyttö (@- ja A-kortti) tai hieman edistyneemmät taidot (AB-kortti, TIETY).

Matti Möttösen kannalta hyviä puolia ohjelmistoriippumattomuudessa on useita. Hän voi vapaasti valita ohjelmat omista suosikeistaan eli ohjelmat voivat olla vapaita ohjelmia. Vaikkei ilmaisuus olekaan vapaiden ohjelmien tärkein piirre, saattaa sillä olla merkittävä rooli tavallisen kotikäyttäjän valitessa ohjelmiaan. Jos M. M. on jo kotona tottunut käyttämään vapaita ohjelmia, voi hän saada tutkintotodistuksen esittämällä osaamisensa käyttämällä samoja ohjelmia.

Matti Möttönen voi myös helposti ja turvallisesti opettaa tätinsä tietokoneen käyttäjäksi. Vapaiden ohjelmien hyöty on tällaisessa tapauksessa kiistaton. Matti voi hyvillä mielin suositella ja peräti asentaa tätinsä koneelle samat vapaat ohjelmat, joita itse käyttää. Hänen ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, jos tädin innostus muutaman kuukauden kuluttua lopahtaa ja ohjelmat jäävät kovalevylle pölyttymään. Vapaiden ohjelmien jakaminen ja asentaminen kaikkien kavereiden ja sukulaisten koneille on sallittua ja jopa suositeltavaa!

A-kortti on tehty peruskäyttäjälle, joka käyttää tietokoneita työssään ja vapaa-aikanaan. TIEKE kirjoittaa:

A-kortti-tutkinnon suorittanut osaa itsenäisesti käyttää tietokonetta, hallitsee työkaluohjelmien peruskäytön, tuntee tietotekniikan peruskäsitteet sekä tunnistaa tietotekniikan soveltamisalueet.

Vaikka tutkinto onkin ohjelmistoriippumaton olisi hienoa, jos A-kortin ensivaiheisiin sisältyisi osio, jossa ohjelmistot esiteltäisiin niiden lisenssien näkökulmasta. Tällä hetkellä edes A-kortin tietotekniikan perusteet -jakso ei sisällä mainintaa vapaista ohjelmista. TIEKEn kuvaus jaksosta kertoo:

suorittajalla on kokonaiskuva tietotekniikasta ja sen hyödyntämisestä elämän eri alueilla. Hän ymmärtää tietotekniikan soveltamisen mahdollisuudet sekä tietoturvaan ja yksilön tietosuojaan liittyvät asiat kuluttajan näkökulmasta.

Mielestäni suorittajan kokonaisukuva tietotekniikasta on pahasti vajavainen ellei hänelle anneta tietoa vapaista ohjelmista. Voisiko olla niin, että kotimaiset vapaiden ohjelmien puolestapuhujat ovat liiaksi businessorientoituneita ja ovat unohtaneet Matti Möttöset ja TIEKEn lobbaamisen?

AB-kortti ja tarvittavat vapaat ohjelmat

Alla olen listannut AB-kortin osiot, joille helposti löysin vapaan ohjelman osion suorittamista varten. Jokaisesta ohjelman nimestä on linkki ohjelman kotisivulle, josta ohjelman voi ladata ja asentaa. Kaikki ohjelmat tulevat VALO-CD:n, mukana. VALO-CD on kokoelma parhaita suomenkielisiä vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia ja helppo tapa jakaa ohjelmia tuttaville.

AB-kortin esitietovaatimuksena on A-kortin vaatimukset.

Tekstinkäsittely	OpenOffice.org
Taulukkolaskenta
Esitysgrafiikka
Tietokannat
Taitto	Scribus
Vektorigrafiikka	Inkscape
Kuvankäsittely	Gimp

Scribus-kirja-arvontaan voi vielä ilmoittautua 2 viikkoa. Lue lisää…

*Scribus-kehittäjiä etusivun kuvassa

Lue lisää…

Scribuksessa kehittäjät osoitteineen löydät seuraavasti:

Tarkastelun kohteena olivat neljä tässä blogissa useimmin esiintynyttä ohjelmaa: Scribus, Fontmatrix, Inkscape ja Gimp. Ajalla 11.12.–10.1. vapaista grafiikkaohjelmista puhuttiin seuraavasti:

• Gimp: 295 mainintaa
• Inkscape: 238 mainintaa
• Scribus: 33 mainintaa
• Fontmatrix: 31 mainintaa

Ensimmäinen hämmästys oli Scribus-osumien vähäinen määrä. Luulin että jo tässä blogissa Scribus on mainittu useammin kuin 33 kertaa kyseisen ajanjaksona. Gimpin ylivoima on ymmärrettävää. Kaikki ihmiset valokuvaavat ja haluavat hoikentaa itseään. Gimp on myös vahvimpia FLOSS-brändejä. Tutkimustulosten syväluotaus seuraa jossain myöhemmässä kirjoituksessa.

Suoritin samalla myös nykyisen ja tulevan työnantajani tunnettuutta käsittelevän tutkimuksen. Samaisena aikana Pelastusarmeija (nykyinen) mainittiin 16 kertaa ja Anygraaf (tuleva) 29 kertaa. Että sellainen tutkimus.