airBaltic does not care its customers nor EU regulations

 

Anybody know any consumer organization who would take my case further?

airBaltic refuses to answer my request to get compensation based on the European Parliament Regulation 261/2004. I have a decicion for my favor from the Consumer Disputes Board in Finland/Kuluttajariitalautakunta (for what I had to wait one year). I need help in taking this matter further.

If needed I will be able to share the full story. Please share this request for help forward.

 

13.1.2013
kirja vs




kommentoi

Työhuoneen kirjahyllyn siivous

Siivosin työhuoneeni kirjahyllyn. Paljon kirjoja meni roskiin, mutta muutama jäi jaettavaksi. Joukossa on todellisia ohjelmoinnin klassikoitakin. Lähettäkää sähköpostia, jos kiinnostutte kirjasta tai useammastakin.

http://goo.gl/IhHqX

 

Scribus 1.3.9 on julkaistu

Scribuksen kehitysversio on päässyt versionumeroon 1.3.9. Tästä versiosta tekee merkittävän, että se on viimeinen kehitysversio ennen uuden vakaan kehityshaaran avaamista. Seuraava vakaa versio tulee suurella todennäköisyydellä olemaan 1.4.0.

Kehityksen pääpainona oli vakaus. Versiosta 1.3.8 on korjattu 70 bugia. Joukossa on myös muutama uusi ominaisuus koskien:

  • käännösympäristöä
  • leikekirjaa
  • resursseja ja resurssien hallintaa
  • tiedostojen tuontia
  • typografiaa
  • dokumentaatiota

Pelastusarmeijan Joulupatakeräys on alkanut

On taas Joulupatakeräyksen aika. Internetpata osoitteessa http://www.joulupata.fi/ on auennut. Siellä voit antaa lahjoituksesi heikompiosaisten hyväksi. Lue Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtajan vetoomus ”Ainoa, mitä todella omistat on se, minkä olet antanut pois”.

Perinteiset padat näkyvät katukuvassa 16.12.–23.12. (muutama pata on paikallaan vielä jouluaattonakin). Katso lista padoista.

Osallistukaa hyvän asian puolesta ja levittäkää sanaa.

Perinteinen Joulupatakeräys ottaa varaslähdön Helsingissä Narinkkatorin Joulumaailma 2010 -tapahtumassa 11.12.–15.12. Tämän halusin kertoa siksi, että Narinkkatorin padalla on tavattavissa kaupungin mukavin patavahti. Seison padalla:

  • la 11.12. klo 11–13 ja 16–18
  • ma 13.12. klo 11–13 ja 15–17
  • ti 14.12. klo 11–13 ja 15–17
  • ke 15.12. klo 15–17

Tervetuloa kaikki tutut ja tuntemattomat moikkaamaan ja vaihtamaan kuulumiset etenkin, jos teillä on rahaa mukana.

Libre Graphics Magazine 1.1 on ilmestynyt

Tänään ilmestyi ensimmäinen numero Libre Graphics Magazine -lehdestä. Lehden on tarkoitus nostattaa keskustelua vapaista grafiikkaohjelmista, ohjelmien käyttämistä standardeista ja toimia vapaiden grafiikkaohjelmien käyttäjien yhdistäjänä.

Ensimmäisen numeron kiinnostavin artikkeli on Fontmatrixin kehittäjän Pierre Marchandin haastattelu. Hän puhuu fonttienhallinnasta, vapaista ohjelmista ja yhteisön tuesta. Fontmatrix on vielä kehitteillä oleva vapaa fonttienhallintatyökalu Linuxille. Olen kirjoittanut siitä blogiini muutamia juttuja ja ollut mukana kehittämässä sitä. Mielipiteeni saattaa siis olla puolueellinen.

Toinen kiinnostava seikka lehdessä on työkalut ja fontit, joilla se on tehty. Kaikki vapaita luonnollisesti ja suurin osa tuttuja blogini lukijoille.

  • Scribus 1.3.8 – Taitto ja painokuntoon valmistaminen
  • Inkscape 0.48 – Kansi, Have your say, kalenteri ja UpStage-mainos
  • GIMP 2.7.2 – Kuvien muokkaus ja muutamien pdf-tiedostojen muunto bittikartoiksi
  • Pdftk 1.41 – Yksinkertaisti työnkulkua ja auttoi luomaan kevyempiä pdf-tiedostoja
  • Git 1.7.0.4 – Työ jaettiin tekijöiden välillä Gitiä käyttäen. Git jakoi myös keskeneräisen työn kaikille kiinnostuneilla ja mahdollisti työn etenemisen seuraamisen.
  • Raakatekstin muokkaus tehtiin ohjelmilla Gedit ja vim.

Fontit

  • Linux Libertine – leipäteksti
  • Linux Biolinum – alaviitteet ja kuvatekstit
  • PropCourier Sans – otsikot

Tue Libre Graphics Magazinea

Auta Libre Graphics Magazinen numeron 1.1 painokustannuksissa. Lehden on tarkoitus nostattaa keskustelua vapaista grafiikkaohjelmista, ohjelmien käyttämistä standardeista ja toimia vapaiden grafiikkaohjelmien käyttäjien yhdistäjänä. Hyvin tehty painettu lehti, Libre Graphics Magazine, saavuttaa alan ammattilaiset ja käyttäjät, jotka muutoin eivät välttämättä kohtaisi vapaita ohjelmia lainkaan. Ensimmäinen numero aloittaa toivottavasti pitkän seikkailun tunnettuuden ja tietoisuuden lisääjänä. Voit auttaa kaiken tämän saavuttamisessa.

Osoitteesta http://libregraphicsmag.com/ löytyy lisää tietoa asiasta.

Voit osallistua keräykseen napsauttamalla alla olevaa painiketta.

Click here to lend your support to: Fund Libre Graphics Magazine 1.1! and make a donation at www.pledgie.com !

Pelastusarmeija etsii tekijää kotisivujensa uudelle ulkoasulle

Pelastusarmeija pyytää tarjousta kotisivujensa ulkoasun suunnittelusta ja toteutuksesta sisältäen sivuston visuaalisen ulkoasun, sisällön asettelun, rakenteen ja mahdollisesti käytettävät kuvat ja piirrokset. Tarjoukseen tulee sisällyttää hinta dokumentissa vaatimukset.pdf määritellystä kokonaisuudesta sekä erikseen sovittavan lisätyön (pikku säädöt ja fiksaukset) hinta sekä muutama referenssityö. Työn tuloksena on kymmenkunta xhtml-sivua ja niihin liittyvät resurssitiedostot.

Lähetä tarjous sähköpostilla Riku Leinolle osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi Samaisesta osoitteesta saa tarvittaessa lisätietoja. Lisätietoja voi kysyä myös puhelimitse numerosta 09 6812 3049.

Avoimen lähdekoodin lokalisointi –
kääntäjän avoimet markkinat

Ohjelmiston lokalisointi eli kotoistus tarkoittaa ohjelmiston sovittamista paikalliseen ympäristöön. Yksi lokalisoinnin laajimpia osa-alueita on kielenkääntäminen, mutta se sisältää myös mm. päiväysten, kellonaikojen, merkistöjen, nimien ja kuvallisten symbolien sovittamisen kohdealueen käytäntöihin ja sääntöihin. Ohjelmiston lokalisoinnissa kääntäjän vastuulla on säilyttää yhdenmukaisuus eri ohjelmistojen välillä. Sama asia tulee esittää samalla termillä eri ohjelmissa.

Tietokoneohjelman käyttäminen helpottuu, kun ohjelmaa voi käskyttää omalla äidinkielellään. On todennäköistä, että lokalisoitu ohjelma saa laajemman yleisön kuin lokalisoimaton. Laaja käyttäjäkunta on monesti elinehto ohjelmalle.

Avoimen lähdekoodin projektissa jokainen käyttäjä on potentiaalinen osallistuja. Projektissa osallistujaryhmiä voivat olla mm. kehittäjät, jotka kirjoittavat ohjelmakoodia, avustajat, jotka auttavat käyttäjiä, testaajat, jotka antavat palautetta ohjelman toiminnasta sekä kääntäjät, jotka omalla työpanoksellaan auttavat uusien käyttäjien hankinnassa kääntämällä ohjelman uusille kielille.

Avoimen lähdekoodin ohjelman kehitys seuraa usein yksinkertaista kaavaa. Asetetaan tavoitteet seuraavalle julkaisulle ja aletaan tehdä työtä niiden saavuttamiseksi. Tavoitteet nimetään usein versionumerolla, jolla ohjelmisto julkaistaan, kun tavoitteet tai ennalta asetettu julkaisupäivämäärä on saavutettu.

Julkaisujen välinen aika on työaikaa, jolloin ohjelmaa kehitetään eli tehdään muutoksia, joita projektisuunnitelmassa on määritelty. Jos tarkastellaan työpöytäohjelmaa, kuten Mozilla Firefox tai OpenOffice.org, on todennäköistä, että kehitysprosessissa ohjelman käyttöliittymässä esiintyvät tekstit muuttuvat tai niitä tulee lisää. Työajan lopussa voidaan määritellä päivä, jonka jälkeen ohjelmakoodiin tehtävät muutokset eivät enää vaikuta käyttäjille näkyviin teksteihin. Tästä alkaa kääntäjän urakka.



Jotta ohjelman käyttöliittymän kääntäminen olisi mahdollista, on siihen pitänyt varautua jo ohjelman kehityksessä. Tekstit, jotka näkyvät ohjelman käyttäjille pitää voida erottaa ohjelmakoodista. Erottelun tuloksena on käännöstiedosto, jota kääntäjä alkaa työstää. Kääntäjän tehtävä on etsiä käännöstiedostossa olevalle alkuperäiskieliselle tekstipätkälle kohdekielinen vastine. Englanti on ylivoimaisesti käytetyin alkuperäiskieli avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekteissa.

Suosituimmille käännöstiedostomuodoille on tehty ohjelmia, joiden avulla käännöstyö helpottuu. Käännösohjelmassa saattaa olla mukana sanasto, jota pystyy käyttämään mm. usein toistuvien sanojen ja ilmaisujen kääntämisessä. Ohjelman tehokas käyttö vaatii harjaannusta, mutta jo pelkkä peruskääntäminen on ohjelmalla helpompaa kuin käännöstiedoston muokkaaminen tekstimuokkaimessa.

Käännösohjelma tarkkailee käännöksen edistymistä ja kertoo siitä kääntäjälle. Tekstipätkien kokonaismäärä, käännettyjen ja epävarmojen käännösten lukumäärä ovat kaikki tilastotietoa, joista käännösohjelma pitää kirjaa.



Työpöytäohjelmien käännösmäärä vaihtelee suuresti. Useimmat ohjelmat pärjäävät 200–6000 tekstipätkällä. Pätkä voi olla yksittäinen sana tai muutamasta lauseesta koostuva kappale. Tekstit ladataan käännösohjelmaan ja kääntäminen voi alkaa. Ensimmäiset helpot käännökset löytyvät nopeasti: file – tiedosto, cut – leikkaa, paste – liitä.

Käännöstä tehtäessä ei pidä tyytyä kompromisseihin. Jos merkkijonon käännös on epäselvä, tulee se merkitä käännöstiedostoon. Tällöin toinen kääntäjä voi helposti löytää käännöksen ja korjata sen. Oma käännöstehokkuus saattaa parantua, kun voi merkitä hankalan käännöksen epävarmaksi ja jatkaa työtä seuraavaan mahdollisesti helpompaan merkkijonoon.

Kompromisseja ja virheitä ei kuitenkaan ole aina helppo välttää. Tästä syystä käännösajan loppuun on varattava aikaa käännöksen tarkistukselle ja oikoluvulle. On hyvä, jos käännöksen käy läpi joku toinen, koska omalle työlleen voi tulla sokeaksi. Yksi hyvä tapa tarkistaa käännöstä on käyttää ohjelmaa oman käännöksensä kanssa. Tällä tavalla osa virheellisistä käännöksistä erottuu nopeasti. Lopuksi tarkistettu ja valmis käännös tulee lähettää ohjelmaprojektin käännöksistä vastaavalle henkilölle tai toimittaa se muulla projektin toivomalla tavalla julkaisua varten.



Avoimen lähdekoodin ohjelmien lokalisoinnissa taloudellinen hyöty on ainoastaan yksi vaikutin muiden joukossa. Työ on kaikille avointa. Ainoina esteinä ovat henkilökohtaiset taidot ja motivaatio ryhtyä vaativaan urakkaan.

Paras tapa aloittaa lokalisointiin tutustuminen on valita ohjelma, jota käyttää usein ja jonka tuntee parhaiten. Ohjelman verkkosivuilta voi etsiä tietoa ja ohjeita tehtävään. Jos ohjelmaa on jo käännetty, kannattaa ottaa yhteyttä aikaisempaan kääntäjään. Näin voi välttää tilanteen, jossa kaksi ihmistä työstää samaa käännöstä. Kokeneemmalta kääntäjältä voi myös saada apua, jos on vasta aloittelemassa lokalisoijan uraansa.

Jos ohjelman käyttöliittymän kääntäminen tuntuu lämmittelyltä, voi kääntämistä jatkaa ohjelmiin liittyvien oheismateriaalien parissa. Tällaisia ovat mm. ohjelman kotisivu, ohjeet ja erilaiset mainosmateriaalit. On itsestä kiinni, minkä tyyppiseen käännöstehtävään haluaa aikaansa sijoittaa. Näillä markkinoilla on runsauden pula.

Libre Graphics Meeting 2010 lähestyy

Libre Graphics Meeting, LGM 2010, järjestetään tänä vuonna Brysselissä 27.–30.5.

Vaikket itse pääsisi paikanpäälle, voit tukea vapaita grafiikkaohjelmia lahjoittamalla. Lahjoituksesi avulla mm. Scribus-kehittäjät voivat osallistua LGM:iin ja konferenssi voidaan yhä pitää pääsymaksuttomana.

Kesätöitä ohjelmistokehittäjälle (Python/Ruby/PHP)

Pelastusarmeija etsii 1–3 henkilöä kesätöihin kehittämään avoimen lähdekoodin asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmää sosiaalialan laitoksille (mm. palvelukodit, hoitokodit, asuntolat).

Työn kesto on 3–4 kuukautta ja se voidaan ajoittaa touko-syyskuulle. Työpaikka sijaitsee Helsingissä Pelastusarmeijan päämajassa Uudenmaankatu 40. Osa työstä on mahdollista tehdä etätyönä.

Osaaminen

Katsomme eduksi kokemuksen yhdessä seuraavista
Python: Django, Ruby: Rails/Merb, PHP: CakePHP
sekä seuraavien tekniikoiden ja menetelmien osaamisen ja ymmärtämisen
SQL, HTML, CSS, Javascript, MVC, ORM.

Valintakriteerit

Aiempi työskentely vapaiden verkkosovellusten parissa, työnäytteet dynaamisista verkkosovellusprojekteista, osaamisalueen hallinta.

Vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen tulee lähettää sähköpostilla 3.3.2010 mennessä Riku Leinolle osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi.

Lisätietoja projektista antaa Riku Leino.
etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi
044 7577 934

  • Viimeisimmät

  • Toisaalta

  • Arkistot