• Lataa versio 1.3.9
  • Windowsille ja Mac OS X:lle
  • Debian-repo ja useimmille RPM:ää käyttäville distroille

Kehityksen pääpainona oli vakaus. Versiosta 1.3.8 on korjattu 70 bugia. Joukossa on myös muutama uusi ominaisuus koskien:

• käännösympäristöä
• leikekirjaa
• resursseja ja resurssien hallintaa
• tiedostojen tuontia
• typografiaa
• dokumentaatiota

Perinteiset padat näkyvät katukuvassa 16.12.–23.12. (muutama pata on paikallaan vielä jouluaattonakin). Katso lista padoista.

Osallistukaa hyvän asian puolesta ja levittäkää sanaa.

Perinteinen Joulupatakeräys ottaa varaslähdön Helsingissä Narinkkatorin Joulumaailma 2010 -tapahtumassa 11.12.–15.12. Tämän halusin kertoa siksi, että Narinkkatorin padalla on tavattavissa kaupungin mukavin patavahti. Seison padalla:

• la 11.12. klo 11–13 ja 16–18
• ma 13.12. klo 11–13 ja 15–17
• ti 14.12. klo 11–13 ja 15–17
• ke 15.12. klo 15–17

Tervetuloa kaikki tutut ja tuntemattomat moikkaamaan ja vaihtamaan kuulumiset etenkin, jos teillä on rahaa mukana.

• Lataa Libre Graphics Magazinen ensimmäinen numero (3 Mt),

• korkealaatuinen (60 Mt)

• Paperiversion voi tilata ja maksaa Paypalin kautta (12 cad ≈ 9 €).

Ensimmäisen numeron kiinnostavin artikkeli on Fontmatrixin kehittäjän Pierre Marchandin haastattelu. Hän puhuu fonttienhallinnasta, vapaista ohjelmista ja yhteisön tuesta. Fontmatrix on vielä kehitteillä oleva vapaa fonttienhallintatyökalu Linuxille. Olen kirjoittanut siitä blogiini muutamia juttuja ja ollut mukana kehittämässä sitä. Mielipiteeni saattaa siis olla puolueellinen.

Toinen kiinnostava seikka lehdessä on työkalut ja fontit, joilla se on tehty. Kaikki vapaita luonnollisesti ja suurin osa tuttuja blogini lukijoille.

• Scribus 1.3.8 – Taitto ja painokuntoon valmistaminen
• Inkscape 0.48 – Kansi, Have your say, kalenteri ja UpStage-mainos
• GIMP 2.7.2 – Kuvien muokkaus ja muutamien pdf-tiedostojen muunto bittikartoiksi
• Pdftk 1.41 – Yksinkertaisti työnkulkua ja auttoi luomaan kevyempiä pdf-tiedostoja
• Git 1.7.0.4 – Työ jaettiin tekijöiden välillä Gitiä käyttäen. Git jakoi myös keskeneräisen työn kaikille kiinnostuneilla ja mahdollisti työn etenemisen seuraamisen.
• Raakatekstin muokkaus tehtiin ohjelmilla Gedit ja vim.

Fontit

• Linux Libertine – leipäteksti
• Linux Biolinum – alaviitteet ja kuvatekstit
• PropCourier Sans – otsikot

Osoitteesta http://libregraphicsmag.com/ löytyy lisää tietoa asiasta.

Voit osallistua keräykseen napsauttamalla alla olevaa painiketta.

Lähetä tarjous sähköpostilla Riku Leinolle osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi Samaisesta osoitteesta saa tarvittaessa lisätietoja. Lisätietoja voi kysyä myös puhelimitse numerosta 09 6812 3049.

Tietokoneohjelman käyttäminen helpottuu, kun ohjelmaa voi käskyttää omalla äidinkielellään. On todennäköistä, että lokalisoitu ohjelma saa laajemman yleisön kuin lokalisoimaton. Laaja käyttäjäkunta on monesti elinehto ohjelmalle.

Avoimen lähdekoodin projektissa jokainen käyttäjä on potentiaalinen osallistuja. Projektissa osallistujaryhmiä voivat olla mm. kehittäjät, jotka kirjoittavat ohjelmakoodia, avustajat, jotka auttavat käyttäjiä, testaajat, jotka antavat palautetta ohjelman toiminnasta sekä kääntäjät, jotka omalla työpanoksellaan auttavat uusien käyttäjien hankinnassa kääntämällä ohjelman uusille kielille.

Avoimen lähdekoodin ohjelman kehitys seuraa usein yksinkertaista kaavaa. Asetetaan tavoitteet seuraavalle julkaisulle ja aletaan tehdä työtä niiden saavuttamiseksi. Tavoitteet nimetään usein versionumerolla, jolla ohjelmisto julkaistaan, kun tavoitteet tai ennalta asetettu julkaisupäivämäärä on saavutettu.

Julkaisujen välinen aika on työaikaa, jolloin ohjelmaa kehitetään eli tehdään muutoksia, joita projektisuunnitelmassa on määritelty. Jos tarkastellaan työpöytäohjelmaa, kuten Mozilla Firefox tai OpenOffice.org, on todennäköistä, että kehitysprosessissa ohjelman käyttöliittymässä esiintyvät tekstit muuttuvat tai niitä tulee lisää. Työajan lopussa voidaan määritellä päivä, jonka jälkeen ohjelmakoodiin tehtävät muutokset eivät enää vaikuta käyttäjille näkyviin teksteihin. Tästä alkaa kääntäjän urakka.

Jotta ohjelman käyttöliittymän kääntäminen olisi mahdollista, on siihen pitänyt varautua jo ohjelman kehityksessä. Tekstit, jotka näkyvät ohjelman käyttäjille pitää voida erottaa ohjelmakoodista. Erottelun tuloksena on käännöstiedosto, jota kääntäjä alkaa työstää. Kääntäjän tehtävä on etsiä käännöstiedostossa olevalle alkuperäiskieliselle tekstipätkälle kohdekielinen vastine. Englanti on ylivoimaisesti käytetyin alkuperäiskieli avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekteissa.

Suosituimmille käännöstiedostomuodoille on tehty ohjelmia, joiden avulla käännöstyö helpottuu. Käännösohjelmassa saattaa olla mukana sanasto, jota pystyy käyttämään mm. usein toistuvien sanojen ja ilmaisujen kääntämisessä. Ohjelman tehokas käyttö vaatii harjaannusta, mutta jo pelkkä peruskääntäminen on ohjelmalla helpompaa kuin käännöstiedoston muokkaaminen tekstimuokkaimessa.

Käännösohjelma tarkkailee käännöksen edistymistä ja kertoo siitä kääntäjälle. Tekstipätkien kokonaismäärä, käännettyjen ja epävarmojen käännösten lukumäärä ovat kaikki tilastotietoa, joista käännösohjelma pitää kirjaa.

Työpöytäohjelmien käännösmäärä vaihtelee suuresti. Useimmat ohjelmat pärjäävät 200–6000 tekstipätkällä. Pätkä voi olla yksittäinen sana tai muutamasta lauseesta koostuva kappale. Tekstit ladataan käännösohjelmaan ja kääntäminen voi alkaa. Ensimmäiset helpot käännökset löytyvät nopeasti: file – tiedosto, cut – leikkaa, paste – liitä.

Käännöstä tehtäessä ei pidä tyytyä kompromisseihin. Jos merkkijonon käännös on epäselvä, tulee se merkitä käännöstiedostoon. Tällöin toinen kääntäjä voi helposti löytää käännöksen ja korjata sen. Oma käännöstehokkuus saattaa parantua, kun voi merkitä hankalan käännöksen epävarmaksi ja jatkaa työtä seuraavaan mahdollisesti helpompaan merkkijonoon.

Kompromisseja ja virheitä ei kuitenkaan ole aina helppo välttää. Tästä syystä käännösajan loppuun on varattava aikaa käännöksen tarkistukselle ja oikoluvulle. On hyvä, jos käännöksen käy läpi joku toinen, koska omalle työlleen voi tulla sokeaksi. Yksi hyvä tapa tarkistaa käännöstä on käyttää ohjelmaa oman käännöksensä kanssa. Tällä tavalla osa virheellisistä käännöksistä erottuu nopeasti. Lopuksi tarkistettu ja valmis käännös tulee lähettää ohjelmaprojektin käännöksistä vastaavalle henkilölle tai toimittaa se muulla projektin toivomalla tavalla julkaisua varten.

Avoimen lähdekoodin ohjelmien lokalisoinnissa taloudellinen hyöty on ainoastaan yksi vaikutin muiden joukossa. Työ on kaikille avointa. Ainoina esteinä ovat henkilökohtaiset taidot ja motivaatio ryhtyä vaativaan urakkaan.

Paras tapa aloittaa lokalisointiin tutustuminen on valita ohjelma, jota käyttää usein ja jonka tuntee parhaiten. Ohjelman verkkosivuilta voi etsiä tietoa ja ohjeita tehtävään. Jos ohjelmaa on jo käännetty, kannattaa ottaa yhteyttä aikaisempaan kääntäjään. Näin voi välttää tilanteen, jossa kaksi ihmistä työstää samaa käännöstä. Kokeneemmalta kääntäjältä voi myös saada apua, jos on vasta aloittelemassa lokalisoijan uraansa.

Jos ohjelman käyttöliittymän kääntäminen tuntuu lämmittelyltä, voi kääntämistä jatkaa ohjelmiin liittyvien oheismateriaalien parissa. Tällaisia ovat mm. ohjelman kotisivu, ohjeet ja erilaiset mainosmateriaalit. On itsestä kiinni, minkä tyyppiseen käännöstehtävään haluaa aikaansa sijoittaa. Näillä markkinoilla on runsauden pula.

Vaikket itse pääsisi paikanpäälle, voit tukea vapaita grafiikkaohjelmia lahjoittamalla. Lahjoituksesi avulla mm. Scribus-kehittäjät voivat osallistua LGM:iin ja konferenssi voidaan yhä pitää pääsymaksuttomana.

Työn kesto on 3–4 kuukautta ja se voidaan ajoittaa touko-syyskuulle. Työpaikka sijaitsee Helsingissä Pelastusarmeijan päämajassa Uudenmaankatu 40. Osa työstä on mahdollista tehdä etätyönä.

Osaaminen

Katsomme eduksi kokemuksen yhdessä seuraavista
Python: Django, Ruby: Rails/Merb, PHP: CakePHP
sekä seuraavien tekniikoiden ja menetelmien osaamisen ja ymmärtämisen
SQL, HTML, CSS, Javascript, MVC, ORM.

Valintakriteerit

Aiempi työskentely vapaiden verkkosovellusten parissa, työnäytteet dynaamisista verkkosovellusprojekteista, osaamisalueen hallinta.

Vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen tulee lähettää sähköpostilla 3.3.2010 mennessä Riku Leinolle osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi.

Lisätietoja projektista antaa Riku Leino.
etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi
044 7577 934

1. Tärkeintä on, että ohjelmistot ovat yhteensopivia avoimen maailman kanssa
2. Ilmaisuus ei avoimen koodin tärkein pointti

Kunnat tuottavat useita palveluja itse, mutta useita ne joutuvat ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tuottajana saattaa olla hyvinkin pieni toimija, jolla ei ole resursseja panostaa ohjelmistohankintoihin vaikka ohjelmiston käyttöönotolla voitaisiin nostaa toiminnan tehokkuutta huomattavasti.

1. Tärkeintä on, että ohjelmistot ovat yhteensopivia
avoimen maailman kanssa

Yksityiselle toimijalle tämä ei lupaa vielä mitään. Tällä lähtökohdalla valtio ja kunnat voivat pitää tyytyväisenä ohjelmistotalot, mikä käytännössä tarkoittaa, että markkinointimiehet tulevat kertomaan pienelle toimijalle, mitä he haluavat ja mitä he haluamastaan joutuvat maksamaan. Näin hieman kierolla tavalla toteutuu myös toinen näkökulma, ettei avoimuudessa ole kyse ilmaisuudesta.

Kunta ja valtio näin toimiessaan eivät huomioi koko vapaan ja avoimen koodin kenttää, vaan ainoastaan vapaiden ja avointen ohjelmien parissa toimivat ohjelmistotalot. Tämä sinänsä on jo askel parempaan, muttei lähelläkään tärkeintä, mitä avoimen koodin osalta kunnat voivat tarjota. Mikään ei takaa, että avoimia standardeja ja rajapintoja käyttävä ohjelma on vapaa ja avoimen koodin ohjelma.

Jos tätä polkua seurataan, säilyy nyt olemassa oleva ohjelmistojen pirstaloituminen entisellään. Ainoastaan ohjelmistotoimittajat vaihtuvat tai nykyiset alkavat tukea avoimia ja vapaita standardeja ja rajapintoja. Vain vapailla ohjelmilla yhdessä vapaiden standardien ja rajapintojen kanssa saavutetaan hyöty, joka palvelee sekä kuntaa, että kunnalle palveluja tuottavia toimijoita.

2. Ilmaisuus ei avoimen koodin tärkein pointti

Pienellä toimijalla ei ole varaa eikä tietotaitoa tehdä ohjelmistohankintaa. Kunnalla on muutama oma laitos, joka tuottaa samaa palvelua ja joilla on käytössään ohjelmistojärjestelmä. Miksei kunta voisi tarjota ohjelmistojärjestelmäänsä yksityisen palveluntuottajan käyttöön?

Tässä tilanteessa tuntuisi lähes kiusanteolta, jos kunta sanoisi olkaa hyvä ja käyttäkää vapaita ja avoimia standardeja ja rajapintoja. Toisaalta kunta voisi antaa käyttämänsä ohjelmistotalon puhelinnumeron, mutta tämä kaatuisi lopulta hintaan, koska kunnan käyttämän suljetun megajärjestelmän lisenssikustannukset nousevat pilviin.

Koska avoimet standardit ja rajapinnat vaativat uuden ohjelmistototeutuksen, tulisi kunnan satsata vapaaseen ohjelmistoon. Ohjelmiston kehitystyöstä vastaavan yrityksen sijaan kunta voisi antaa käyttöönotosta vastaavan yrityksen puhelinnumeron yksityiselle palveluntuottajalle. Kunta säästää, kun yksityinen toimija pystyy uuden järjestelmän kanssa tehostamaan toimintaansa ja tuottamaan samat palvelut halvemmalla. Parhaassa tapauksessa palveluntuottajalle ei jää kuin käyttöönoton aiheuttamat kustannukset.

Sanoista tekoihin –
kesätyötä tarjolla

Vapaan ja avoimen lähdekoodin hieno ominaisuus on, että kuka tahansa voi tehdä aloitteen ja monet voivat hyötyä siitä. Kiinnostaisiko sinua alkaa kehittää vapaata sosiaalipuolen asiakashallintajärjestelmää yksityiselle kunnille palveluita tuottavalle organisaatiolle?

Mikäli ketterä ohjelmistokehitys, mvc ja verkkopalvelujen vaatimukset ovat hallussasi, ota yhteyttä minuun riku (ät) tsoots (piste) fi. Lisätietoja samasta osoitteesta. Kiinnostuneet yrityksetkin voivat lähettää postia.

Voittajat ovat

• Jari P., Kuopio
• Jenni B., Helsinki
• Jakelupaketti (graafikon avuksi ja lopulta edelleenjaettavaksi palkintona)

Onnittelut voittajille

Arvonta IRCissä

[22.12] <Tsoots> christoph_s, you around?
[22.12] <christoph_s> Tsoots: just returned to the computer ;)
[22.13] <Tsoots> i’d like to use you as a random number generator if you don’t mind
[22.13] <christoph_s> ???
[22.13] <Tsoots> would need three numbers between 1 and 10
[22.13] <Tsoots> 1 and 10 included
[22.13] <christoph_s> now?
[22.13] <Tsoots> yes please
[22.13] <Tsoots> and a permission to use your name
[22.14] <Tsoots> giving the books away
[22.14] <christoph_s> 10, 7, 1
[22.14] <Tsoots> thanks
[22.15] <christoph_s> why do you need the permission?
[22.15] <Tsoots> cause i’m such a nice guy
[22.15] <christoph_s> :D
[22.16] <christoph_s> I mean for what?
[22.16] <Tsoots> to say that you were the random number generator
[22.16] <Tsoots> makes the prize feel even more special
[22.17] <Tsoots> lucky winners are: Sami O, Jari P and Jakelupaketti
[22.17] <Tsoots> thanks
[22.18] <Tsoots> oops
[22.18] <Tsoots> Sami O doesn’t qualify
[22.18] <christoph_s> lol
[22.18] <Tsoots> could you please shoot one more number
[22.18] <christoph_s> 3
[22.18] <Tsoots> Sami O didn’t provide his address
[22.19] <Tsoots> Jenni B is the new lucky winner