Vapaitten painokelpoisten fonttien valikoima ei ole järin suuri. Netistä löytyy useita fonttihakemistoja, joissa jaetaan hyvännäköisiä ja tyylikkäitä Truetype-fontteja. Valitettavasti fonttien valintaan ei riitä, että ne näyttävät hyvältä. Jotta painoprosessissa vältettäisiin fontteihin liittyvät ongelmat on fontin oltava teknisesti myös laadukas.
Toinen tärkeä seikka suomea kirjoitettaessa on, että fontin tulee sisältää ääkköset. Useista megacooleista fonteista ne puuttuvat. Kolmas hyvän fontin tuntomerkki on, että fonttiperheeseen kuuluu ainakin normaali, lihavoitu ja kursivoitu versio fontista. Painotyötä tehtäessä ei valelihavointia ja -kursivointia tule käyttää. Näiden sijaan olisi suotavaa käyttää fonttiperheen lihavoitua tai kursivoitua fonttia. Valelihavoinnin ja -kursivoinnin käyttö Scribuksessa ei ole ongelma, koska Scribuksessa ei kyseisiä ominaisuuksia ole.
Tarkkaavainen lukija huomaa tässä kohtaa ristiriidan. Scribus ei suostu valelihavoimaan tai -kursivoimaan fonttia, mutta suostuu tekemään kapiteelit käyttäjän niin halutessa. Parempaan tulokseen päästään, jos myös kapiteelit ovat fontin suunnittelijan tekemät eikä Scribuksen versaalikirjaimista pienentämät.
Vaikkei korkeatasoisia painotöihin kelpaavia vapaita fontteja olekaan saatavilla laajoina kokoelmina, on vaihtoehtoja sentään muutamia. Ghostscriptin kanssa jaettavat URW-fontit kelpaavat varsin hyvin painotöihin. Gentium on julkaistu vapaalla lisenssillä, joka sallii muokkauksen ja levityksen. Gentiumin voi ladata itselleen SILin sivuilta. SIlin sivuilta löytyy luettelo OFL:llä lisensoiduista fonteista.
Jos vapaasti saatavilla olevista fonteista ei tunnu löytyvän hyvää fonttia julkaisuun ja hyviä fontteja haluaisi silti hankkia edullisesti, on yksi vaihtoehto ostaa jokin vanha ohjelma, jonka mukana tiedetään tulevan laadukkaita fontteja. Eräs tällainen on Corel Draw, jonka vanhahkon version saattaa alehyllystä löytää puoli-ilmaiseksi. Corel Drawn mukana tulevat Bitstreamin fontit ovat kaikki painotöihin sopivia.
Fonttien tarkistus
Fontit ovat useimmiten syynä, kun paino valittaa Scribuksella tehdyn pdf-tiedoston sopimattomuudesta. Tätä ongelmaa varten on Scribukseen sisällytetty fonttien tarkistus, joka hylkää kaikki epäilyttävät ja rikkoutuneet fontit. Tämä voi olla syynä, jos et löydä Scribuksessa suosikkifonttiasi fonttiluetteloista.
Scribus tarkistaa fontit ensimmäisellä käynnistyskerrallaan ja luo niistä välimuistin, joka seuraavilla kerroilla luetaan fonttien tarkistamisen sijaan. Uusilla käynnistyksillä ainoastaan uudet fontit ja muuttuneet vanhat tarkistetaan. Tämä juuri on syynä Scribuksen ensimmäisen käynnistyksen hitauteen. Tarkistusprosessin kulun saat näkyville, jos käynnistät Scribuksen terminaalissa komennolla:
scribus -fi tai scribus --font-info
Huonolaatuisen fontin käyttäminen
Tarkistusprosessista huolimatta Scribukseen päätyy fontteja, joissa kaikki eivät ole kohdallaan. Jos et voi olla varma fontin laadusta, kannattaa pdf-tiedostoa tehtäessä muuntaa kaikki tekstit ääriviivoiksi, jolloin fonttia ei tarvitse upottaa pdf-tiedostoon vaan kaikki tekstit ovat tiedostossa vektorigrafiikkana. Tämä ei vaikuta tiedoston tulostuslaatuun, mutta näytöltä katsottaessa saattaa tiedosto näyttää virheelliseltä.
Tekstien muuttaminen ääriviivoiksi onnistuu pdf-tallennusikkunan Fontit-välilehdellä. napsauta painiketta ”Muuta kaikki ääriviivoiksi”. Tämä ei myöskään vaikuta dokumentin kanssa työskentelyyn millään tavalla, koska tekstit muutetaan ääriviivoiksi ainoastaan pdf-tiedostoa tehtäessä.
Olisin iloinen, jos joku voisi vinkata vapaasta leipisfontista, josta löytyvät gemenanumerot!
Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Sarjan kirjoitukset: