Tekijä: Tsoots

Tekstin etäisyys kuvasta

Scribus-vinkit jatkuvat tärkeällä ominaisuudella, joka on turhan hyvin piilotettu käliin. Vuorossa on tekstin ja kuvan yhteispeli ja erityisesti kuvan etäisyys sitä ympäröivästä tekstistä. Toinen piilotettu, mutta tärkeä ominaisuus on tekstin kiinnittäminen peruslinjaan, joka on esitelty aiemmassa vinkissä: Anfangi, peruslinja ja palstat. Scribus-vinkit on suunnattu Scribuksen vakaalle haaralle, josta viimeisin julkaisu on versio 1.3.3.11.

Tuttuun tapaan alkuun tulee ensin video ja sitten sama selitettynä auki. Videossa käyttöliittymä on englanniksi. Selityksessä sama käydään läpi suomenkielisen kälin kanssa.


Lataa alkuperäinen video: contour_line.ogg

Periaate on hyvin yksinkertainen. Kuvakehys on tekstin päällä ja halutaan, että teksti kiertää sen eikä jää piiloon kuvan alle. Tämän lisäksi kuvan ja tekstin välillä on syytä olla hieman väliä, jotta tekstin luku ei suotta vaikeudu.

Teksti voi kiertää kuvan ainoastaan, jos kuvakehys on tehty tekstikehyksen päälle. Jos seuraat tätä ohjetta, mutta se ei tunnu toimivan tarkasta, että Ominaisuus-paletin (F2) X, Y, Z -välilehden kerrosarvo on kuvakehyksellä suurempi kuin tekstikehyksellä. Helppo konsti saada tekstikehys kuvakehyksen alle on napsauttaa tekstikehystä hiiren kakkospainikkeella ja auenneesta valikosta valita Kerros→Vie alimmaiseksi. Tämän jälkeen tilanne Scribuksessa on jotakuinkin alla olevan kaltainen.


1. Ensimmäinen tehtävä on saada teksti kiertämään kuvaa. Varmista, että kuvakehys on tekstikehyksen päällä. Valitse kuva niin, että punainen reunus kiertää kuvakehystä ja avaa Ominaisuudet-paletti. Avaa paletin Kuvio-välilehti ja valitse kohta Teksti kiertää kehyksen. Tämän jälkeen valitse vielä kohta Käytä reunusta. Nyt teksti kiertää kuvan, mutta kierrossa on muutama ongelma. Emme halua tekstiä ollenkaan kuvan ylä- ja vasemmalle puolelle ja oikealle puolelle haluamme hieman suuremman välin. Alla tilanne ensimmäisen vaiheen jälkeen.

2. Koska valitsimme, että kuva kiertää reunusta, on tekstin etäisyys nyt helppo säätää muokkaamalla kuvakehyksen reunusta. Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehdellä napsauta painiketta Muokkaa kuviota… Scribuksen vektorityökalut aukeavat. Työkaluikkunassa valitse kohta Muokkaa reunusta. Ilman tätä valintaa kohdistuvat muokkaukset kehyksen muodolle. Tämä on oiva keino, jos haluaa eksoottisen muotoisia kuvakehyksiä, mutta tällä kertaa haluamme vain suurentaa tekstin ja kuvan väliä eli Muokkaa reunusta täytyy olla valittuna.


3. Yksinkertaisin keino suurentaa tekstin ja kuvan väliä on nyt napsauttaa vasemman sarakkeen alimmaista painiketta, jossa on valkoinen kehys ja neljä nuolta sen sisällä. Tämä painike suurentaa kehystä sen oikealla puolella olevan etäisyyden verran. Yläoikealla olevassa vektorityökalussa painikkeen napsautus suurentaa reunusta kymmenen pistettä. Reunus viimeistellään raahamalla vasen ja yläreuna kiinni tekstikehyksen reunaan. Alla olevassa kuvassa sininen viiva on reunus. Tämän jälkeen olemme valmiit ja kuva on kauniisti eroteltu sitä kiertävästä tekstistä. Lopputulos näkyy alla. Viimeiseksi sulje vektorityökalu Lopeta muokkaus -painikkeella.

Helpolla näyttävää

Kun Pertti-perusinsinööri tarttuu vapaaseen ohjelmaan ja alkaa tehdä raporttia, ei näyttävän dokumentin tuottaminen ole hänelle helppoa. Vaikka Perttiä hieman jopa kiinnostaisi dokumenttinsa ulkonäkö ei todennäköisyys näyttävän jäljen syntymiselle ole korkea. Parhaimmillaan Pertti pääsee tyydyttävään jälkeen.

Ainoa syy, miksi Pertti voi tehtävässään onnistua on, että hän työskentelee riittävän suuressa yrityksessä, jossa on käytössä jonkinlainen graafinen ohjeistus ja sen mukaiset valmiit asiakirjamallit. Valmiin mallin kanssakin on varsin helppoa epäonnistua. Tästä lisää tuonnempana.

Kuvitellaan, että Pertti työskentelee pienessä kolmen hengen firmassa eikä graafisia ohjeita ole. Pertin veljenpoika teki yritykselle logon neljä vuotta sitten. Kun Pertti alkaa kirjoittaa dokumenttia, on näkymä OpenOffice.orgin auettua seuraava:


Tästä ei hyvännäköistä saa aikaiseksi kuin Taikin loppututkinnolla. Jostain syystä vapaassa maailmassa ei vielä olla sisäistetty helppouden merkitystä. Vapaat työpöytäohjelmat tuntuvat taistelevan muilla kuin mukavuusmarkkinoilla.

Kun koti-isä aukaisee Scribuksen tai OpenOffice.orgin, on kauhistus suuri. Kauhistusta vähentäisi, jos valittavana olisi näyttäviä asiakirjapohjia ja niitten muokkaaminen omiin tarpeisiin olisi helppoa. Mallien sisällyttäminen ohjelmaan ei vie sen arvoa ammattikäyttäjien silmissä.

Vaihtoehtoinen lähestymistapa tulee tällä kertaa suljetulta puolelta. Kuvitelkaa kotiäiti luomassa mainosta pihakirppikselle. Tämän jälkeen kuvitelkaa hänen tuskansa kun edessä on ylläolevan kaltainen tyhjä sivu tai riemu, kun edessä on seuraavanlaiset vaihtoehdot Pages-ohjelmassa.

Sanomattakin lienee selvää kummalla ohjelmalla tehty mainos tuo enemmän kävijöitä kirppikselle. Sanotaan, että ilmaisuus ei ole vapauden tärkein ominaisuus, mutta on kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että ilmaisuus tuo laajan käyttäjäkunnan. Ilmaisuus kehoittaa kokeilemaan ja jos ensikokemus on pettymys, nousee kynnys ohjelman käytölle ja vapauden ajatus saa kolauksen.

Lähitulevaisuuden blogikirjoituksissani paneudun Pertin ongelmiin tarkemmin. Käyn läpi graafisen ohjeistuksen hankkimista Pertin sekä vapaita ohjelmia tuntemattoman graafisen suunnittelijan näkökulmista. Tulossa on myös kirjoitus mikrotypografiasta eli miten asiakirjamalli täytetään oikein ja vältetään yleisimmät sudenkuopat.

Lotus Symphony ja varoituksen sana

Kaikki vapauden ystävät ja OpenOffice.org-vihaajat saivat hiljattain täyttymyksensä ainakin, jos on uskominen Jussin OOo-blogia. Jussi kertoo Lotus Symphonyn olevan varteenotettava vaihtoehto OOo:lle vaikkei itse sen käyttäjäksi aiokaan ryhtyä. Nyt valppaina kaikki. Kenenkään vapautta arvostavan ei tule ryhtyä Symphonyn käyttäjäksi. Ilmaisuus ei tarkoita vapautta, minkä uskon Jussinkin tietävän. Lotus Symphony ei ole vapaa ohjelma eli älkää hyljätkö OOo:ta ainakaan Symphonyn takia.

Minähän en hirveästi politikoinnista perusta ja tämäkin kirjoitus on pelkästään yritys haalia lisää lukijoita blogilleni. Huomasin lisenssiongelman lukiessani Symphonysta Wikipediasta. Wikipedia sanoo lisenssin olevan proprietary eli lisenssi rajoittaa käyttöä niin paljon, ettei ohjelmaa voida kutsua vapaaksi. Mehän uskomme Wikipediaa. Jussin kirjoittama vapauden idea olisi helpompi hyväksyä, jos OOo olisi jaossa lisenssillä, joka estäisi forkattujen ohjelmien muuntumisen suljetuiksi. Onneksi Jussikin tulee kirjoituksensa loppupuolella järkiinsä ja toteaa, ettei Symphony ole uhka OOo:lle. Symphony ei todellakaan ole uhka yhdellekään vapaalle toimisto-ohjelmalle.

Lisää vapaudesta ja sen määritelmistä voi englanniksi lukea Open Source Initiativen sivuilta. Lotus Symphonyn lisenssiä ei ohjelman sivuilta löydy ainakaan pikaisella selailulla. Nähtävästi joudun lataamaan toimistotyökalun, jotta voin lukaista lisenssin. Lopuksi on syytä vielä hiljentyä miettimään, mikä on todellista vapautta. Vapaus tehdä softalla mitä vain kuten IBM tässä tapauksessa vai vapaus tehdä mitä vain, jos muutokset saadaan takaisin alkuperäiseen projektiin ja uusi tuotekin on vapaa.

Uusia ominaisuuksia Fontmatrixiin

Lyhykäinen päivitys Fontmatrixin viimeaikaisesta kehittymisestä. Lisäsin Fontmatrixiin juuri mahdollisuuden ladata tavutussanastoja. Tavutusta käytetään esimerkkitekstien kanssa. Toinen uusi ominaisuus, jonka hiljattain lisäsin on pikanäppäimet fonttilistan selailulle. Nyt on mahdollista siirtyä seuraavaan fonttiperheeseen näppäimellä (oletuksena page up ja page down). Seuraavan fontin saa esille nuolinäppäinten avulla. Kaikki pikanäppäimet ovat käyttäjän valittavissa.

Pierre Marchand on urakoinut isosti. Hänen jäljiltään uusia ominaisuuksia Fontmatrixin seuraavaan versioon tulee runsaasti. Lisää niistä, kun versio 0,5 julkaistaan. Viimeisimpien uutisten mukaan Fontmatrix kääntyisi hienosti myös Macissä. Ainoastaan fonttien aktivointi ja aktivoinnin poisto joudutaan kirjoittamaan uusiksi. Mäkki kun ei käytä fontconfigia. Tämä on erittäin kiinnostava uutinen, koska Fontmatrix lyö ominaisuuksillaan useimmat kaupalliset fonttimanagerit ja Mäkki on tunnetusti graafisten suunnittelijoitten alusta. Saa nähdä, miten pian toimivan Mäkki-julkaisun jälkeen saamme uutisia graafisista suunnittelijoista, jotka ovat ottaneet Fontmatrixin käyttöönsä.

Sarjakuvia vapailla ohjelmilla

Sarjakuvantekijöiden keskuudessa on herännyt kysymys, onko Scribuksesta mihinkään sarjakuvien tekemisessä. Keskustelua voi seurata kvaak.fi-keskustelupalstalla. Annan tässä oman näkemykseni asiasta sekä valotan hieman muittenkin vapaitten ohjelmien käyttöä sarjakuvien tekemisesssä. Muista sopivista ohjelmista ainakin Inkscape (vektoripiirtotyökalu) ja Gimp ovat tähän käyttöön Scribuksen ohella sopivia työkaluja.

Toissa vuonna julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen sarjakuva-albumi, joka oli tehty Scribuksella. Albumi oli Ilman Naista -verkkosarjakuvan ensimmäinen painettu versio. En voi varmaksi sanoa, että tämä olisi ensimmäinen, mutta ainakin se on ensimmäinen, jonka tiedän ja jonka signeeratun kopion omistan. Kiitoksia teille Ilman Naista -tekijät.

Sarjakuvan piirtäminen ja painovalmiiksi tekeminen on varmasti yksilöllistä jokaiselle piirtäjälle. Tässä esitelty työnkulku on yksi mahdollinen.

  1. piirtäminen (lyijykynä, tussi ja paperi)
  2. skannaaminen ja piirroksien muuttaminen vektorimuotoon
  3. vektoriversion säätö ja väritys
  4. asemointi sivuille ja painovalmiin tiedoston luonti

Piirtäminen

Kaikki itseään kunnioittavat sarjakuvan tekijät varmasti suoriutuvat tästä tehtävästä ilman tietokonetta. Erilaisten piirtoalustojen kehittyminen on ajamassa piirtämistä tietokoneille paperin ja kynän sijaan. Tällä kertaa oletustyönkulussa piirtäminen kuitenkin tapahtuu tussilla ja paperilla eli vapaitten ohjelmien osalta tämän kappale jää lyhyeksi. Myöhempää vektoreiksi muuttamista voi helpottaa, jos piirrosjälki on tasaista ja kontrasti paperin väriin on riittävä.

Skannaus

Kun sarjakuva on valmis paperilla, alkaa sen muuntaminen digitaaliseen muotoon. Kooka on vapaa skannausohjelma KDE:lle. Kookan avulla saadaan paperiversiosta tehtyä bittikarttakuva, joka voidaan tuoda Inkscapeen vektoreiksi muuttamista varten. Ennen Inkscapen käyttöönottoa voidaan bittikarttakuvaa hioa Gimpissä. Työnkulkuun saattaa kuulua, että piirros on valmis sellaisenaan, jolloin Gimpissä hoidetaan värin ja viivojen korjailut ja ohitetaan seuraava vektorivaihe kokonaan. Tällöin Scribukseen tuodaan vektoreitten sijaan bittikarttakuvia ja painovalmis pdf työstetään näistä.

Muunto vektoreiksi ja työstäminen

Skannattu sarjakuva tuodaan Inkscapeen, jossa sivukooksi on määritelty lopullisen tuotoksen koko. Jos sarjakuva on vasta hahmoteltu lyijykynällä, joutuu Inkscapessa näkemään enemmän vaivaa. Tällöin alkuperäinen lyijykynä piirros on hyvä tuoda alimmalle tasolle ja tehdä uusi taso, jossa piirtää lyijykynäversion päälle. Inkscapen kalligrafinen kynä -työkalu on oiva väline tähän työhön. Laiskat miehet piirtävät tussilla ja käyttävät Inkscapen bittikartan jäljitys -työkalua. Tällöin vektorit saadaan helposti irti, eikä varsinaista piirtämista tarvitse enää koneella tehdä. Tärkeintä on, että piirros saadaan muutettua vektoreiksi.

Kun ääriviivat ovat valmiina voidaan aloittaa väritys. Inkscape tarjoaa tähän hyvät työkalut. Etenkin uusimman version suljettujen alueitten väritys on kätevä tässä työssä. Jos on tarkoitus käyttää joitain nimettyjä värejä työssään ei Inkscape vielä tässä vaiheessa tarjoa mahdollisuutta siihen. Ei ole kuitenkaan syytä huolestua, koska seuraavassa vaiheessa vektoripiirros tuodaan Scribukseen, jossa Inkscapessa käytetyt värit voidaan korvata toisilla. Kuten arvaatte Scribus tukee nimettyjä värejä eli firman Pantone-punainen saadaan mainosheebon paidan väriksi Scribuksessa.

Erikoistehosteiden käytössä on oltava varovainen. Scribus ei vielä tue kaikkia svg-standardin sallimia hienouksia ja vektoripiirrosta jossa on sumennusta käytetty runsaasti ei ehkä siirrykkään täydellisesti Scribukseen. Ennen suureen projektiin ryhtymistä on oma vapaitten ohjelmien työnkulku hyvä selvittää pienemällä projektilla vaikka ainoastaan yhden ruudun kokoisella. Ohjelmien vahvuudet ja heikkoudet on syytä selvittää ja varautua aina pahimpaan. Jos Inkscapen tuottaman svg-kuvan tuominen Scribuksen tökkii, voi Inkscapesta koittaa tallentaa piirrosta eps-tiedostoksi. EPS-tiedostojen käsittely on Scribuksessa asteen verran korkeampilaatuinen kuin svg-tiedostojen.

Vektoreista painovalmiiksi

Scribuksen tehtäväksi tässä työnkulussa jäi ainoastaan piirrosten ja sivunumerojen sijoittelu sekä painovalmiin pdf-tiedoston tekeminen.

Verkkokeskustelun mukaan tislailu (Postscript-tiedoston muuntaminen pdf-tiedostoksi Distillerin avulla) on ainoa oikea tapa tehdä painovalmis pdf-tiedosto. Tämän enempää ei kuitenkaan eilispäivässä voitaisi roikkua. Tislailun unohtaminen helpottaa työnkulkua, koska yksi vaihe prosessista putoaa pois. Toisaalta tärkeintähän on, että pdf-tiedosto on todella painovalmis eli, että se noudattaa painon asettamia vaatimuksia. Surullisinta tässä vapaitten ohjelmien kannalta on se, että painot useimmiten jakavat pdf-tiedostovaatimuksensa Distillerin joboptions-tiedostoina. Tämä ei ainakaan rohkaise kokeilemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta yritetään.

Scribus ei vielä ymmärrä joboptions-tiedostojen päälle, mutta lähestytään ongelmaa toiselta kantilta. Painovalmiin pdf-tiedoston määritelmä on Mitä painosi sinulta haluaa. Jos paino kertoo halunsa joboptions-tiedostona, voit yrittää kysyä heiltä vaikkapa puhelimessa, mitä tämä tarkoittaa. Nihkeä vastaus on syytä ottaa kehotuksena vaihtaa painoa. Jos olet painosi kuitenkin valinnut eikä sinulla ole muuta kuin joboptions-tiedosto, ei peliä ole täysin menetetty. Joboptions-tiedosto on tavallinen tekstitiedosto, jonka voit avata suosikkimuokkaimessasi. Tiedostosta on mahdollista ronkkia kaikki tarvittavat tiedot painovalmiin pdf:n tekemiseksi myös näin.

Olennaisimpia tietoja, joita painovalmiin tiedoston tekemiseen tarvitaan ovat:

  1. tuettu pdf-versio
  2. rgb-cmyk-muunnoksessa käytettävä väriprofiili

Jo näillä tiedoilla useimmissa tapauksissa saadaan aikaan hyvä jälki. Pdf-versio on tärkeä siksi, että versio 1.3 ei tue läpinäkyvyyttä. Tässä tulee vastaan ensimmäinen Scribuksen heikkous. Scribus ei osaa litistää läpinäkyvyyttä pdf 1.3 -tiedostoa varten. Jos paino vaatii cmyk-pdf-tiedoston täytyy tietää painon suosittelema cmyk-icc-profiili. Värinhallinan saat Scribuksessa kuntoon asetusten välilehdellä Värinhallinta. Jos olet jo aloittanut työsi Scribuksessa, värinhallinta täytyy säätää kohdilleen Tiedosto-valikon Asiakirjan ominaisuudet -kohdassa.

Vektoripiirrokset voit Scribukseen tuoda Tiedosto-valikon kohdasta Tuo. Niitten asemoinnin jälkeen on jäljellä enää sivunumeroitten lisäys ja pdf-tiedoston teko. Cmyk-pdf-tiedoston saat aikaan pdf-tallennusikkunan välilehdeltä Väri. Valitse siellä tiedoston kohteeksi Paino, jolloin värit muutetaan cmyk-väreiksi värinhallinan ohjeita noudattaen.

Lisää vapaita ohjelmia ja sarjakuvia

Englantia ymmärtävät vapaista ohjelmista kiinnostuneet sarjakuvien piirtäjät voivat katsella Mentalguyn ja John Bintzin esityksen sarjakuvien tekemisestä Inkscapessa. Esitys taltioitiin LGM2007-tapahtumassa Montrealissa.

Oletko sarjakuvapiirtäjä ja kiinnostunut vapaista ohjelmista?

Jos kiinnostus heräsi ja haluaisit testata vapaita ohjelmia sarjakuvan tekemisessä, ota yhteyttä minuun niin katsotaan yhdessä, miten homman voi hoitaa. Olen myös kiitollinen, jos voit esitellä minulle oman työnkulkusi tapahtui se vapailla tai suljetuilla ohjelmilla. Lähetä kommenttisi tähän kirjoitukseen tai sähköpostia osoitteeseen riku (ät) scribus.info