Muutama yö aiemmin näin eriskummalisen unen, joka lähenteli painajaista. En herännyt hiestä märkänä, mutta sydän jätti muutaman lyönnin lyömättä, kun ymmärsin, miltä kauheudelta olin juuri pelastunut. Unen sisältö muistamiltani osin on kerrottu alla.
Bileet jokilaivalla
Matkustimme Antin kanssa Tallinnaan, jossa illalla osallistuimme pienellä jokilaivalla järjestettyyn juhlaan. Juhlien edetessä löysimme tiemme laivan toiseen kerrokseen, jossa ollessamme laivaan ryntäsi ihmisiä tarkoituksenaan hajoittaa laiva ja vähintäänkin välillisesti aiheuttaa juhlijoiden vahingoittuminen.
Nurkassa laiturin puolella oli ikkuna, jonka sai auki. Avasin sen ja muistan miettineeni, pitävätkö ihmiset minua pelkurina, jos kiipeän ulos ensimmäisenä. En muista lopullista poistumisjärjestystä, mutta selvisimme Antin kanssa ulos vahingoittumatta. Ulos päästyämme suuntasimme ensimmäisen löytämämme huoltoaseman baariin tarkoituksenamme nauttia virvokkeita.
Kruunalla Veijo Esson baariin
Antti meni puuteroimaan nenänsä huoltoaseman vessaan. Minä suuntasin tiskille ja ostin itselleni virvoitusjuoman. Siirryin pöytään odottamaan Anttia, joka hetken kuluttua saapuikin. Hän oli ostanut minulle juoman. Molemmat lasini seisoivat pöydällä enkä ollut ehtinyt juoda suullistakaan, kun kassaneiti tuli luokseni ja sanoi, että Visa-korttini kanssa oli ongelmia. Hän halusi passini syystä, jota en muista. Muistan, että maksoin juomani punaisella luottokortillani, en tavanoimaisella valkoisella, jota yleensä käytän. En tiedä, mistä olin punaisen kortin saanut, mutta minun se oli.
Tähän liittyi ensimmäinen kauhunhetki. Valkoisen kortin historian tiesin ja olin sitä varten lisännyt puhelinmuistioon numeron, jonne voi soittaa, jos kortti katoaa. En ollut varma, voinko luottaa virolaiseen myyjään. Uskoin, että hän on rehellinen. Ajattelin, että ongelma selviää hetkessä ja voin hänen palauttaessaan passini vitsailla ja pyytää uudet kaksi virvoitusjuomaa, kun vanhat ovat ehtineet väljähtää prosessin aikana.
Numeropalvelu, miten voin auttaa
Aikaa kuitenkin kului ja luottamukseni kassan rehellisiin aikeisiin alkoi murentua. Ajattelin, että olisi parasta ottaa yhteyttä Luottokuntaan ja sulkea luottokorttini. Soitin numeroon, jonka olin tallenntanut kännykkääni. Numero oli varattu. Muistan yrittäneeni muutaman kerran.
Hätäni oli kuitenkin niin suuri, että Luottokuntaan piti saada yhteys pikimmiten. Päätin soittaa 0100100-numeropalveluun. Pyysin, että he yhdistäisivät Luottokunnan asiakaspalveluun, minkä he tekivätkin. Asiakaspalvelussa vastasi puheluun sekava mies, jonka puheista en muista mitään muuta kuin, että ne eivät olleet ensinkään järkeviä. Lopetin puhelun ja päätin yrittää toista numeropalvelua, 020202. He sanoivat, etteivät löydä Luottokunnan asiakaspalvelua, mutta Luottokunnan kiinteistöosaston asiakaspalvelun numero löytyy heidän järjestelmästään. Pyysin yhdistämään sinne.
Harmikseni puheluun vastasi sama sekainen mies, jonka kanssa olin aiemmin yrittänyt keskustella. Tällä kertaa sain hänestä kuitenkin ulos muutaman sanan, jotka muistan. Kysyin, mitä peliä tämä on. Hän vastasi, ettei hänen tulojaan nosta yhtään se, että hän auttaisi minua. Hän jatkoi, että tämä puhelu on jo nyt maksanut minulle kymmenen euroa ja kaikkien työntekijöiden palkat ovat vallan hyvin hoidossa näin korkeilla palvelumaksuilla.
Rosvon näköinen poliisi
Lopetin puhelun ja aloin tulla epätoivoiseksi. Minulle tuli tunne, että minut on pidätetty. Kävin kuitenkin vielä naapuripöydässä kysymyssä, voiko Virolaisiin luottaa vai höyläävätkö he parhaillaan luottokorttiani takahuoneessa omaksi hyväkseen. En muista mitä naapuripöydästä vastattiin. Palasin omaan pöytääni.
Juuri kun olin istunut alas, käveli pöydän ohitse tumma mies, jolla oli hieman kihartava tukka ja parransänki. Hän sai unessani pahan poliisin roolin. Nyt olin varma, että minut oli pidätetty. Muistan harmitelleeni, että ”väljähtänyt virvoitusjuoma” -vitsailuni oli menetetty. Enää ei siitä riittäisi hauskuutta tähän tilanteeseen.
Ihon alla
Poliisi käveli kassan luokse. Näin kassan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hän oli passini kanssa mennyt takahuoneeseen. He keskustelivat jostakin. Olin varma, että keskustelu liittyi pidätykseeni. Tässä vaiheessa huomasin, että oikeassa käsivarressani oli ihon alla kynä. Ainakin ihon alla olevan esineen profiili vaikutti kynältä. Tunteeni olivat kulkeneet hämmennyksestä epätoivon kautta kauhuun, joka nyt valtasi minut. Olin varma, että olin pidätettynä syystä.
Pohdin, että koska en muista miten kynä oli ihoni alle joutunut, en varmastikaan muista mitä muuta kamalaa, minkä johdostoa minut on pidätetty, olin tehnyt. Olin yhä varmempi syyllisyydestäni. Vielä ennen heräämistäni muistan pohtineeni, että toivottavasti saan kärsiä rangaistuksen suomalaisessa vankilassa virolaisen sijaan. Tunnustelin vasemmalla kädellä kynää ihoni alla, kun kuulin herätyskellon soivan.
Olen rakkaalta serkultani saanut joskus unien tulkintaan tarkoitetun kirjan. Myöhemmin ajattelin käydä tämän unen läpi ja tulkita sen kirjan avulla. Useimmille unen tapahtumille löytyy järkevähkö selitys, joiden varjolla tulkinta muodostuu varsin tylsäksi alitajunnan temppuiluksi. Odotan jo innolla unikirjan antamaa värikkäämpää tulkintaa, mutta palataan siihen myöhemmin.
