1) Alkulaulu 415 (Pelastusarmeijan laulukirja) Nyt sytytämme kynttilän
2) Kokouskieleni on ruotsi. Toivottavasti en pahoin takeltele nyt, kun joudun puhumaan suomeksi. Toinen syy takelteluun saattaa olla International Staff Band, jonka musiikkia (Spotify) kuuntelin, kun valmistelin tätä hartautta. Enkä varsinaisesti ole torvimusiikin ystävä.
3) Ajattelin, että olisi helppoa puhua näin tutussa ympäristössä ja tuttujen kasvojen edessä, mutta jännittäähän tämä. Taitaa syynä olla kielen lisäksi myös se, etten ennen ole yhtäkään hartautta pitänyt. Täytyi Wikipediasta tarkistaa, mikä hartaus on. Wikipediahan on aina oikeassa ja jos ei ole, Wikipedia-artikkelin voi itse korjata oikeaksi. Näin siellä luki:
Hartaus on pienimuotoisempi kuin kristinuskon jumalanpalvelus. Siihen voi kuulua rukous, Herran siunaus, hengellinen laulu tai virsi, musiikkia, uskontunnustus, keskustelua, symbolista toimintaa, hiljaisuutta, jne. 1) Hartauksien keskeinen merkitys on tuoda osallistujansa kosketuksiin pyhän kanssa. Siksi hartaus voi saada monenlaisia muotoja ja 2) käsitellä melkein mitä tahansa aihepiiriä.
kosketuksiin pyhän kanssa.
Wikipedia sanoo pyhästä: Pyhä on tavallisesta, maallisesta ja profaanista erotettu. Pyhä on jotakin mitä pidetään erillään konkreettisesti tai kuvaannollisesti; ajanlaskussa pyhäpäivä on eronnut arjesta, joka on varattu työlle ja kodin askareille.
4) Profaania ei enää Wikipediasta löytynytkään. Ensimmäinen asia, joka pyhästä tulee mieleen on Raamattu. Tilanteessani taitaa olla turvallisinta, että saamme kosketuksen pyhään Raamatusta.
5) Psalmi 24
7) Rukous, majuri Tella Puotiniemi
8) Loppulaulu 313 (Pelastusarmeijan laulukirja), Riennä riemuin eespäin
Iloista päivää kaikille!