Kategoria: fontit

Hiljattain sain kysymyksen fontista, joka ei suostunut upotettavaksi pdf-tiedostoon. Scribus muunsi väkisin fontilla tehdyt tekstit vektoreiksi, mikä tarkoittaa, että fontin vihjeistykset menetetään ja tiedoston katselu ruudulta ei enää tarjoa samanlaista nautintoa kuin upotettujen fonttien kanssa. Painotöihin tällä ei ole merkitystä. Usein painoon saattaa jopa olla parempi lähettää pdf-tiedosto, jossa kaikki tekstit on muunnettu vektoreiksi.

Ensimmäiseksi on hyvä tarkistaa, minkä tyyppisestä fontista on kyse. Jos käytetty fontti on jokin muu kuin Opentype-fontti, pitäisi sen pdf-tiedostoon upottaminen Scribuksella olla mahdollista. Opentype-fonttien upotus on tullut vasta uusimpaan pdf-standardiin, jolle Scribuksesta ei vielä löydy tukea. Toisaalta painotkin usein haluavat pdf-tiedostoista 1.3-versiot joten uudella standardilla ei tällaisessa tapauksessa paljoa tee.

Seuraavaksi kannattaa sulkea kaikki avoimet dokumentit Scribuksessa ja mennä asetuksissa Fontit-sivulle. Siellä on lista Scribuksen löytämistä fonteista ja jokainen fontti voidaan merkitä käytettäväksi ainoastaan osajoukkona. Tämä termi on Scribuksen kohdalla hieman harhaanjohtava, koska osajoukko Scribuksen tapauksessa tarkoittaa ainoastaan vektoreiksi muuntoa. Kun fontti löytyy listalta on syytä varmistaa, ettei sillä ole ruksia Osajoukoksi-sarakkeessa.

Jos edellinen keino ei tuonut ratkaisua ongelmaan, viimeinen vaihtoehto on etsiä uusi fontti.

ps. Syötteet toimivat jälleen. Siirto Feedburnerilta Googlelle kesti kuukauden, mikä on jotakuinkin turhan pitkä aika jopa ilmaisen palvelun kanssa. Google kuitenkin pahoitteli tapahtunutta ja lupasi lähettää jotain lohdutukseksi. Lahjan saatuani voin määritellä ärsyyntymykseni todellisen määrän, mutta ainakin toistaiseksi kaikki on ok.

toinen ps. Minun oli tarkoitus aloittaa helmikuun alussa Anygraafilla Scribuksen ja muitten painohommiin liittyvien ohjelmistotuotteiden kanssa touhuilu, mutta asiat saivat viimehetkellä merkillisen käänteen ja jäin töihin Pelastusarmeijalle tietohallintovastaavaksi. Olen tyytyväinen tähän ratkaisuun vaikkakin Scribus-työn kannalta ei Suomesta olisi voinut löytyä Anygraafia parempaa työpaikkaa.

Vapaitten painokelpoisten fonttien valikoima ei ole järin suuri. Netistä löytyy useita fonttihakemistoja, joissa jaetaan hyvännäköisiä ja tyylikkäitä Truetype-fontteja. Valitettavasti fonttien valintaan ei riitä, että ne näyttävät hyvältä. Jotta painoprosessissa vältettäisiin fontteihin liittyvät ongelmat on fontin oltava teknisesti myös laadukas.

Toinen tärkeä seikka suomea kirjoitettaessa on, että fontin tulee sisältää ääkköset. Useista megacooleista fonteista ne puuttuvat. Kolmas hyvän fontin tuntomerkki on, että fonttiperheeseen kuuluu ainakin normaali, lihavoitu ja kursivoitu versio fontista. Painotyötä tehtäessä ei valelihavointia ja -kursivointia tule käyttää. Näiden sijaan olisi suotavaa käyttää fonttiperheen lihavoitua tai kursivoitua fonttia. Valelihavoinnin ja -kursivoinnin käyttö Scribuksessa ei ole ongelma, koska Scribuksessa ei kyseisiä ominaisuuksia ole.

Tarkkaavainen lukija huomaa tässä kohtaa ristiriidan. Scribus ei suostu valelihavoimaan tai -kursivoimaan fonttia, mutta suostuu tekemään kapiteelit käyttäjän niin halutessa. Parempaan tulokseen päästään, jos myös kapiteelit ovat fontin suunnittelijan tekemät eikä Scribuksen versaalikirjaimista pienentämät.

Vaikkei korkeatasoisia painotöihin kelpaavia vapaita fontteja olekaan saatavilla laajoina kokoelmina, on vaihtoehtoja sentään muutamia. Ghostscriptin kanssa jaettavat URW-fontit kelpaavat varsin hyvin painotöihin. Gentium on julkaistu vapaalla lisenssillä, joka sallii muokkauksen ja levityksen. Gentiumin voi ladata itselleen SILin sivuilta. SIlin sivuilta löytyy luettelo OFL:llä lisensoiduista fonteista.

Jos vapaasti saatavilla olevista fonteista ei tunnu löytyvän hyvää fonttia julkaisuun ja hyviä fontteja haluaisi silti hankkia edullisesti, on yksi vaihtoehto ostaa jokin vanha ohjelma, jonka mukana tiedetään tulevan laadukkaita fontteja. Eräs tällainen on Corel Draw, jonka vanhahkon version saattaa alehyllystä löytää puoli-ilmaiseksi. Corel Drawn mukana tulevat Bitstreamin fontit ovat kaikki painotöihin sopivia.

Fonttien tarkistus

Fontit ovat useimmiten syynä, kun paino valittaa Scribuksella tehdyn pdf-tiedoston sopimattomuudesta. Tätä ongelmaa varten on Scribukseen sisällytetty fonttien tarkistus, joka hylkää kaikki epäilyttävät ja rikkoutuneet fontit. Tämä voi olla syynä, jos et löydä Scribuksessa suosikkifonttiasi fonttiluetteloista.

Scribus tarkistaa fontit ensimmäisellä käynnistyskerrallaan ja luo niistä välimuistin, joka seuraavilla kerroilla luetaan fonttien tarkistamisen sijaan. Uusilla käynnistyksillä ainoastaan uudet fontit ja muuttuneet vanhat tarkistetaan. Tämä juuri on syynä Scribuksen ensimmäisen käynnistyksen hitauteen. Tarkistusprosessin kulun saat näkyville, jos käynnistät Scribuksen terminaalissa komennolla:

scribus -fi tai scribus --font-info

Huonolaatuisen fontin käyttäminen

Tarkistusprosessista huolimatta Scribukseen päätyy fontteja, joissa kaikki eivät ole kohdallaan. Jos et voi olla varma fontin laadusta, kannattaa pdf-tiedostoa tehtäessä muuntaa kaikki tekstit ääriviivoiksi, jolloin fonttia ei tarvitse upottaa pdf-tiedostoon vaan kaikki tekstit ovat tiedostossa vektorigrafiikkana. Tämä ei vaikuta tiedoston tulostuslaatuun, mutta näytöltä katsottaessa saattaa tiedosto näyttää virheelliseltä.

Tekstien muuttaminen ääriviivoiksi onnistuu pdf-tallennusikkunan Fontit-välilehdellä. napsauta painiketta ”Muuta kaikki ääriviivoiksi”. Tämä ei myöskään vaikuta dokumentin kanssa työskentelyyn millään tavalla, koska tekstit muutetaan ääriviivoiksi ainoastaan pdf-tiedostoa tehtäessä.

Olisin iloinen, jos joku voisi vinkata vapaasta leipisfontista, josta löytyvät gemenanumerot!

Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Sarjan kirjoitukset:

• Scribus ja fontit
  
• Scribus ja Gimp
• Scribus ja kuvakirjastot
• Scribus ja Inkscape
• Scribus ja OpenOffice.org Writer