vastuullisuus, frisbeegolf, kalastus, vapaa grafiikka, koodi ja juttu
Libre Graphics Meeting, LGM 2010, järjestetään tänä vuonna Brysselissä 27.–30.5.
Vaikket itse pääsisi paikanpäälle, voit tukea vapaita grafiikkaohjelmia lahjoittamalla. Lahjoituksesi avulla mm. Scribus-kehittäjät voivat osallistua LGM:iin ja konferenssi voidaan yhä pitää pääsymaksuttomana.
Gimp ei esittelyjä kaipaa. Gimp on tunnetuin vapaa kuvankäsittelyohjelma. Jotta Gimp palvelisi paremmin painettava julkaisu tekoa, on suositeltavaa tehdä pari muutosta Gimpin oletusasetuksiin. Kuvien oletustarkkuudeksi on hyvä muuttaa jokin paremmin painotöihin sopiva arvo (esim. 300 dpi) ja kuvan koon muutoksissa käytettävä interpolointimenetelmä on hyvä muuttaa parempaan.
Kuvien muokkaus on hauska ajanviete, mutta myös välttämätön julkaisun teon vaihe. On hyvä kuitenkin muistaa, että muokkauksella ei huonoa otosta voi pelastaa. Ennen kuvien tuomista Scribukseen kannattaa Gimpissä käydä läpi seuraavat peruskorjaukset:
Sävyjen korjauksen tavoitteena on saada kuvan tummin kohta näyttämään mustalta ja vaalein kohta valkoiselta. Kaikki tälle vällille jäävät sävyt tulisi levittyä tasaisesti niin, että kuvan värit ovat kirkkaat ja selkeät. Laiskoille ja Gimppiin luottaville tämä on helppo tehtävä.
Kun olet avannut Gimppiin kuvan, löytyy sävyalueiden korjailu valikosta Värit→Säätöarvot. Työkalussa on painike Automaattinen, jonka avulla Gimp yrittää tehdä muutokset kuvan nykyisten säätöarvojen perusteella. Laiskat tyytyvät Gimpin ratkaisuun, mutta kontrollifriikit voivat jatkaa muokkausta tai valita kokonaan omat arvonsa. Muutokset näkyvät Gimpissä välittömästi, jos säätöikkunan kohta Esikatselu on valittuna. Muutokset hyväksytään painamalla lopuksi OK-painiketta.
Sävyjä korjaillessa on hyvä pitää mielessä, että kuvassa ei tulisi olla puhki palaneita kohtia. Nämä ovat kohtia, jotka ovat valitsemaasi valkoista pistettä valkoisempia ja näin ollen eivät lopullisessa kuvassa erotu ollenkaan vaan ovat laajoja yhtenäisiä valkoisia alueita. Taivas on kohde, joka helposti palaa puhki, kun kuvan sävyjä muokataan vain jonkin kuvan yksityiskohdan perusteella. Sama varoitus koskee myös tummaa päätä.
Sävyjen korjailun jälkeen kuva on hyvä terävöittää. Terävöityksen tuloksia on syytä tarkastella kuvan ollessa todellisessa koossaan (Näytä→Suurenna→100 %). Näin tulee parhaiten ilmi, mitä kuvalle terävöityksessä tapahtuu. Terävöitys tapahtuu Gimpissä Unsharp Mask (epäterävä maski) -työkalulla, joka löytyy valikosta Suotimet→Paranna. Laiskat tyytyvät oletusarvoihin, mutta kokeilemalla eri vaihtoehtoja päästään vielä parempaan lopputulokseen. Kokeilijoiden on syytä pysyä seuraavissa rajoissa1:
Kuvissa saattaa joskus esiintyä pölyhiukkasia tai muita vastaavia häiriötekijöitä (roskat, finnit, jne.). Niistä pääsee helpoiten eroon Gimpin kloonaustyökalulla. Rajaa pölyhiukkanen ja kuvaa sen ympäriltä Zoomaus-työkalulla. Tämän jälkeen valitse kloonaustyökalu (leimasimen näköinen kuvake). Kloonaustyökalun avulla voidaan valita kuvasta kohta, jolla maalataan kuvan toinen kohta, joka tässä tapauksessa on roska.
Ensimmäiseksi kloonaustyökalun kanssa valitaan kuvasta kohta, jolla roska peitetään. Napsauta Ctrl-painike painettuna roskan vieressä olevaa tasaista kohtaa hiiren ykköspainikkeella. Tämän jälkeen piirrä normaalisti roskan päällä ja se häviää. Simppeliä. Pieleen menneitä korjailuja voi ihastella Photoshop Disasters -sivustolla.
Näiden muokkausten jälkeen kuva on valmis käytettäväksi Scribuksessa. Kuvaa ei vielä tarvitse muuttaa cmyk-muotoon, vaikka paino sitä edellyttäisikin. Muunnos voidaan tehdä Scribuksessa pdf-tallennuksen yhteydessä.
1. Soili Pesonen & Juha Tarvainen: Julkaisun tekeminen, Docendo 2005
Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Sarjan kirjoitukset:
Vapaitten grafiikkaohjelmien tunnettuutta täytyy kasvattaa. Yksi keino tähän on levittää sanaa onnistuneista projekteista. Scribuksella on jo jonkin aikaa ollut wikissä osio, jossa ihmiset voivat kertoa onnistumisistaan. Viimeisin onnistumistarina tulee Fedora-ihmisiltä. Mihmo kertoo blogissaan, kuinka Scribus pelasti hänet.
Aikaisemmin hänellä on ollut ongelmia vapaitten ohjelmien ja cmyk-värien kanssa. Ei enää, Scribus suoriutui tehtävästä mallikkaasti ja Fedora 9:n levyt saivat kauniit kuoret. Mihmon vapailla ohjelmilla tekemiä tuotoksia voi ihailla hänen blogissaan (rullatkaa sivun puoliväliin). Jos joku on kiinnostunut hänen Fudconia varten tekemistään Scribus-tiedostoista ja Scribuksella tehdyistä painovalmiista pdf-tiedostoista, ne löytyvät fedora-marketing-postituslistalta.
Mielenkiintoista on, että nämä on tehty Scribuksen kehityshaaran versiolla eikä edes julkaistulla 1.3.4:llä vaan subversionista haetulla 1.3.5svn-versiolla. Mihmo kuvailee työnkulkuaan seuraavasti:
*valo vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat
Sivari & Totaali -lehden ensimmäinen numero vuonna 2008 on myös ensimmäinen täysin vapailla ohjelmilla tehty numero. Uudistuneen lehden taitto tehdään Scribuksella. Asiasta tekee vielä kiinnostavamman se, että lehden sivuilla on julkaistu kertomus vapaisiin ohjelmiin siirtymisestä. Lisää tarinaa on nähtävästi tulossa. Ensimmäinen juttu on otsikoitu tekstillä Osa 1. Odotan innolla tulevia osia. Lehti 1/2008 on ladattavissa pdf-muodossa.
Vapaita ohjelmia jutussa mainitaan ainakin Scribus, OpenOffice.org, Gimp ja Inkscape. Yleisin Gimpin vastainen kommentti tuli esille myös S&T:n tekstissä. Jutun mukaan ongelmia tuotti Gimpin cmykittömyys, johon löytyi ratkaisu Separate+-lisäosalla. Pari kommenttia tähän liittyen:
Lähetin toissapäivänä Sivari & Totaali -lehden toimitukselle sähköpostia, jossa kysyin mahdollisuutta saada muutama Scribuksella tehty Sivari & Totaali demokokoelmaani. Tätä demomateriaalia on mukava ottaa mukaan ja esitellä, kun kiertelen puhumassa Scribukesta. Vastausta en vielä ole saanut. Toivottavasti kysymys meni perille.