Libre Graphics Meeting 2010 lähestyy

Libre Graphics Meeting, LGM 2010, järjestetään tänä vuonna Brysselissä 27.–30.5.

Vaikket itse pääsisi paikanpäälle, voit tukea vapaita grafiikkaohjelmia lahjoittamalla. Lahjoituksesi avulla mm. Scribus-kehittäjät voivat osallistua LGM:iin ja konferenssi voidaan yhä pitää pääsymaksuttomana.

Scribus ja Gimp

Gimp ei esittelyjä kaipaa. Gimp on tunnetuin vapaa kuvankäsittelyohjelma. Jotta Gimp palvelisi paremmin painettava julkaisu tekoa, on suositeltavaa tehdä pari muutosta Gimpin oletusasetuksiin. Kuvien oletustarkkuudeksi on hyvä muuttaa jokin paremmin painotöihin sopiva arvo (esim. 300 dpi) ja kuvan koon muutoksissa käytettävä interpolointimenetelmä on hyvä muuttaa parempaan.

Kuvien muokkaus on hauska ajanviete, mutta myös välttämätön julkaisun teon vaihe. On hyvä kuitenkin muistaa, että muokkauksella ei huonoa otosta voi pelastaa. Ennen kuvien tuomista Scribukseen kannattaa Gimpissä käydä läpi seuraavat peruskorjaukset:

  1. sävyt
  2. terävyys
  3. virheet

Sävyjen korjaus

Sävyjen korjauksen tavoitteena on saada kuvan tummin kohta näyttämään mustalta ja vaalein kohta valkoiselta. Kaikki tälle vällille jäävät sävyt tulisi levittyä tasaisesti niin, että kuvan värit ovat kirkkaat ja selkeät. Laiskoille ja Gimppiin luottaville tämä on helppo tehtävä.

Kun olet avannut Gimppiin kuvan, löytyy sävyalueiden korjailu valikosta Värit→Säätöarvot. Työkalussa on painike Automaattinen, jonka avulla Gimp yrittää tehdä muutokset kuvan nykyisten säätöarvojen perusteella. Laiskat tyytyvät Gimpin ratkaisuun, mutta kontrollifriikit voivat jatkaa muokkausta tai valita kokonaan omat arvonsa. Muutokset näkyvät Gimpissä välittömästi, jos säätöikkunan kohta Esikatselu on valittuna. Muutokset hyväksytään painamalla lopuksi OK-painiketta.

Sävyjä korjaillessa on hyvä pitää mielessä, että kuvassa ei tulisi olla puhki palaneita kohtia. Nämä ovat kohtia, jotka ovat valitsemaasi valkoista pistettä valkoisempia ja näin ollen eivät lopullisessa kuvassa erotu ollenkaan vaan ovat laajoja yhtenäisiä valkoisia alueita. Taivas on kohde, joka helposti palaa puhki, kun kuvan sävyjä muokataan vain jonkin kuvan yksityiskohdan perusteella. Sama varoitus koskee myös tummaa päätä.

Terävöitys

Sävyjen korjailun jälkeen kuva on hyvä terävöittää. Terävöityksen tuloksia on syytä tarkastella kuvan ollessa todellisessa koossaan (Näytä→Suurenna→100 %). Näin tulee parhaiten ilmi, mitä kuvalle terävöityksessä tapahtuu. Terävöitys tapahtuu Gimpissä Unsharp Mask (epäterävä maski) -työkalulla, joka löytyy valikosta Suotimet→Paranna. Laiskat tyytyvät oletusarvoihin, mutta kokeilemalla eri vaihtoehtoja päästään vielä parempaan lopputulokseen. Kokeilijoiden on syytä pysyä seuraavissa rajoissa1:

  • Säde: 0,1–2,0
  • Määrä: 1,00–2,0
  • Kynnysarvo: 0–10

Virheitten korjailu

Kuvissa saattaa joskus esiintyä pölyhiukkasia tai muita vastaavia häiriötekijöitä (roskat, finnit, jne.). Niistä pääsee helpoiten eroon Gimpin kloonaustyökalulla. Rajaa pölyhiukkanen ja kuvaa sen ympäriltä Zoomaus-työkalulla. Tämän jälkeen valitse kloonaustyökalu (leimasimen näköinen kuvake). Kloonaustyökalun avulla voidaan valita kuvasta kohta, jolla maalataan kuvan toinen kohta, joka tässä tapauksessa on roska.

Ensimmäiseksi kloonaustyökalun kanssa valitaan kuvasta kohta, jolla roska peitetään. Napsauta Ctrl-painike painettuna roskan vieressä olevaa tasaista kohtaa hiiren ykköspainikkeella. Tämän jälkeen piirrä normaalisti roskan päällä ja se häviää. Simppeliä. Pieleen menneitä korjailuja voi ihastella Photoshop Disasters -sivustolla.

Näiden muokkausten jälkeen kuva on valmis käytettäväksi Scribuksessa. Kuvaa ei vielä tarvitse muuttaa cmyk-muotoon, vaikka paino sitä edellyttäisikin. Muunnos voidaan tehdä Scribuksessa pdf-tallennuksen yhteydessä.

1. Soili Pesonen & Juha Tarvainen: Julkaisun tekeminen, Docendo 2005

Teksti on osa sarjaa Scribus ja kaverit. Sarjan kirjoitukset:

Valolla* nättiä jälkeä

Vapaitten grafiikkaohjelmien tunnettuutta täytyy kasvattaa. Yksi keino tähän on levittää sanaa onnistuneista projekteista. Scribuksella on jo jonkin aikaa ollut wikissä osio, jossa ihmiset voivat kertoa onnistumisistaan. Viimeisin onnistumistarina tulee Fedora-ihmisiltä. Mihmo kertoo blogissaan, kuinka Scribus pelasti hänet.

Aikaisemmin hänellä on ollut ongelmia vapaitten ohjelmien ja cmyk-värien kanssa. Ei enää, Scribus suoriutui tehtävästä mallikkaasti ja Fedora 9:n levyt saivat kauniit kuoret. Mihmon vapailla ohjelmilla tekemiä tuotoksia voi ihailla hänen blogissaan (rullatkaa sivun puoliväliin). Jos joku on kiinnostunut hänen Fudconia varten tekemistään Scribus-tiedostoista ja Scribuksella tehdyistä painovalmiista pdf-tiedostoista, ne löytyvät fedora-marketing-postituslistalta.

Mielenkiintoista on, että nämä on tehty Scribuksen kehityshaaran versiolla eikä edes julkaistulla 1.3.4:llä vaan subversionista haetulla 1.3.5svn-versiolla. Mihmo kuvailee työnkulkuaan seuraavasti:

  • Kuvat tehtiin Inkscapessa ja Gimpissä, vietiin 300 dpi png-tiedostoiksi, simppelit vektorikuvat tallennettiin svg-tiedostoina.
  • Kuvat tuotiin Scribukseen, jossa tehtiin kaikki kuvien päälle tulevat tekstit.
  • Väriprofiilit pantiin Scribuksessa kuntoon painoa varten
  • Vektorikuvien värit korvattiin cmyk-väreillä Scribuksessa.
  • Tallennus eps- tai pdf-tiedostoiksi ja lähetys painoon.

*valo vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat

Sivari & Totaali siirtyi vapaisiin ohjelmiin

Sivari & Totaali -lehden ensimmäinen numero vuonna 2008 on myös ensimmäinen täysin vapailla ohjelmilla tehty numero. Uudistuneen lehden taitto tehdään Scribuksella. Asiasta tekee vielä kiinnostavamman se, että lehden sivuilla on julkaistu kertomus vapaisiin ohjelmiin siirtymisestä. Lisää tarinaa on nähtävästi tulossa. Ensimmäinen juttu on otsikoitu tekstillä Osa 1. Odotan innolla tulevia osia. Lehti 1/2008 on ladattavissa pdf-muodossa.

Vapaita ohjelmia jutussa mainitaan ainakin Scribus, OpenOffice.org, Gimp ja Inkscape. Yleisin Gimpin vastainen kommentti tuli esille myös S&T:n tekstissä. Jutun mukaan ongelmia tuotti Gimpin cmykittömyys, johon löytyi ratkaisu Separate+-lisäosalla. Pari kommenttia tähän liittyen:

  1. Gimp tukee värinhallintaa (Separate+:n laajuudessa) viimeisessä vakaassa versiossaan.
  2. RGB-työnkulku viimemetreille saakka on vielä toistaiseksi paras keino saada painovalmista jälkeä ulos Scribuksesta (Scribuksen cmyk-kohteitten käsittely on vähintäänkin arveluttavaa joissain tilanteissa). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki kuvat ja värit määritellään RGB:nä ja tuodaan RGB-muodossa Scribukseen. Värinhallinta säädetään kuntoon vasta Scribuksessa (Tiedosto -> Asiakirjan ominaisuudet -> Värinhallinta) ja tehdään pdf kohteena Paino jolloin tuloksena on cmyk-pdf (pdf-tallennuksen kohde Näyttö/Verkko tekee rgb-pdf:n).
  3. Hyvää luettavaa asian tiimoilta on Peter Linnellin kirjoitus Why no CMYK in GIMP is a good thing… now ja mehän tiedämme että cmyk on jo siellä ja vielä parempaa on tulossa Geglin myötä.

Lähetin toissapäivänä Sivari & Totaali -lehden toimitukselle sähköpostia, jossa kysyin mahdollisuutta saada muutama Scribuksella tehty Sivari & Totaali demokokoelmaani. Tätä demomateriaalia on mukava ottaa mukaan ja esitellä, kun kiertelen puhumassa Scribukesta. Vastausta en vielä ole saanut. Toivottavasti kysymys meni perille.