Kategoria: Graafinen suunnittelu

Libre Graphics Magazine 1.1 on ilmestynyt

Tänään ilmestyi ensimmäinen numero Libre Graphics Magazine -lehdestä. Lehden on tarkoitus nostattaa keskustelua vapaista grafiikkaohjelmista, ohjelmien käyttämistä standardeista ja toimia vapaiden grafiikkaohjelmien käyttäjien yhdistäjänä.

Ensimmäisen numeron kiinnostavin artikkeli on Fontmatrixin kehittäjän Pierre Marchandin haastattelu. Hän puhuu fonttienhallinnasta, vapaista ohjelmista ja yhteisön tuesta. Fontmatrix on vielä kehitteillä oleva vapaa fonttienhallintatyökalu Linuxille. Olen kirjoittanut siitä blogiini muutamia juttuja ja ollut mukana kehittämässä sitä. Mielipiteeni saattaa siis olla puolueellinen.

Toinen kiinnostava seikka lehdessä on työkalut ja fontit, joilla se on tehty. Kaikki vapaita luonnollisesti ja suurin osa tuttuja blogini lukijoille.

  • Scribus 1.3.8 – Taitto ja painokuntoon valmistaminen
  • Inkscape 0.48 – Kansi, Have your say, kalenteri ja UpStage-mainos
  • GIMP 2.7.2 – Kuvien muokkaus ja muutamien pdf-tiedostojen muunto bittikartoiksi
  • Pdftk 1.41 – Yksinkertaisti työnkulkua ja auttoi luomaan kevyempiä pdf-tiedostoja
  • Git 1.7.0.4 – Työ jaettiin tekijöiden välillä Gitiä käyttäen. Git jakoi myös keskeneräisen työn kaikille kiinnostuneilla ja mahdollisti työn etenemisen seuraamisen.
  • Raakatekstin muokkaus tehtiin ohjelmilla Gedit ja vim.

Fontit

  • Linux Libertine – leipäteksti
  • Linux Biolinum – alaviitteet ja kuvatekstit
  • PropCourier Sans – otsikot

Tue Libre Graphics Magazinea

Auta Libre Graphics Magazinen numeron 1.1 painokustannuksissa. Lehden on tarkoitus nostattaa keskustelua vapaista grafiikkaohjelmista, ohjelmien käyttämistä standardeista ja toimia vapaiden grafiikkaohjelmien käyttäjien yhdistäjänä. Hyvin tehty painettu lehti, Libre Graphics Magazine, saavuttaa alan ammattilaiset ja käyttäjät, jotka muutoin eivät välttämättä kohtaisi vapaita ohjelmia lainkaan. Ensimmäinen numero aloittaa toivottavasti pitkän seikkailun tunnettuuden ja tietoisuuden lisääjänä. Voit auttaa kaiken tämän saavuttamisessa.

Osoitteesta http://libregraphicsmag.com/ löytyy lisää tietoa asiasta.

Voit osallistua keräykseen napsauttamalla alla olevaa painiketta.

Click here to lend your support to: Fund Libre Graphics Magazine 1.1! and make a donation at www.pledgie.com !

Pelastusarmeija etsii tekijää kotisivujensa uudelle ulkoasulle

Pelastusarmeija pyytää tarjousta kotisivujensa ulkoasun suunnittelusta ja toteutuksesta sisältäen sivuston visuaalisen ulkoasun, sisällön asettelun, rakenteen ja mahdollisesti käytettävät kuvat ja piirrokset. Tarjoukseen tulee sisällyttää hinta dokumentissa vaatimukset.pdf määritellystä kokonaisuudesta sekä erikseen sovittavan lisätyön (pikku säädöt ja fiksaukset) hinta sekä muutama referenssityö. Työn tuloksena on kymmenkunta xhtml-sivua ja niihin liittyvät resurssitiedostot.

Lähetä tarjous sähköpostilla Riku Leinolle osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi Samaisesta osoitteesta saa tarvittaessa lisätietoja. Lisätietoja voi kysyä myös puhelimitse numerosta 09 6812 3049.

Ruudukot taiton apuna

Ruudukko Rautalankamalli, joka takaa julkaisun eheän ulkoasun. Ruudukko määrää tekstin leveyden, kuvien paikan ja tyhjän tilan sivulla. Lisäksi ruudukon tulee rajata julkaisun lopullinen sivukoko.1

Ruudukkoihin perehtymällä saa julkaisusta asteen verran paremman näköisen kuin vaikkapa tekstinkäsittelyohjelman oletusarvoja käyttämällä. Tässä vaiheessa tulisi ensimmäisen kysymyksen pompahtaa mieleen: Miksi tekstinkäsittelyohjelmien oletusarvot ovat niin päin honkia?

Asiaa hetken pohtineena voin arvata: Ihmiset eivät halua tuhlata paperia. Ruudukkomalleja selaillessa huomaa, että suuri osa niistä jättää sivulle runsaasti tyhjää tilaa. Sivun marginaalit eivät useinkaan jakaudu tasan. Yleistä on, että ulko- ja alamarginaali ovat runsaasti sisä- ja ylämarginaaleja suuremmat. Suuri alamarginaali kiinnittää tekstin sivulle ja ulkomarginaali jättää lukijalle tarttumapinnan, ettei teksti peity julkaisua luettaessa.

Ruudukkoja löytyy kahta päätyyppiä: vanhan ajan tasapainoiset ruudukot ja modernit ruudukkomallit. Esittelen alla kaksi ruudukkosysteemiä, yksi molemmista tyypeistä.

Villard de Honnecourtin systeemi2

Villard de Honnecourt ei halunnut antaa taviksille mahdollisuutta tehdä kauniita sivuja painotuotteisiinsa. Tätä varten hän kehitti ruudukkosysteemin, jolla saadaan näyttävä jälki, mutta jonka toteuttaminen on vähintäänkin hankalaa. Hänen ajoistaan, 1200-luvulta, on ihmisten älykkyys kuitenkin lisääntynyt riittävästi, jotta kyseisen systeemin periaatteet kannattaa tässä julkaista.

1. Valitse sivukoko ja muodosta aukeama.

2. Piirrä halkaisijat aukeamalle.

3. Piirrä halkaisijat molemmille sivuille alakulmista sisäreunaa kohti.

4. Piirrä halkaisijoiden leikkauskohdasta sivun yläreunaan kohtisuora viiva.

5. Piirrä yläreunan ja juuri piirretyn viivan leikkauskohdasta viiva vasemman sivun halkaisijoiden leikkauspisteeseen.

6. Piirrä kohdan 5. viivan ja oikean sivun halkaisijan leikkauspisteestä viiva oikean sivun yläkulmasta lähtevään aukeaman halkaisijaan. Tämä on tekstialueesi ylreuna.

7. Täydennä tekstialue niin, että alareuna muodostuu alueen oikean reunan ja sivun halkaisijan leikkauspisteeseen.

8. Toista tämä vasemmalle sivulle.

9. VdH:n systeemillä sivu jakaantuu yhdeksäsosiin.

Modernistien ruudukko2, 3

1920-luvulla joukko ihmisiä taisteli VdH:n ruudukon kanssa. Epäonnistumisesta toiseen he yrittivät löytää täydellisen sivun rakenteen, kunnes lopulta luovuttivat ja piirsivät sivulle neliön, jonka jakoivat vielä pienemmiksi neliöiksi. Modernistinen ruudukko oli syntynyt. Yksi joukon johtohahmoista oli Jan Tschichold, joka kirjassaan The New Typography heitti hyvästit menneelle ja puhdisti väylää uudelle radikaalille ulkoasulle. Modernistisen ruudukon voi tehdä seuraavasti:

1. Valitse sivukoko ja muodosta aukeama.

2. Valitse marginaalien koot fiiliksen mukaan. Tässä kohtaa on hyvä kuitenkin pitää kaksi jo mainittua perussääntöä mielessä: alas ja ulos isompi marginaali.

3. Jaa sisältöalue sarakkeisiin ja jätä sarakkeitten välille tyhjää. Useimmin sarakkeitten lukumäärä on 2–8.

4. Jaa sisältöalue neliöiksi. Jätä jokaisen osan välille tyhjän rivin verran tilaa.

5. Valitse fontti ja riviväli ja sovita aiemmin tekemäsi ruudukon raakaversio näihin.

Ruudukon valinnan jälkeen tulee tehtäväksi fontin ja rivivälin valinta. Ruudukon käyttöä tarkastellaan lisää tulevissa blogikirjoituksissa.

1. Thinking in type, Alex W. White, Allworth press
2. Book design, Andrew Haslam, Laurence King Publishing
3. A type primer, John Kane, Laurence King Publishing

Kysyntää vapaille grafiikkaohjelmille

Totuus nykymaailmassa on, että Adobe jyrää grafiikkaohjelmistoillaan mainostoimistojen työvälineenä. Heidän sviittinsä rinnalla vapaat grafiikkaohjelmat ovat motellihuone ellei pelkkä teltta leirintäalueella.

Hyvä puoli tässä on, että teltoillekin löytyy kysyntää. Vapaitten grafiikkaohjelmien markkinat ovat pienissä yrityksissä. Yrityksissä, joilla ei ole varaa palkata mainostoimistoa tekemään kaikkia mainoksiaan. Kun Pertti-perusinsinöörin kahden hengen toimisto tekee mainoksen lehteen, soitetaan veljenpojalle ja pyydetään häneltä taitto.

Kysynnän luomiseksi Pertti olisi saatava ymmärtämään hyvän ulkoasun edut. Veljenpoika ei ole ratkaisu suunnitteluun. Markkinamiesten tulisi toitottaa, että hyvän näköinen myy paremmin. Ehkä tällöin Pertti ajattelisi veljenpoikaansa pidemmälle. Tämän lisäksi vapaat ohjelmat tulisi saada pertin näkyville. Ei haittaa vaikka Pertti pelästyy markkinamiesten markkinahintoja, jos Pertti tietää vapaiden vaihtoehtojen olemassaolosta.

Vaikkei Pertillä olekaan varaa ostaa kaikkea mainontaansa mainostoimistoilta, hän voi palkata suunnittelijan tekemään mainospohjat itselleen. Jos Pertti tietää vapaista ohjelmista ja niitten mahdollisuuksista, osaa hän vaatia suunnittelijalta vapaisiin ohjelmiin sopivat ratkaisut. Word ei ole ainoa tekstinkäsittely- ja taitto-ohjelma vaan veljenpoikaa parempaan jälkeen päästään suunnittelijalla, OpenOffice.org Writerillä ja vaikkapa Scribuksella.

Tällainen kysyntä auttaa vapaita grafiikkaohjelmia eteenpäin ja pienyrityksetkin saavat tarvitsemansa. Kynnys vapaitten ohjelmien käytölle ei varmastikaan ole suurempi kuin Adoben ykkösohjelmien. Vapaat ohjelmat tulisi vain saada paremmin kohderyhmän tietoisuuteen. Vapaus tarvitsee markkinamiehensä.

Markkinamiehiksi kelpaisivat graafiset suunnittelijat, jotka uskaltavat ottaa yllä esitellyt ideat käyttöönsä. Suunnittelijat, jotka kohdistavat markkinointinsa pieniin yrityksiin. Näiltä yrityksiltä on luultavasti turhaa toivoa pitkäaikaista sitoutumista, mutta muutaman mainospohjan tai tarjouskirjeen mallin myyminen voisi olla helppoa.

Valttina vapaita ohjelmia käyttävällä suunnittelijalla on vapaat ohjelmat. Hän voi myydä kokonaispaketin. Mallipohjan mukana voi antaa asiakkaalle ohjelman, jolla mallipohja on tehty ja jolla sen käyttö onnistuu. Tämä ei Adoben sviitillä ole mahdollista. Lisäksi, jos suunnittelija ei kaihda koulutusta, voi hän pakettiin sisällyttää koulutuksen mallipohjien täytölle.