Sarjakuvantekijöiden keskuudessa on herännyt kysymys, onko Scribuksesta mihinkään sarjakuvien tekemisessä. Keskustelua voi seurata kvaak.fi-keskustelupalstalla. Annan tässä oman näkemykseni asiasta sekä valotan hieman muittenkin vapaitten ohjelmien käyttöä sarjakuvien tekemisesssä. Muista sopivista ohjelmista ainakin Inkscape (vektoripiirtotyökalu) ja Gimp ovat tähän käyttöön Scribuksen ohella sopivia työkaluja.
Toissa vuonna julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen sarjakuva-albumi, joka oli tehty Scribuksella. Albumi oli Ilman Naista -verkkosarjakuvan ensimmäinen painettu versio. En voi varmaksi sanoa, että tämä olisi ensimmäinen, mutta ainakin se on ensimmäinen, jonka tiedän ja jonka signeeratun kopion omistan. Kiitoksia teille Ilman Naista -tekijät.
Sarjakuvan piirtäminen ja painovalmiiksi tekeminen on varmasti yksilöllistä jokaiselle piirtäjälle. Tässä esitelty työnkulku on yksi mahdollinen.
- piirtäminen (lyijykynä, tussi ja paperi)
- skannaaminen ja piirroksien muuttaminen vektorimuotoon
- vektoriversion säätö ja väritys
- asemointi sivuille ja painovalmiin tiedoston luonti
Piirtäminen
Kaikki itseään kunnioittavat sarjakuvan tekijät varmasti suoriutuvat tästä tehtävästä ilman tietokonetta. Erilaisten piirtoalustojen kehittyminen on ajamassa piirtämistä tietokoneille paperin ja kynän sijaan. Tällä kertaa oletustyönkulussa piirtäminen kuitenkin tapahtuu tussilla ja paperilla eli vapaitten ohjelmien osalta tämän kappale jää lyhyeksi. Myöhempää vektoreiksi muuttamista voi helpottaa, jos piirrosjälki on tasaista ja kontrasti paperin väriin on riittävä.
Skannaus
Kun sarjakuva on valmis paperilla, alkaa sen muuntaminen digitaaliseen muotoon. Kooka on vapaa skannausohjelma KDE:lle. Kookan avulla saadaan paperiversiosta tehtyä bittikarttakuva, joka voidaan tuoda Inkscapeen vektoreiksi muuttamista varten. Ennen Inkscapen käyttöönottoa voidaan bittikarttakuvaa hioa Gimpissä. Työnkulkuun saattaa kuulua, että piirros on valmis sellaisenaan, jolloin Gimpissä hoidetaan värin ja viivojen korjailut ja ohitetaan seuraava vektorivaihe kokonaan. Tällöin Scribukseen tuodaan vektoreitten sijaan bittikarttakuvia ja painovalmis pdf työstetään näistä.
Muunto vektoreiksi ja työstäminen
Skannattu sarjakuva tuodaan Inkscapeen, jossa sivukooksi on määritelty lopullisen tuotoksen koko. Jos sarjakuva on vasta hahmoteltu lyijykynällä, joutuu Inkscapessa näkemään enemmän vaivaa. Tällöin alkuperäinen lyijykynä piirros on hyvä tuoda alimmalle tasolle ja tehdä uusi taso, jossa piirtää lyijykynäversion päälle. Inkscapen kalligrafinen kynä -työkalu on oiva väline tähän työhön. Laiskat miehet piirtävät tussilla ja käyttävät Inkscapen bittikartan jäljitys -työkalua. Tällöin vektorit saadaan helposti irti, eikä varsinaista piirtämista tarvitse enää koneella tehdä. Tärkeintä on, että piirros saadaan muutettua vektoreiksi.
Kun ääriviivat ovat valmiina voidaan aloittaa väritys. Inkscape tarjoaa tähän hyvät työkalut. Etenkin uusimman version suljettujen alueitten väritys on kätevä tässä työssä. Jos on tarkoitus käyttää joitain nimettyjä värejä työssään ei Inkscape vielä tässä vaiheessa tarjoa mahdollisuutta siihen. Ei ole kuitenkaan syytä huolestua, koska seuraavassa vaiheessa vektoripiirros tuodaan Scribukseen, jossa Inkscapessa käytetyt värit voidaan korvata toisilla. Kuten arvaatte Scribus tukee nimettyjä värejä eli firman Pantone-punainen saadaan mainosheebon paidan väriksi Scribuksessa.
Erikoistehosteiden käytössä on oltava varovainen. Scribus ei vielä tue kaikkia svg-standardin sallimia hienouksia ja vektoripiirrosta jossa on sumennusta käytetty runsaasti ei ehkä siirrykkään täydellisesti Scribukseen. Ennen suureen projektiin ryhtymistä on oma vapaitten ohjelmien työnkulku hyvä selvittää pienemällä projektilla vaikka ainoastaan yhden ruudun kokoisella. Ohjelmien vahvuudet ja heikkoudet on syytä selvittää ja varautua aina pahimpaan. Jos Inkscapen tuottaman svg-kuvan tuominen Scribuksen tökkii, voi Inkscapesta koittaa tallentaa piirrosta eps-tiedostoksi. EPS-tiedostojen käsittely on Scribuksessa asteen verran korkeampilaatuinen kuin svg-tiedostojen.
Vektoreista painovalmiiksi
Scribuksen tehtäväksi tässä työnkulussa jäi ainoastaan piirrosten ja sivunumerojen sijoittelu sekä painovalmiin pdf-tiedoston tekeminen.
Verkkokeskustelun mukaan tislailu (Postscript-tiedoston muuntaminen pdf-tiedostoksi Distillerin avulla) on ainoa oikea tapa tehdä painovalmis pdf-tiedosto. Tämän enempää ei kuitenkaan eilispäivässä voitaisi roikkua. Tislailun unohtaminen helpottaa työnkulkua, koska yksi vaihe prosessista putoaa pois. Toisaalta tärkeintähän on, että pdf-tiedosto on todella painovalmis eli, että se noudattaa painon asettamia vaatimuksia. Surullisinta tässä vapaitten ohjelmien kannalta on se, että painot useimmiten jakavat pdf-tiedostovaatimuksensa Distillerin joboptions-tiedostoina. Tämä ei ainakaan rohkaise kokeilemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta yritetään.
Scribus ei vielä ymmärrä joboptions-tiedostojen päälle, mutta lähestytään ongelmaa toiselta kantilta. Painovalmiin pdf-tiedoston määritelmä on Mitä painosi sinulta haluaa. Jos paino kertoo halunsa joboptions-tiedostona, voit yrittää kysyä heiltä vaikkapa puhelimessa, mitä tämä tarkoittaa. Nihkeä vastaus on syytä ottaa kehotuksena vaihtaa painoa. Jos olet painosi kuitenkin valinnut eikä sinulla ole muuta kuin joboptions-tiedosto, ei peliä ole täysin menetetty. Joboptions-tiedosto on tavallinen tekstitiedosto, jonka voit avata suosikkimuokkaimessasi. Tiedostosta on mahdollista ronkkia kaikki tarvittavat tiedot painovalmiin pdf:n tekemiseksi myös näin.
Olennaisimpia tietoja, joita painovalmiin tiedoston tekemiseen tarvitaan ovat:
- tuettu pdf-versio
- rgb-cmyk-muunnoksessa käytettävä väriprofiili
Jo näillä tiedoilla useimmissa tapauksissa saadaan aikaan hyvä jälki. Pdf-versio on tärkeä siksi, että versio 1.3 ei tue läpinäkyvyyttä. Tässä tulee vastaan ensimmäinen Scribuksen heikkous. Scribus ei osaa litistää läpinäkyvyyttä pdf 1.3 -tiedostoa varten. Jos paino vaatii cmyk-pdf-tiedoston täytyy tietää painon suosittelema cmyk-icc-profiili. Värinhallinan saat Scribuksessa kuntoon asetusten välilehdellä Värinhallinta. Jos olet jo aloittanut työsi Scribuksessa, värinhallinta täytyy säätää kohdilleen Tiedosto-valikon Asiakirjan ominaisuudet -kohdassa.
Vektoripiirrokset voit Scribukseen tuoda Tiedosto-valikon kohdasta Tuo. Niitten asemoinnin jälkeen on jäljellä enää sivunumeroitten lisäys ja pdf-tiedoston teko. Cmyk-pdf-tiedoston saat aikaan pdf-tallennusikkunan välilehdeltä Väri. Valitse siellä tiedoston kohteeksi Paino, jolloin värit muutetaan cmyk-väreiksi värinhallinan ohjeita noudattaen.
Lisää vapaita ohjelmia ja sarjakuvia
Englantia ymmärtävät vapaista ohjelmista kiinnostuneet sarjakuvien piirtäjät voivat katsella Mentalguyn ja John Bintzin esityksen sarjakuvien tekemisestä Inkscapessa. Esitys taltioitiin LGM2007-tapahtumassa Montrealissa.
Oletko sarjakuvapiirtäjä ja kiinnostunut vapaista ohjelmista?
Jos kiinnostus heräsi ja haluaisit testata vapaita ohjelmia sarjakuvan tekemisessä, ota yhteyttä minuun niin katsotaan yhdessä, miten homman voi hoitaa. Olen myös kiitollinen, jos voit esitellä minulle oman työnkulkusi tapahtui se vapailla tai suljetuilla ohjelmilla. Lähetä kommenttisi tähän kirjoitukseen tai sähköpostia osoitteeseen riku (ät) scribus.info
Scribuksessa useimmat toiminnot voidaan suorittaa näppäinkomennoilla ja kaikki näppäinkomennot ovat käyttäjän määriteltävissä. Tämä on tärkeä ominaisuus etenkin, jos käyttää Scribusta jollain muulla kielellä kuin englannilla, koska suurin osa oletusnäppäinkomennoista on nimetty toiminnon englanninkielisen nimen mukaan. Myös aikaisemmin käytössä olleet ohjelmat vaikuttavat omiin valintoihin. On ymmärrettävää, että Indesignista Scribukseen siirtyvä haluaa käyttää Scribuksessa samoja oikopolkuja kuin ID:ssä.
Jos unohdamme kaiken tavallisen kauran eli ctrl+c-oikopolut, useiten käyttämäni näppäinkomento on apuviivojen piilotus, jota ei löydy mistään valikosta. Näppäinkomento toiminnolle on F11. Toiminto käy köyhän miehen esikatselusta.
Ctrl tulee myös apuun, jos haluat siirtää kohdetta x- tai y-akselin suuntaisesti. Tartu kohteeseen hiiren ykköspainikkeella Ctrl-painikkeen ollessa painettuna. Tällöin voit hiirellä vetää kohdetta eikä se liikuu kuin yhden akselin suuntaisesti.
Välilyönnillä voidaan ottaa käyttöön tila, jossa sivujen siirtely Scribus-ikkunan sisällä onnistuu hiiren ykköspainikkeen ollessa painettuna. Tilan ollessa päällä on osoittimena käden kuva.
