Ohjelmiston lokalisointi eli kotoistus tarkoittaa ohjelmiston sovittamista paikalliseen ympäristöön. Yksi lokalisoinnin laajimpia osa-alueita on kielenkääntäminen, mutta se sisältää myös mm. päiväysten, kellonaikojen, merkistöjen, nimien ja kuvallisten symbolien sovittamisen kohdealueen käytäntöihin ja sääntöihin. Ohjelmiston lokalisoinnissa kääntäjän vastuulla on säilyttää yhdenmukaisuus eri ohjelmistojen välillä. Sama asia tulee esittää samalla termillä eri ohjelmissa.
Tietokoneohjelman käyttäminen helpottuu, kun ohjelmaa voi käskyttää omalla äidinkielellään. On todennäköistä, että lokalisoitu ohjelma saa laajemman yleisön kuin lokalisoimaton. Laaja käyttäjäkunta on monesti elinehto ohjelmalle.
Avoimen lähdekoodin projektissa jokainen käyttäjä on potentiaalinen osallistuja. Projektissa osallistujaryhmiä voivat olla mm. kehittäjät, jotka kirjoittavat ohjelmakoodia, avustajat, jotka auttavat käyttäjiä, testaajat, jotka antavat palautetta ohjelman toiminnasta sekä kääntäjät, jotka omalla työpanoksellaan auttavat uusien käyttäjien hankinnassa kääntämällä ohjelman uusille kielille.
Avoimen lähdekoodin ohjelman kehitys seuraa usein yksinkertaista kaavaa. Asetetaan tavoitteet seuraavalle julkaisulle ja aletaan tehdä työtä niiden saavuttamiseksi. Tavoitteet nimetään usein versionumerolla, jolla ohjelmisto julkaistaan, kun tavoitteet tai ennalta asetettu julkaisupäivämäärä on saavutettu.
Julkaisujen välinen aika on työaikaa, jolloin ohjelmaa kehitetään eli tehdään muutoksia, joita projektisuunnitelmassa on määritelty. Jos tarkastellaan työpöytäohjelmaa, kuten Mozilla Firefox tai OpenOffice.org, on todennäköistä, että kehitysprosessissa ohjelman käyttöliittymässä esiintyvät tekstit muuttuvat tai niitä tulee lisää. Työajan lopussa voidaan määritellä päivä, jonka jälkeen ohjelmakoodiin tehtävät muutokset eivät enää vaikuta käyttäjille näkyviin teksteihin. Tästä alkaa kääntäjän urakka.
Jotta ohjelman käyttöliittymän kääntäminen olisi mahdollista, on siihen pitänyt varautua jo ohjelman kehityksessä. Tekstit, jotka näkyvät ohjelman käyttäjille pitää voida erottaa ohjelmakoodista. Erottelun tuloksena on käännöstiedosto, jota kääntäjä alkaa työstää. Kääntäjän tehtävä on etsiä käännöstiedostossa olevalle alkuperäiskieliselle tekstipätkälle kohdekielinen vastine. Englanti on ylivoimaisesti käytetyin alkuperäiskieli avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekteissa.
Suosituimmille käännöstiedostomuodoille on tehty ohjelmia, joiden avulla käännöstyö helpottuu. Käännösohjelmassa saattaa olla mukana sanasto, jota pystyy käyttämään mm. usein toistuvien sanojen ja ilmaisujen kääntämisessä. Ohjelman tehokas käyttö vaatii harjaannusta, mutta jo pelkkä peruskääntäminen on ohjelmalla helpompaa kuin käännöstiedoston muokkaaminen tekstimuokkaimessa.
Käännösohjelma tarkkailee käännöksen edistymistä ja kertoo siitä kääntäjälle. Tekstipätkien kokonaismäärä, käännettyjen ja epävarmojen käännösten lukumäärä ovat kaikki tilastotietoa, joista käännösohjelma pitää kirjaa.
Työpöytäohjelmien käännösmäärä vaihtelee suuresti. Useimmat ohjelmat pärjäävät 200–6000 tekstipätkällä. Pätkä voi olla yksittäinen sana tai muutamasta lauseesta koostuva kappale. Tekstit ladataan käännösohjelmaan ja kääntäminen voi alkaa. Ensimmäiset helpot käännökset löytyvät nopeasti: file – tiedosto, cut – leikkaa, paste – liitä.
Käännöstä tehtäessä ei pidä tyytyä kompromisseihin. Jos merkkijonon käännös on epäselvä, tulee se merkitä käännöstiedostoon. Tällöin toinen kääntäjä voi helposti löytää käännöksen ja korjata sen. Oma käännöstehokkuus saattaa parantua, kun voi merkitä hankalan käännöksen epävarmaksi ja jatkaa työtä seuraavaan mahdollisesti helpompaan merkkijonoon.
Kompromisseja ja virheitä ei kuitenkaan ole aina helppo välttää. Tästä syystä käännösajan loppuun on varattava aikaa käännöksen tarkistukselle ja oikoluvulle. On hyvä, jos käännöksen käy läpi joku toinen, koska omalle työlleen voi tulla sokeaksi. Yksi hyvä tapa tarkistaa käännöstä on käyttää ohjelmaa oman käännöksensä kanssa. Tällä tavalla osa virheellisistä käännöksistä erottuu nopeasti. Lopuksi tarkistettu ja valmis käännös tulee lähettää ohjelmaprojektin käännöksistä vastaavalle henkilölle tai toimittaa se muulla projektin toivomalla tavalla julkaisua varten.
Avoimen lähdekoodin ohjelmien lokalisoinnissa taloudellinen hyöty on ainoastaan yksi vaikutin muiden joukossa. Työ on kaikille avointa. Ainoina esteinä ovat henkilökohtaiset taidot ja motivaatio ryhtyä vaativaan urakkaan.
Paras tapa aloittaa lokalisointiin tutustuminen on valita ohjelma, jota käyttää usein ja jonka tuntee parhaiten. Ohjelman verkkosivuilta voi etsiä tietoa ja ohjeita tehtävään. Jos ohjelmaa on jo käännetty, kannattaa ottaa yhteyttä aikaisempaan kääntäjään. Näin voi välttää tilanteen, jossa kaksi ihmistä työstää samaa käännöstä. Kokeneemmalta kääntäjältä voi myös saada apua, jos on vasta aloittelemassa lokalisoijan uraansa.
Jos ohjelman käyttöliittymän kääntäminen tuntuu lämmittelyltä, voi kääntämistä jatkaa ohjelmiin liittyvien oheismateriaalien parissa. Tällaisia ovat mm. ohjelman kotisivu, ohjeet ja erilaiset mainosmateriaalit. On itsestä kiinni, minkä tyyppiseen käännöstehtävään haluaa aikaansa sijoittaa. Näillä markkinoilla on runsauden pula.
