Vapaita ohjelmia työväenopistolla

Työväenopiston kurssit ovat erinomainen vaihtoehto itseopiskelulle. Ne ovat avuksi, kun tulee tarve oppia uusi ohjelma kohtuuhinnalla ja -ajassa. Työväenopiston kursseilla voi mm. valmistautua tietokoneen ajokortti -testeihin, jotka on mahdollista suorittaa vapailla ohjelmilla.

Helsingin suomenkielisen työväenopiston kevään Scribus-kurssi on juuri loppunut. Lähetin muutaman kysymyksen kurssista ja työväenopiston vapaiden ohjelmien tarjonnasta Scribus-kurssin vetäjälle Pekka Mäkeläiselle, joka toimii työväenopistolla tuntiopettajana. Muutamaan kysymykseen sain vastauksen Pertti Koskelalta, joka on tietotekniikan johtava opettaja.

Ovatko vapaat ohjelmat kuuluneet työväenopiston tarjontaan jo pitkään?

Pekka Mäkeläinen: Itse olen sivutoiminen tuntiopettaja ja olen opettanut helsingin työväenopistolla vuodesta -96 lähtien. Olen ottanut omaan kurssitarjontaani erilaisia vapaita ohjelmia vähitellen. Taustahan niihin on se, että osalla opiskelijoistamme ei ole mahdollisuutta hankkia kalliita ohjelmia käyttöönsä. Heille olen pyrkinyt osoittamaan reittejä vapaiden ohjelmien käyttöön.

Scribuksen lisäksi, mitä muita vapaita ohjelmia voi opiskella työväenopistolla?

PM: OpenOffice Kotisivut, Gimp, Audacity minun järjestämiäni. Gimpin opetusta ja OpenOfficen opetusta on muidenkin opettajien toimesta järjestetty.

Mistä saitte idean alkaa järjestää kursseja vapaille ohjelmille (Scribukselle)?

PM: Opetan myös Indesigniä ja Corelia olen opettanut. Indesignin kysyntä on ollut sangen suurta ja tästä tietysti poiki ajatus hieman edullisemmasta tavasta tehdä julkaisuja.

Miten vapaat ohjelmat päätyvät kurssitarjontaan?

Pertti Koskela (tietotekniikan johtava opettaja): Työväenopisto pyrkii suosimaan vapaita ohjelmia. Ihannetilanne olisi jos kaikki opetus voisi järjestää tämänkaltaisilla ”ilmaisilla” ohjelmilla. Pyrimme siis järjestämään näitä kursseja niin paljon kuin on tulijoita.

Käytännössä kysyntä on ollut vaimeaa ja järjestämme esim. Open Office kursseja hyvin vähän. Tasaisesti on ollut tulijoita Gimp- ja Scribus-kursseihin, sekä Linuxin perusteisiin ja jatkokursseille. VALO -ohjelmia pyritään suosimaan myös eri yhteyksissä. Selaimista, sähköpostiohjelmista ja monista tietokoneen huolto-ohjelmista asennetaan luokkiin VALO-versiot ja niitä myös käytetään opetuksessa.

Kurssitarjonnan monipuolisuus on monipuolisten opettajien tuotos. Saamme jonkun verran ehdotuksia oppilaita, mutta opetuksen voi toteuttaa vasta kun asiasta innostunut opettaja tekee kurssiehdotuksen.

Kevään Scribus-kurssin kuvauksessa kerrotaan, että Scribuksella käydään läpi ”AB-ajokortin Taitto-osio vaatimusten mukaisesti (www.tieke.fi)”. Miten hyvin Scribus suoriutuu tehtävästä?

PM: Kurssin pituus on 5 kertaa 4 tuntia. Eli käytettävissä oleva aika jossain määrin rajoittaa kaikkien tutkinnon Taitto-osioon kuuluvien tehtävien läpikäyntiä. Pääsääntöisesti kuitenkin kaikkia asioita ainakin sivutaan. Pyrin kurssin aikana myöskin ilmaisemaan sen, että Ab-osion suoritukseen joutuu kyllä paneutumaan hieman omallakin ajalla. Pelkkä kurssin läpikäynti ei ihan riitä.

Minkälaista palautetta olette saaneet Scribus-kurssille osallistuneilta?

PM: Scribus kurssilaisilla on usein mielessään joku oma julkaistava, esim sukukirja tms. Monesti kurssin aikana optimismi vähän katoaa. Tuntuu vähän siltä. Tietysti se osin johtuu niistä monista asioista, jotka liittyvät julkaisun tekemiseen: kuvat, värit yms. Yleensä ne, jotka tulevat Scribuksen kurssille, ovat hyvin tetoisia ohjelman edullisuudesta. Tämä ilmenee kurssin aloituksen esittäytymisissä. Noin yleensä palaute on ollut myönteistä.

Onko teillä kommentteja Scribuksen toimivuudesta ja tulevista kehitystarpeista? Millaisia?

PM: Bezier-kynä on luokaton värkki. Sille pitäisi tehdä jotain. Ja pisteen käsittelytyökalut myös. Kaikenlaista pientä ohjelmavirhettä aina ilmenee. Asioista yleensä selviää kuitenkin sulkemalla ohjelma ja käynnistämällä se uudelleen. Jonkinverran aheuttaa ongelmia Vistan verkkotoimintojen bugisuus. Mutta vanha kuvankäsittelyn opetus tulee mieleen, että pitää tallennella vähän useammin töitä. Minusta ohjelma toimii kätevästi Ominaisuus-paletin avustuksella.

Voisivatko vapaiden ohjelmien kehittäjät ja yhteisöt palvella kaltaistanne koulutusorganisaatiota paremmin?

PM: Tämä on jo ”poliittinen kysymys”. Itselläni ei ole mitään asemaa organisaatiossa ja olen osaltani nähnyt tarpeen ja kysynnän johon olen kehittänyt kursseja. Opiston tietotekniikan Johtavalla Opettajalla Pertti Koskelalla voisi olla tähän jotain ideoita.

Pertti Koskela: Opettajien koulutus ja heidän tietoisuutensa VALO-ohjelmien mahdollisuuksista voisi viedä asioita eteenpäin.

Nähdäänkö tulevaisuudessa lisää Scribus-kursseja?

PM: Kyllä vain. Syksyllä vedän ainakin yhden Scribus-kurssin Keskisessä opistossa.

Kursseilla voitte vapaasti käyttää tekemääni suomenkielistä Scribus-opasta.

PM: Olen käyttänytkin sitä, koska se on oikeastaan ainoa kokonaisvaltaisempi ohjeistus Scribuksesta suomenkielellä.

Viimeinen muistutus! Scribus-kirja-arvonta lähestyy loppuaan. Vielä on viikko aikaa osallistua. Lue lisää…

Tietokoneen ajokortti vapailla ohjelmilla

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry hallinnoi tietokoneen ajokortti -tutkintoja. Tutkinnot ovat kiinnostavia kahdesta syystä.

  1. Tutkinnot ovat saaneet kohtalaisen suosion (v. 2008 24000 opiskelijaa) ja
  2. ne ovat ohjelmistoriippumattomia.

Tutkinnot suoritetaan näyttökokein ja ne kertovat suorittajan tieto- ja viestintäteknisistä taidoista. Toisin sanoen Matti Möttöselle saattaa tutkinnosta olla todellista hyötyä, kun hän hakee uutta työtä, jonka vaatimuksena on tietokoneen peruskäyttö (@- ja A-kortti) tai hieman edistyneemmät taidot (AB-kortti, TIETY).

Matti Möttösen kannalta hyviä puolia ohjelmistoriippumattomuudessa on useita. Hän voi vapaasti valita ohjelmat omista suosikeistaan eli ohjelmat voivat olla vapaita ohjelmia. Vaikkei ilmaisuus olekaan vapaiden ohjelmien tärkein piirre, saattaa sillä olla merkittävä rooli tavallisen kotikäyttäjän valitessa ohjelmiaan. Jos M. M. on jo kotona tottunut käyttämään vapaita ohjelmia, voi hän saada tutkintotodistuksen esittämällä osaamisensa käyttämällä samoja ohjelmia.

Matti Möttönen voi myös helposti ja turvallisesti opettaa tätinsä tietokoneen käyttäjäksi. Vapaiden ohjelmien hyöty on tällaisessa tapauksessa kiistaton. Matti voi hyvillä mielin suositella ja peräti asentaa tätinsä koneelle samat vapaat ohjelmat, joita itse käyttää. Hänen ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, jos tädin innostus muutaman kuukauden kuluttua lopahtaa ja ohjelmat jäävät kovalevylle pölyttymään. Vapaiden ohjelmien jakaminen ja asentaminen kaikkien kavereiden ja sukulaisten koneille on sallittua ja jopa suositeltavaa!

A-kortti on tehty peruskäyttäjälle, joka käyttää tietokoneita työssään ja vapaa-aikanaan. TIEKE kirjoittaa:

A-kortti-tutkinnon suorittanut osaa itsenäisesti käyttää tietokonetta, hallitsee työkaluohjelmien peruskäytön, tuntee tietotekniikan peruskäsitteet sekä tunnistaa tietotekniikan soveltamisalueet.

Vaikka tutkinto onkin ohjelmistoriippumaton olisi hienoa, jos A-kortin ensivaiheisiin sisältyisi osio, jossa ohjelmistot esiteltäisiin niiden lisenssien näkökulmasta. Tällä hetkellä edes A-kortin tietotekniikan perusteet -jakso ei sisällä mainintaa vapaista ohjelmista. TIEKEn kuvaus jaksosta kertoo:

suorittajalla on kokonaiskuva tietotekniikasta ja sen hyödyntämisestä elämän eri alueilla. Hän ymmärtää tietotekniikan soveltamisen mahdollisuudet sekä tietoturvaan ja yksilön tietosuojaan liittyvät asiat kuluttajan näkökulmasta.

Mielestäni suorittajan kokonaisukuva tietotekniikasta on pahasti vajavainen ellei hänelle anneta tietoa vapaista ohjelmista. Voisiko olla niin, että kotimaiset vapaiden ohjelmien puolestapuhujat ovat liiaksi businessorientoituneita ja ovat unohtaneet Matti Möttöset ja TIEKEn lobbaamisen?

AB-kortti ja tarvittavat vapaat ohjelmat

Alla olen listannut AB-kortin osiot, joille helposti löysin vapaan ohjelman osion suorittamista varten. Jokaisesta ohjelman nimestä on linkki ohjelman kotisivulle, josta ohjelman voi ladata ja asentaa. Kaikki ohjelmat tulevat VALO-CD:n, mukana. VALO-CD on kokoelma parhaita suomenkielisiä vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia ja helppo tapa jakaa ohjelmia tuttaville.

AB-kortin esitietovaatimuksena on A-kortin vaatimukset.

Tekstinkäsittely OpenOffice.org
Taulukkolaskenta
Esitysgrafiikka
Tietokannat

Taitto

Scribus

Vektorigrafiikka

Inkscape

Kuvankäsittely

Gimp


Scribus-kirja-arvontaan voi vielä ilmoittautua 2 viikkoa. Lue lisää…

Libre Graphics Meeting 2009 lähestyy

Libre Graphics Meeting*, LGM 2009, järjestetään tänä vuonna Montrealissa 6.–9.5. Viime vuoden onnistuneen tapahtuman varmisti Pledgie-kampanja, joka on pystytetty myös tänä vuonna. Vaikket itse pääsisi paikanpäälle, voit tukea vapaita grafiikkaohjelmia lahjoittamalla. Lahjoituksesi avulla mm. Scribus-kehittäjät voivat osallistua LGM:iin ja konferenssi voidaan yhä pitää pääsymaksuttomana.

Click here to lend your support to: Support the Libre Graphics Meeting and make a donation at www.pledgie.com !

*Scribus-kehittäjiä etusivun kuvassa

27.3. on Thank a Dev Day

Lähetä 27. maaliskuuta sähköpostia vapaiden suosikkiohjelmiesi kehittäjille ja kerro miksi ja miten käytät ohjelmaa. Kerro myös kuinka paljon arvostat heidän tekemäänsä työtä.

Lue lisää…

Scribuksessa kehittäjät osoitteineen löydät seuraavasti:

Ohje→Tietoja Scribuksesta→Tekijät

Hiiop tutki: Mistä kansa puhuu

Hiljattain Hiiopin tutkivan journalismin osasto päätti kuukauden kestäneen tutkimuksen vapaiden grafiikkaohjelmien suosiosta kansan keskuudessa. Tutkimuksen kohteena olivat blogit ja muut vastaavat lähteet. Tutkimus suoritettiin Google Alert -palvelun avulla. Google Alert kerää haluttujen hakulauseitten viimeisimmät osumat ja lähettää ne sähköpostilla tilaajalle. Hakutulokset saa myös halutessaan syötteenä.

Tarkastelun kohteena olivat neljä tässä blogissa useimmin esiintynyttä ohjelmaa: Scribus, Fontmatrix, Inkscape ja Gimp. Ajalla 11.12.–10.1. vapaista grafiikkaohjelmista puhuttiin seuraavasti:

  • Gimp: 295 mainintaa
  • Inkscape: 238 mainintaa
  • Scribus: 33 mainintaa
  • Fontmatrix: 31 mainintaa

Ensimmäinen hämmästys oli Scribus-osumien vähäinen määrä. Luulin että jo tässä blogissa Scribus on mainittu useammin kuin 33 kertaa kyseisen ajanjaksona. Gimpin ylivoima on ymmärrettävää. Kaikki ihmiset valokuvaavat ja haluavat hoikentaa itseään. Gimp on myös vahvimpia FLOSS-brändejä. Tutkimustulosten syväluotaus seuraa jossain myöhemmässä kirjoituksessa.

Suoritin samalla myös nykyisen ja tulevan työnantajani tunnettuutta käsittelevän tutkimuksen. Samaisena aikana Pelastusarmeija (nykyinen) mainittiin 16 kertaa ja Anygraaf (tuleva) 29 kertaa. Että sellainen tutkimus.