Kategoria: vapaat ohjelmat

Helpot joululahjat: Valo-cd

VALO-CD

Ennen kuin alan luetella saamiani joululahjoja kerron yhdestä kauniista tavasta muistaa ystävää, joka kuitenkaan ei ole euroa tai kahta arvokkaampi. Työpaikallani on tapana antaa kaikille hyville ja vähemmänkin hyville työkavereille jonkin sortin joulun toivotus. Tänä jouluna lahjan valinta oli erityisen helppoa. Valo-cd 2 julkaistiin juuri parahiksi, jotta se ennätti pukin konttiin.

Valo-cd on kokoelma suomennettuja vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia Windowsille. Tämän blogin aihepiiriin cd sopii siksi, että sen mukana tulevat blogissa muutamaan kertaan mainitut ohjelmat OpenOffice.org, Gimp, Inkscape ja Scribus. Näiden ohjelmien avulla voi jokainen perustaa oman mainostoimistonsa ja alkaa tuottaa näyttäviä julkaisuja monenmoisiin tarpeisiin. Toki cd:n mukana tulee muitakin ohjelmia. Parhaiten näistä löytää tietoa Valo-cd:n omilta sivuilta.

Valo-cd:n idea on nerokas ja taka-ajtuksena toivottavasti on porttiteoria – miedommista aineista vahvempiin eli muutamalla vapaalla ohjelmalla saadaan ihmiset koukutettua ja valo-ohjelmien tunnettuutta lisättyä. Kiinnostuksen lisäys valon tapauksessa tarkoittaa usein parempia tuotteita, kun ohjelmille saadaan lisää käyttäjiä ja käyttäjistä kehittäjiä tai muuten aktiivisia ohjelmien ympärille muodostuneisiin yhteisöihin osallistujia.

Jos unohdit joululahjan voit vielä korvata kaiken antamalla työkavereillesi ja muille tuttavillesi uuden vuoden tervehdyksen. Tervehdys syntyy näin:

  1. Lataa Valo-cd:n levykuva
  2. Polta levykuva cd-levylle
  3. Taittele paperista kannet (Google osaa auttaa)
  4. Koristele kannet kuten parhaaksi näet (Open clip art library ja Open font library, Valo-cd 3 voisi sisältää vapaita leikekuvia ja fonttejakin)
  5. Cd kansiin, kansi tuttavalle ja maailma pelastuu

Scribuksen taustalle rekisteröity yhdistys

Scribusta kehitetään vapaaehtoisvoimin. Jotta vapaaehtoisesti ja palkatta tehtävä työ ei kävisi taloudellisesti ylivoimaiseksi on Scribuksen taustalle päätetty perustaa rekisteröity yhdistys.

Yhdistys helpottaa Scribuksen tukemista rahallisesti. Sen avulla voidaan keskitetysti hoitaa kustannuksia, joita maailmanlaajuisen projektin hoidossa ja ylläpidossa syntyy. Yrityksille jotka rahallisesti haluavat tukea Scribuksen kehitystyötä on yhdistys välttämättömyys. Yhdistyksen status voittoa tavoittelemattomana takaa lahjoitusten verovähennysoikeuden joissain maissa.

Yhdistyksen kotipaikka on Saksa ja sen säännöt on juuri hyväksytty. Yhdistyksen nimi on Scribus e.V. Tavoitteet ovat Scribuksen kehityksen ja dokumentoinnin tukeminen sekä tekijänoikeuksien valvonta. Sääntöjen epävirallinen käännös englanniksi löytyy Christoph Schäferin Scribuksen kehityslistalle lähettämästä viestistä (pdf).

Ennen kuin yhdistys voi aloittaa toimintansa on odotettava Saksan veroviranomaisten hyväksyntä. Tämän jälkeen on vuorossa perustuskokous, jossa yhdistyksen hallitus valitaan ja määritellään jäsenmaksut ensimmäiselle vuodelle.

Palaan asiaan kunhan loput vaaditut asiat on hoidettu.

Scribus ja kaverit

Muutaman seuraavan päivän aikana kirjoituksissani esittelen työkaluja Scribuksen rinnalle. Lyhyen esittelyn lisäksi kerron työkaluista, miten niistä Scribuksen kanssa saa parhaimmat tehot irti. Tarkastelukulmaksi valikoituu painovalmiin tavaran tuottaminen vapailla ohjelmilla. Saattaa teksteistä olla iloa julkaisuja kotivehkeinkin tekevälle.

Työkalujen lisäksi juttusarjassa esitellään tiedostomuotoja. Usein Scribuksella työskenneltäessä on aivan sama, millä ohjelmalla kuva tai teksti on tehty, kunhan se on Scribuksen ymmärtämässä muodossa. Vapaat ja avoimet tiedostomuodot saattavat loppupeleissä jopa olla vapaita ohjelmia tärkeämpi asia. Suositeltavat tiedostomuodot mainitaan aina niihin liittyvän ohjelman rinnalla. Ohjelmavalikoima on muodostunut omista suosikeistani, mutta jokainen on vapaa valitsemaan omansa.

Seuraavien päivien sisältöä

  • aineiston hankkiminen
    • vapaat kuvakirjastot
    • vapaat fontit
  • aineiston valmistelu ja yhteistyö
  • jälkikäsittely
  • lopuksi vielä hyödyllisiä lisenssirajoitteisia työkaluja ja apuvälineitä

Järjestys on arvottu. Huomenna aloitamme OpenOffice.orgilla. Jos listalta puuttuu jokin ohjelma, joka liittyy aiheeseen ja josta haluaisit kuulla mielipiteeni, älä epäröi vaan kommentoi tätä kirjoitusta ja kerro toiveesi.

Kysyntää vapaille grafiikkaohjelmille

Totuus nykymaailmassa on, että Adobe jyrää grafiikkaohjelmistoillaan mainostoimistojen työvälineenä. Heidän sviittinsä rinnalla vapaat grafiikkaohjelmat ovat motellihuone ellei pelkkä teltta leirintäalueella.

Hyvä puoli tässä on, että teltoillekin löytyy kysyntää. Vapaitten grafiikkaohjelmien markkinat ovat pienissä yrityksissä. Yrityksissä, joilla ei ole varaa palkata mainostoimistoa tekemään kaikkia mainoksiaan. Kun Pertti-perusinsinöörin kahden hengen toimisto tekee mainoksen lehteen, soitetaan veljenpojalle ja pyydetään häneltä taitto.

Kysynnän luomiseksi Pertti olisi saatava ymmärtämään hyvän ulkoasun edut. Veljenpoika ei ole ratkaisu suunnitteluun. Markkinamiesten tulisi toitottaa, että hyvän näköinen myy paremmin. Ehkä tällöin Pertti ajattelisi veljenpoikaansa pidemmälle. Tämän lisäksi vapaat ohjelmat tulisi saada pertin näkyville. Ei haittaa vaikka Pertti pelästyy markkinamiesten markkinahintoja, jos Pertti tietää vapaiden vaihtoehtojen olemassaolosta.

Vaikkei Pertillä olekaan varaa ostaa kaikkea mainontaansa mainostoimistoilta, hän voi palkata suunnittelijan tekemään mainospohjat itselleen. Jos Pertti tietää vapaista ohjelmista ja niitten mahdollisuuksista, osaa hän vaatia suunnittelijalta vapaisiin ohjelmiin sopivat ratkaisut. Word ei ole ainoa tekstinkäsittely- ja taitto-ohjelma vaan veljenpoikaa parempaan jälkeen päästään suunnittelijalla, OpenOffice.org Writerillä ja vaikkapa Scribuksella.

Tällainen kysyntä auttaa vapaita grafiikkaohjelmia eteenpäin ja pienyrityksetkin saavat tarvitsemansa. Kynnys vapaitten ohjelmien käytölle ei varmastikaan ole suurempi kuin Adoben ykkösohjelmien. Vapaat ohjelmat tulisi vain saada paremmin kohderyhmän tietoisuuteen. Vapaus tarvitsee markkinamiehensä.

Markkinamiehiksi kelpaisivat graafiset suunnittelijat, jotka uskaltavat ottaa yllä esitellyt ideat käyttöönsä. Suunnittelijat, jotka kohdistavat markkinointinsa pieniin yrityksiin. Näiltä yrityksiltä on luultavasti turhaa toivoa pitkäaikaista sitoutumista, mutta muutaman mainospohjan tai tarjouskirjeen mallin myyminen voisi olla helppoa.

Valttina vapaita ohjelmia käyttävällä suunnittelijalla on vapaat ohjelmat. Hän voi myydä kokonaispaketin. Mallipohjan mukana voi antaa asiakkaalle ohjelman, jolla mallipohja on tehty ja jolla sen käyttö onnistuu. Tämä ei Adoben sviitillä ole mahdollista. Lisäksi, jos suunnittelija ei kaihda koulutusta, voi hän pakettiin sisällyttää koulutuksen mallipohjien täytölle.

Valolla* nättiä jälkeä

Vapaitten grafiikkaohjelmien tunnettuutta täytyy kasvattaa. Yksi keino tähän on levittää sanaa onnistuneista projekteista. Scribuksella on jo jonkin aikaa ollut wikissä osio, jossa ihmiset voivat kertoa onnistumisistaan. Viimeisin onnistumistarina tulee Fedora-ihmisiltä. Mihmo kertoo blogissaan, kuinka Scribus pelasti hänet.

Aikaisemmin hänellä on ollut ongelmia vapaitten ohjelmien ja cmyk-värien kanssa. Ei enää, Scribus suoriutui tehtävästä mallikkaasti ja Fedora 9:n levyt saivat kauniit kuoret. Mihmon vapailla ohjelmilla tekemiä tuotoksia voi ihailla hänen blogissaan (rullatkaa sivun puoliväliin). Jos joku on kiinnostunut hänen Fudconia varten tekemistään Scribus-tiedostoista ja Scribuksella tehdyistä painovalmiista pdf-tiedostoista, ne löytyvät fedora-marketing-postituslistalta.

Mielenkiintoista on, että nämä on tehty Scribuksen kehityshaaran versiolla eikä edes julkaistulla 1.3.4:llä vaan subversionista haetulla 1.3.5svn-versiolla. Mihmo kuvailee työnkulkuaan seuraavasti:

  • Kuvat tehtiin Inkscapessa ja Gimpissä, vietiin 300 dpi png-tiedostoiksi, simppelit vektorikuvat tallennettiin svg-tiedostoina.

  • Kuvat tuotiin Scribukseen, jossa tehtiin kaikki kuvien päälle tulevat tekstit.

  • Väriprofiilit pantiin Scribuksessa kuntoon painoa varten

  • Vektorikuvien värit korvattiin cmyk-väreillä Scribuksessa.

  • Tallennus eps- tai pdf-tiedostoiksi ja lähetys painoon.

*valo vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat