Sivari & Totaali -lehden ensimmäinen numero vuonna 2008 on myös ensimmäinen täysin vapailla ohjelmilla tehty numero. Uudistuneen lehden taitto tehdään Scribuksella. Asiasta tekee vielä kiinnostavamman se, että lehden sivuilla on julkaistu kertomus vapaisiin ohjelmiin siirtymisestä. Lisää tarinaa on nähtävästi tulossa. Ensimmäinen juttu on otsikoitu tekstillä Osa 1. Odotan innolla tulevia osia. Lehti 1/2008 on ladattavissa pdf-muodossa.
Vapaita ohjelmia jutussa mainitaan ainakin Scribus, OpenOffice.org, Gimp ja Inkscape. Yleisin Gimpin vastainen kommentti tuli esille myös S&T:n tekstissä. Jutun mukaan ongelmia tuotti Gimpin cmykittömyys, johon löytyi ratkaisu Separate+-lisäosalla. Pari kommenttia tähän liittyen:
Gimp tukee värinhallintaa (Separate+:n laajuudessa) viimeisessä vakaassa versiossaan.
RGB-työnkulku viimemetreille saakka on vielä toistaiseksi paras keino saada painovalmista jälkeä ulos Scribuksesta (Scribuksen cmyk-kohteitten käsittely on vähintäänkin arveluttavaa joissain tilanteissa). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki kuvat ja värit määritellään RGB:nä ja tuodaan RGB-muodossa Scribukseen. Värinhallinta säädetään kuntoon vasta Scribuksessa (Tiedosto -> Asiakirjan ominaisuudet -> Värinhallinta) ja tehdään pdf kohteena Paino jolloin tuloksena on cmyk-pdf (pdf-tallennuksen kohde Näyttö/Verkko tekee rgb-pdf:n).
Hyvää luettavaa asian tiimoilta on Peter Linnellin kirjoitus Why no CMYK in GIMP is a good thing… now ja mehän tiedämme että cmyk on jo siellä ja vielä parempaa on tulossa Geglin myötä.
Lähetin toissapäivänä Sivari & Totaali -lehden toimitukselle sähköpostia, jossa kysyin mahdollisuutta saada muutama Scribuksella tehty Sivari & Totaali demokokoelmaani. Tätä demomateriaalia on mukava ottaa mukaan ja esitellä, kun kiertelen puhumassa Scribukesta. Vastausta en vielä ole saanut. Toivottavasti kysymys meni perille.
Scribuksen tämän hetken vakaassa haaraassa useimmat tekstiin tehtävät muutokset on tehtävä kappaletyylien kautta. Tämä ei ole optimaalista lyhyissä julkaisuissa, mutta asian kanssa on vain elettevä. Viimeisimmän huhun mukaan Scribuksen nykyinen kehitysversio 1.3.5svn tullaan julkaisemaan pikapuoliin ja mikäli mahdollista myös tekemään vakaaksi. Tämä merkitsisi, että vihdoin pääsemme eroon vakaan haaran tupla-kolmosista, jotka ovat enemmän ja vähemmän herättäneet kummastusta.
Kappaletyylien käytön opettelun voi aloittaa vaikkapa treenaamalla anfangin tekemistä. Anfangi on yksi niistä ominaisuuksista, joka vielä tällä hetkellä täytyy tehdä kappaletyylejä käytten. Toinen mahdollisuus on käyttää kahta eri tekstikehystä, mutta se on kappaletyylejäkin työläämpi vaihtoehto.
Leveillä sivuilla voi lukemista helpottaa käyttämällä palstoja. Palstojen avulla ei synny ylipitkiä rivejä, mutta niitä käytettäessä on myös varottava turhan lyhyitä tynkärivejä. Jos kuitenkin käytät kapeaa palstaa, on tärkeää, että tavutus on otettu käyttöön ja ennen viimeistä PDF:ksi tallennusta taittoa tekevä henkilö käy vielä kaikki tekstit läpi rumien valkoisten polkujen varalta.
Tämä on yksi alue, jossa Scribuksen vakaa versio ei järin paljon loista. Vakaan version käyttämä rivinkatkaisualgoritmi on sieltä tyhmimmästä päästä ja katkaisee rivin ensimmäisestä kohtaa, mistä se on mahdollista. Parempaan tulokseen päästäisiin jos algoritmi voisi nähdä hivenen enemmän vaivaa ja selvittäisi millaisella katkaisustrategialla kustakin kappaleesta saadaan parhain mahdollinen irti automaattisesti.
Vapaiden ohjelmien tulevaisuus on kuitenkin lähellä, niin myös Scribuksen. Kehitysversiossa on jo otettu käyttöön astetta fiksummat rivitysalgoritmit ja entistä suorempia linjoja kappaleitten reunoille saadaan aikaan optisella reunalla, joka jo sisältyy kehitysversioon.
Anfangi Seuraavien askelten avulla onnistuu anfangin teko vaivatta.
Luo tekstikehys ja lisää sinne esimerkkiteksti (kontekstivalikon kohta Esimerkkiteksti)
Luo uusi kappaletyyli. Valikon kohta Muokkaa→Kappaletyylit, Uusi
Valitse haluamasi leipiksen ominaisuudet ja näiden lisäksi laita ruksi kohtaan Anfangit
Lisää Rivejä-kenttään anfangin rivimääräksi 3
Lopuksi napsuta OK-painiketta
Valitse tekstikehys, jossa esimerkkiteksti on.
Siirry Ominaisuudet-paletin (F2) Teksti-välilehdelle ja ota juuri luomasi uusi kappaletyyli käyttöön.
Mikäli kaikki meni kutakuinkin oikein pitäisi tekstikehyksen kappaleilla olla nyt Anfangi kaikilla.
Palstat Palstoja voidaan tekstikehykselle luoda Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehdellä
Valitse Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehti
Valitse esimerkkitekstin sisältävä tekstikehys
Kuvio-välilehdellä kirjoita kohtaan Palstat arvoksi 2
Samaisella välilehdellä voit myös säätää palstojen välin leveyttä kohdassa Väli
HUOM! Jos kontrolloit palstan leveyttä mieluummin suoraan kuin välin leveyden kautta, napsauta tekstin Väli päällä. Jep, kuulit oikein!
Peruslinja Jotta palstojen rivit menisivät tasan, täytyy kappaletyylin teksti kiinnittää peruslinjaan.
Siirry kappaletyylien muokkaukseen Tiedosto-valikossa, valitse kappaletyylisi ja napsauta Muokkaa
Peruslinjaan kiinnittäminen on yksi parhaista Scribuksen säilyttämistä salaisuuksista (toinen oli palstan leveyden määrittäminen välin leveyden sijaan). Voit kiinnittää kappaleen peruslinjalle napsauttamalla rivivälin kuvakkeen päällä hiiren ykköspainikkeella kunnes valikko ponahtaa esiin. Alla olevassa kuvassa näet kyseisen valikon ja valittuna kohdan joka valikosta valitaan.
Jos kappaletyyli, jonka kiinnitit peruslinjaan oli valittuna tekstille, kappaletyylin muokkauksen hyväksyminen OK-painikkeella päivittää kyseiset tekstit.
Peruslinjan välistystä voit muokata Asiakirjan ominaisuuksissa, joka löytyy Tiedosto-valikosta. HUOM! Asetusten muokkaus (Tiedosto->Asetukset) ei muuta avoinna olevan tai tallennettujen dokumenttien asetuksia vaan ainoastaan kaikkien uusien asiakirjojen oletusasetuksia.
Sama videona (käyttöliittymä englanniksi): drop_cap.ogg
Voit auttaa suomenkielisen fonttisanaston luomisessa osallistumalla Lokalisointi-wikissä käännösprojektiin, jonka tarkoitus on tuottaa mm. Opentype-ominaisuuksille ja PANOSE-luokittelulle suomenkieliset käännökset. Käännökset otetaan heti käyttöön Fontmatrixisssa ja aikaa myöten ne löytävät tiensä myös Scribukseen ja muihin fonttien edistyksellisiä ominaisuuksia käyttäviin avoimen lähdekoodin ohjelmiin. Jos käännöstyö itsessään ei innosta, otan mielelläni vastaan myös linkkejä suomenkielisille sivustoille, joilta löytyy apua käännöstyössä.
LGM 2008 on ohi. Jälleen kerran kaikki tärkeimmät vapaitten grafiikkaohjelmistojen kehittäjät ja käyttäjät kokoontuivat yhteen. Tällä kertaa tapahtuma järjestettiin Puolassa. LGM on yhdistelmä tulevaisuuden kartoitusta ja taitojen esittelyä. Kehittäjät pyrkivät hahmottelemaan ohjelmiensa julkaisuaikatauluja sekä etsimään keinoja, joilla vapaat grafiikkaohjelmat voisivat työskennellä yhdessä paremman tulevaisuuden hyväksi. Kehittäjien lisäksi tapahtuma on avoin ohjelmien käyttäjille. LGM:ssä he voivat esitellä taitojaan ja tekemisiään.
Nuoruudestaan huolimatta LGM on jo tuonut vapaitten grafiikkaohjelmien käyttäjille huomattavia parannuksia. Merkittävin kaikista on yhteisten pelisääntöjen löytäminen värinhallintaan. Ensimmäisessä LGM-tapahtumassa Lyonissa Marti Maria esitteli LittleCMS-kirjastonsa, joka on nousemassa vapaiden ohjelmien standardiksi. Ensimmäisen tapahtuman jälkeen värinhallinta on ilmestynyt mm. Gimpiin ja Inkscapeen.
Muutama huomio tämän kertaisesta LGM-tapahtumasta:
Geglin tulemisesta kuulimme jo kolmannen kerran (LGM on järjestetty kolme kertaa)
Fontmatrixin ensimmäinen esiintyminen laajemmassa tapahtumassa
Lyhyessä ajassa kaikkien huulille noussut Fontmatrix mullistaa fonttien hallinnan Linuxilla. Fontmatrix on Pierre Marchandin alulle panema ohjelma, jonka avulla käyttäjä voi hallinnoida omaa fonttikokoelmaansa. Fontmatrixin avulla saadaan fontit tanssimaan käyttäjän ehdoilla eikä ohjelmien fonttivalikot pursua enää hallitsemattomasti. Fontmatrix on julkaistu gpl-lisenssillä ja se on jo käännetty mm. suomeksi.
Hieman yksinkertaistettuna Fontmatrix tarjoaa käyttäjälleen kolme asiaa:
Fonttien käyttöönotto ja käytöstä poistaminen onnistuu sen avulla helposti.
Fontmatrixissa voidaan luokitella fontteja. Tämä yhdessä fonttien käyttöönoton kanssa tekee ohjelmasta lyömättömän kumppanin kelle tahansa graafiselle suunnittelijalle, joka käyttää Linuxia (kaikki kolme).
Fontteja voidaan myös tulostaa fonttikirjoiksi luokkien perusteella. Fonttikirja antaa todellisen käsityksen fonteista ja sen avulla on helppoa verrata kahta fonttia toisiinsa.
Fontmatrixin ajatus on, että järjestelmässä tulisi kaikille yhteisiä fontteja olla asennettuna pienin mahdollinen määrä. Ainoastaan ne fontit, joita tarvitaan ohjelmien käyttöliittymissä sekä muutama yleinen fontti (Times New Roman ja Comic Sans), joilla fonttitouhuista välittämättömät voivat tehdä Writer-dokumenttinsa.
Ongelma! Kaikki tietävät, miten hankalaa on löytää juuri oikeaa käsinkirjoitetun kaltaista fonttia, joka keskitettynä A5:lla olisi täydellinen hääkutsu. Kun sellaisen kerran löytää, on aivan varmaa, että toisella kertaa sitä samaa fonttia etsiessä joutuu tekemään täsmälleen samat kommervenkit löytääksen fontin.
Miten Fontmatrix voi auttaa? Ensinnäkin olet noudattanut Fontmatrixin ykkösajatusta ja järjestelmääsi on asennettu ainoastaan vaaditut fontit. Näiden lisäksi olet tuonut kaikki muut fonttisi Fontmatrixiin. Fontmatrixissa voit esikatselun avulla selata kaikkia fonttejasi. Ei kannata huolestua, vaikka saattaa tuntua, että tässähän on sama tilanne, josta jo aikaisemmin varoiteltiin: fonttilistat kasvavat hankaliksi hallita. Ei hätää. Fontmatrix on suunniteltu juuri tätä varten. Toisin kuin tekstinkäsittelyohjelmien pudotusvalikot Fontmatrixissa on helppo selailla suuriakin fonttimääriä. Kun fontmatrixissa löydät sopivan kaunokirjoitusfontin kutsukorttiasi varten, voit ottaa sen käyttöön laittamalla ruksin ruutuun ja tuhansien fonttien joukosta se on nyt aktivoituna ja löytyy helposti kortinteko-ohjelmasi fonttivalikosta. Muut Fontmatrixissa aktivoimattomat fontit eivät ilmaannu valikkoon häiritsemään fontin valintaa.
Miten sama fontti löytyy seuraavalla kerralla? Koska fonttien nimet ovat usein vähintäänkin eksoottisia, ei nimien muistelusta ole tässä kohdin apua. Toisaalta muistat varmasti, että tämä on hääkorttiin sopiva fontti. Hääkortista saadaan helposti luokka hää, joka ei enää olekaan hankala muistaa. Eli lyhykäisyydessään: luo Fontmatrixissa uusi luokka nimeltä hää ja lisää se fontillesi. Kun seuraavan kerran laadit kutsukorttia häihin, avaat fontmatrixin ja poistat aktivoinnin kaikista fonteista ja aktivoit luokan hää. Nyt käytössäsi on taas tuo sama kaunis kaunokirjoitus, jonka kauneutta keskitys vain korostaa.
