Kategoria: vs

Opensuse 11 julkaistiin tänään

Opensuse 11 julkaistiin tänään. Tämä ei ehkä muutoin olisi bloggaamisen arvoinen uutinen, mutta olen itse Opensuse-käyttäjä ja pieni mainos omalle distrolle ei tee pahaa. Lataa uusimmainen Opensuse. Latauksesta valitettavasti täytyy suoriutua englanniksi. Apuja Opensusen käyttöön löytyy suomeksi osoitteesta http://www.opensuse.fi/.

Linux-urani alkoi Mandrakella (nykyään Mandriva). Ennen Mandrakea kokeilin Debiania, mutten osannut käynnistää X:ää ja Debian-kokeilu jäi lyhyeksi. Mandraken kanssa asiat olivat suhteellisen helppoja, mutta kaipasin räpellystä. Huonojen Debian-kokemusten takia en valinnut Debiania vaan Slackwaren. Olin tyytyväinen Slackware-käyttäjä pari vuotta kunnes laitteisto uudistui 64-bittiseksi eikä Slackwaresta ollut tarjolla 64-bittistä versiota. Tällöin löysin Opensusen Peter Linnellin suosituksesta.

Ensimmäiset kokemukset Opensusta olivat varsin myönteisiä. Kaikki se helppous oli jotain ihan uutta entiselle Slackware-miehelle. Toisaalta Slackwaren aikoihin en helppoutta ollut edes etsinyt. Säätäminen ja kaikenmoinen muukin fiksailu oli tuolloin harrastukseni. Opensusen aikoihin olin kuitenkin alkanut koodata Scribusta enkä enää kaivannut ylimääräistä säätämisharrastusta. Viimeaikoina olen entistä vahvemmin sisäistänyt ajatuksen, että käyttöjärjestelmä on parhaimmillaan huomaamaton.

Tällä hetkellä suunta Linux-distribuutioilla tuntuu olevan pois huomaamattomuudesta. Kaikenmoiset työpöytäefektit, työpöytien rullailu ja ikkunoiden räjähtely on tullut jäädäkseen. Nyt kun kaipaan huomaamatonta käyttöjärjestelmää, täytyy taas alkaa säätää. Olisikohan aika vaihtaa takaisin Slackwareen?

Olen kuitenkin onnellinen Opensuse-käyttäjä ja suosittelen Opensusea kaikille, etenkin teille Windows-käyttäjät. Version 11 saa myös ladattua live-cd:nä (torrent-tiedosto, KDE) eli voitte ladata levykuvan, polttaa sen ja käynnistää koneenne cd:ltä. Pääsette Opensusen makuun ilman asennustaistelua, joka sekin uusimmassa versiossa on lähes juhlaa. Ei muuta kuin kokeilemaan. Kommentteja saa jättää.

Hyvää juhannusta kaikille. Jos aiotte veneillä, käykää pihan perällä ennen veneeseen nousua!

Sivunumerot Scribuksessa

Pyysin lukijoita lähettämään Scribus-aiheisia kysymyksiä, jotta sisällön kohdentaminen helpottuisi. Kysymykseen vastaamalla ainakin kysymyksen esittäjä saa mieleistänsä luettavaa. Ensimmäinen kysymys tuli tänään. Kysymys oli: Miten Scribuksessa voidaan lisätä sivunumeroita? Tässä tulee vastaus. Kaikki vastaukset lisätään luokkaan Scribus-kysymys. Lisää kysymyksiä voi laittaa sähköpostilla osoitteeseen riku@scribus.info.

Alla ensin aihetta käsittelevä mykkäfilmi. Videossa käyttöliittymän kielenä on englanti. Videon jälkeen käyn samat asiat läpi suomenkielisen kälin kanssa.


Lataa alkuperäinen video: page_numbers.ogg

Sivunumerot Scribuksessa

1. Sivunumerot voi Scribuksessa lisätä kätevimmin dokumenttiin käyttämällä mallisivuja. Avaa mallisivujen hallinta valikon kohdasta Muokkaa→Mallisivut. Jos käytössäsi on jo mallisivuja, täytyy sivunumerot lisätä jokaiselle mallisivulle, jolle numerot haluat.

2. Lisää mallisivulle tekstikehys paikkaan, jonne sivunumeron haluat. Kaksoisnapsauta kehystä, paina e-näppäintä tai napsauta kehystä muokkaustyökalulla päästäksesi muokkaustilaan. Muokkaustilan tunnistat siitä, että kursori vilkkuu kehyksessä ja kehykseen voi kirjoittaa. Kirjoittamisen sijaan lisää nyt sivunumero kehykseen valikon kohdasta Lisää→Teksti→Sivunumero. Jos yhä olet mallisivuja muokkaamassa, kehykseen tulee sivunumeron sijaan risuaita osoittamaan numeron paikkaa. HUOM! Scribus vaatii jokaista sivunumeron numeropaikkaa varten oman risuaidan eli, jos sivuja on enemmän kuin yhdeksän täytyy risuaita lisätä tekstikehykseen kaksi kertaa. Yli 99-sivuisiin asiakirjoihin on risuaita lisättävä kolme kertaa jne.

3. Lopeta mallisivujen muokkaus sulkemalla ikkuna, jossa mallisivut on lueteltu. Nyt saat sivunumerot näkyville ottamalla käyttöön mallisivun, jolle sivunumeron lisäsit. Mallisivujen käyttöönotto onnistuu Sivujen hallinta -paletissa tai valikon kohdassa Sivu→Käytä mallisivua.

+ Sivunumeroinnin voi aloittaa muusta kuin ykkösestä muokkaamalla asiakirjan ominaisuuksissa alueita (Tiedosto→Asiakirjan ominaisuudet…→Alueet). Alueissa voi myös määritellä sivunumeron tyylin.

Akademy Tampereella

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tampere on hakenut järjestettäväksi Akademy-konferenssia* vuodelle 2009. Tapahtuma poikkeaa totutusta sillä myös Guadec* järjestetään samalla eli Tampereelle on tulossa koko joukko avoimen työpöytämaailman kermaa. Hakemuksen voi lukea COSSin sivuilla.

Akademy 2004 Ludwigsburgissa oli ensimmäinen suurempi tapahtuma, johon osallistuin. Olin siellä yksi Scribuksen edustajista, vaikka Scribus ei varsinaisesti KDE-ohjelma olekaan. KDE-väellä oli tuolloin jotakuinkin suuri hinku saada Scribuksesta KDE-ohjelma, mutta hieman tapahtuman jälkeen julkaistu ensimmäinen Windows-versio latisti näitä toiveita. Nyt KDE4:n ja Qt4:n myötä KDE-integraatio on taas ajankohtainen.

Tapahtumaan odotetaan 500–800 vierasta. Sanomattakin lienee selvää, että näin suuren tapahtuman järjestäminen vaatii kovia ponnisteluja. Nyt on jälleen kerran hyvä näyttää, miten paljon me vapauttamme arvostamme.

*Akademy on vuotuinen KDE-työpöytäympäristön konferenssi, Guadec Gnome-väen.

Vektorista toiseksi

Viime päivinä olen tuskaillut OpenOffice.orgin kanssa. Tarkoitus olisi saada kasaan jonkinlainen leikekuvakokoelma, jota voisi käyttää ihmisten käännytyksessä. Leikekuvat ovat yksi MS Officen vahvuus ainakin Pertti-peruskäyttäjän näkökulmasta. OpenOffice.orgin mukana ei tule leikekuvia juuri lainkaan.

Onneksi apuun tulee vapaa kuvakirjasto nimeltä Open Clip Art Library (OCAL). OCAL kokoaa kuvia, jotka on julkaistu Public Domain -periaatteella. Niitä voi vapaasti käyttää, miten ikinä haluaa. Ainoa ongelma OCALin ja OpenOffice.orgin välillä on, että OO.o:n tuki svg-kuville on aikalailla heikko. Tuntuu jotenkin hölmöltä, että pitkään suljettuna pysynyt wmf-tiedostomuoto on OO.o:ssa paremmin tuettu kuin avoin svg. Tilanteeseen on tulossa parannusta, mutta parannusta odotellessa olisi mukava, jos leikekuvia voisi käyttää OOo:ssa.

OpenOffice.orgin käytön kannalta kätevintä olisi, jos kuvat saisi OO.o:n galleriaan (Työkalut→Galleria). Sieltä niitä olisi mukava lisäillä asiakirjoihin. Toinen olennainen juttu on, että kuvat pitäisi galleriaan saada vektorimuodossa, jottei niitten venyttely heikentäisi laatua. Ongelmaksi muodostuu galleriakuvien luonti. OOo tuntuu linkittävän lähestulkoon kaikkiin kuvamuotoihin. Linkittäessä kuviin viittaa OOo niihin absoluuttisella polulla eli kohteitten jakaminen on hankalaa. Olen tällä hetkellä hakemassa sitä parasta muotoa, jota OO.o tukee ja johon svg-kuvat voi helposti muuntaa. Tällä hetkellä tuntuu, että muunnos tulee olemaan kompromissi laadun ja OO.o-yhteensopivuuden välillä. Lopullista muotoa en vielä ole löytänyt, mutta kun sen löydän, laitan leikekuvat jakoon myös täällä blogissani.

Svg-tiedostot eps-tiedostoiksi Inkscapella

Svg-tiedostojen muuntaminen eps-tiedostoiksi onnistuu kutakuinkin kivuttomasti Inkscapella. Inkscape on siitä kätevä svg-ohjelma, että se sisältää myös komentorivityökalut tiedostojen työstämiseen. Hakemiston ja sen kaikkien alihakemistojen svg-kuvat voidaan muuttaa svg:stä eps-tiedostoiksi seuraavalla pikku skriptillä (tiedosto svg2eps.sh):

#!/bin/sh
for file in `find . -name "*.svg"`
do
echo operating: $file
inkscape -T -f $file -E $file.eps
rm $file
rename .svg.eps .eps $file.eps
done

exit 0

En ole Bash-skriptausvelho, joten yllä oleva saattaa näyttää rumalta, mutta toimii!

Vektorigrafiikan muunnokset Uniconvertorilla

Toinen työkalu, joka ymmärtää svg-tiedostojen päälle on Uniconvertor. Uniconvertorilla laatu verrattuna Inkscapeen oli heikkoa. Voi olla, että se toimii paremmin joillain toisilla tiedostomuodoilla. Uniconvertorin idea on nerokas. Vektorigrafiikkaformaatille tehdään muunnos Uniconvertorin omaan sisäiseen vektorimuotoon, josta sitten voidaan tehdä muunnos mihin tahansa vektoriformaattiin, jolle löytyy tuki Uniconvertorissa. Uniconvertorin käyttö ei ole hankalaa. Muunnos esim. svg:stä wmf-tiedostoksi onnistuu seuraavalla komennolla:

uniconv file.svg file.wmf

Pstoedit on vektorimuotojen kunningas

Komento pstoedit -help listaa kaikki tiedostomuodot, joihin Pstoeditin avulla voidaan tiedostoja muuntaa. On kuitenkin kyseenalaista korvaako määrä laadun ja miten paljon lähtöformaatteja ohjelman pitäisi tukea. Pstoeditin idea on tarjota työkalut (e)ps-tiedostojen muuntamiseen. Tällä hetkellä kokeilen Inkscapella tehtyjen eps-tiedostojen muuntamista OO.o:n ymmärtämiksi emf-tiedostoiksi Pstoeditillä. Komento tähän on:

pstoedit -f emf:-OO file.eps file.emf

Muutaman päivän, jos annatte minulle vielä niin teillä on hieno kokoelma leikekuvia OpenOffice.orgissa.

Näppäinkomentoja Scribuksessa

Scribuksessa useimmat toiminnot voidaan suorittaa näppäinkomennoilla ja kaikki näppäinkomennot ovat käyttäjän määriteltävissä. Tämä on tärkeä ominaisuus etenkin, jos käyttää Scribusta jollain muulla kielellä kuin englannilla, koska suurin osa oletusnäppäinkomennoista on nimetty toiminnon englanninkielisen nimen mukaan. Myös aikaisemmin käytössä olleet ohjelmat vaikuttavat omiin valintoihin. On ymmärrettävää, että Indesignista Scribukseen siirtyvä haluaa käyttää Scribuksessa samoja oikopolkuja kuin ID:ssä.

Näppäinkomentoja on kolmea lajia. Useimmat valikoista löytyvät komennot voidaan korvata näppäinkomennolla, mutta on myös toimintoja, jotka voidaan suorittaa pelkästään näppäinyhdistelmillä. Kolmas laji on näppäinkomento yhdistettynä hiirellä tehtävään toimintoon. Valikkokomentojen näppäinoikopolut ovat käyttäjälle helppoja opeteltavia, koska useimmiten oikopolku löytyy valikosta komennon perästä. Pelkästään näppäimillä suoritettavat tominnot ovatkin jo asteen verran hankalampia, koska niitä ei voi käyttöliittymästä löytää. Käyttäjän tulee tietää, mitä etsii tai lukea blogia, jossa näitä esitellään.

Jos unohdamme kaiken tavallisen kauran eli ctrl+c-oikopolut, useiten käyttämäni näppäinkomento on apuviivojen piilotus, jota ei löydy mistään valikosta. Näppäinkomento toiminnolle on F11. Toiminto käy köyhän miehen esikatselusta.

Usein tilanne on sellainen, että jokin kehys on kokonaan toisen alla. Tällöin kehyksen valitseminen vaatii aikamoista akrobatiaa ellei tiedä näppäinyhdistelmää, jonka kanssa kohteita voi valita toisten alta. Tällöin apuun tulee Ctrl+Vaihto+hiiren ykköspainikkeen napsautus. Riittävän monta kertaa kohteen päällä, kun napsauttelee saa alimmaisenkin valituksi. Vaikeudet eivät tosin lopu vielä tähän. Jotta kohdetta voisi käsitellä sen ollessa toisen alla täytyy hiiren kanssa operoitaessa pitää Ctrl-painike painettuna.

Ctrl tulee myös apuun, jos haluat siirtää kohdetta x- tai y-akselin suuntaisesti. Tartu kohteeseen hiiren ykköspainikkeella Ctrl-painikkeen ollessa painettuna. Tällöin voit hiirellä vetää kohdetta eikä se liikuu kuin yhden akselin suuntaisesti.

Välilyönnillä voidaan ottaa käyttöön tila, jossa sivujen siirtely Scribus-ikkunan sisällä onnistuu hiiren ykköspainikkeen ollessa painettuna. Tilan ollessa päällä on osoittimena käden kuva.

Näillä muutamilla eksoottisilla näppäinkomennoilla voit hiljentää kaverisi, kun hän seuraavan kerran hehkuttaa Scribus-osaamistaan. Lisää näppäinoikopoluista voi lukea Scribuksen wikistä (englanniksi). Näppäinoikopolkujen muokkaus itselle sopiviksi onnistuu Scribuksen valikossa Tiedosto→Asetukset…→Näppäinoikopolut.