Versio 1.3.3.12 on vakaan haaran julkaisu. Vakaan haaran (1.3.3.x) julkaisut eivät yleensä sisällä uusia ominaisuuksia vaan edellisen vakaan haaran julkaisun jälkeen tehtyjä bugikorjauksia. Linux-käyttäjät voivat päivittää Scribuksen paketinhallintansa kautta. Windows-versio (32-bittinen) ja lähdekoodit löytyvät Sourceforgesta.
Ohjelmavirheitten korjauksia ja käännöspäivityksiä julkaistuun versioon sisältyy n. 80. Ne jakaantuvat seuraavasti:
Uusien ominaisuuksien testailu on mahdollista kehityshaaran versioilla. Varoitus ja vinkkejä kehityshaaran käyttäjille löytyy aiemmasta kirjoituksesta Scribus 1.3.3.12 saapuu kesäksi.
Version 1.3.3.13 kehitys alkaa. Arvioitu julkaisupäivä on 17.8.2008.
Scribus-vinkit jatkuvat tärkeällä ominaisuudella, joka on turhan hyvin piilotettu käliin. Vuorossa on tekstin ja kuvan yhteispeli ja erityisesti kuvan etäisyys sitä ympäröivästä tekstistä. Toinen piilotettu, mutta tärkeä ominaisuus on tekstin kiinnittäminen peruslinjaan, joka on esitelty aiemmassa vinkissä: Anfangi, peruslinja ja palstat. Scribus-vinkit on suunnattu Scribuksen vakaalle haaralle, josta viimeisin julkaisu on versio 1.3.3.11.
Tuttuun tapaan alkuun tulee ensin video ja sitten sama selitettynä auki. Videossa käyttöliittymä on englanniksi. Selityksessä sama käydään läpi suomenkielisen kälin kanssa.
Periaate on hyvin yksinkertainen. Kuvakehys on tekstin päällä ja halutaan, että teksti kiertää sen eikä jää piiloon kuvan alle. Tämän lisäksi kuvan ja tekstin välillä on syytä olla hieman väliä, jotta tekstin luku ei suotta vaikeudu.
Teksti voi kiertää kuvan ainoastaan, jos kuvakehys on tehty tekstikehyksen päälle. Jos seuraat tätä ohjetta, mutta se ei tunnu toimivan tarkasta, että Ominaisuus-paletin (F2) X, Y, Z -välilehden kerrosarvo on kuvakehyksellä suurempi kuin tekstikehyksellä. Helppo konsti saada tekstikehys kuvakehyksen alle on napsauttaa tekstikehystä hiiren kakkospainikkeella ja auenneesta valikosta valita Kerros→Vie alimmaiseksi. Tämän jälkeen tilanne Scribuksessa on jotakuinkin alla olevan kaltainen.
1. Ensimmäinen tehtävä on saada teksti kiertämään kuvaa. Varmista, että kuvakehys on tekstikehyksen päällä. Valitse kuva niin, että punainen reunus kiertää kuvakehystä ja avaa Ominaisuudet-paletti. Avaa paletin Kuvio-välilehti ja valitse kohta Teksti kiertää kehyksen. Tämän jälkeen valitse vielä kohta Käytä reunusta. Nyt teksti kiertää kuvan, mutta kierrossa on muutama ongelma. Emme halua tekstiä ollenkaan kuvan ylä- ja vasemmalle puolelle ja oikealle puolelle haluamme hieman suuremman välin. Alla tilanne ensimmäisen vaiheen jälkeen.
2. Koska valitsimme, että kuva kiertää reunusta, on tekstin etäisyys nyt helppo säätää muokkaamalla kuvakehyksen reunusta. Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehdellä napsauta painiketta Muokkaa kuviota… Scribuksen vektorityökalut aukeavat. Työkaluikkunassa valitse kohta Muokkaa reunusta. Ilman tätä valintaa kohdistuvat muokkaukset kehyksen muodolle. Tämä on oiva keino, jos haluaa eksoottisen muotoisia kuvakehyksiä, mutta tällä kertaa haluamme vain suurentaa tekstin ja kuvan väliä eli Muokkaa reunusta täytyy olla valittuna.
3. Yksinkertaisin keino suurentaa tekstin ja kuvan väliä on nyt napsauttaa vasemman sarakkeen alimmaista painiketta, jossa on valkoinen kehys ja neljä nuolta sen sisällä. Tämä painike suurentaa kehystä sen oikealla puolella olevan etäisyyden verran. Yläoikealla olevassa vektorityökalussa painikkeen napsautus suurentaa reunusta kymmenen pistettä. Reunus viimeistellään raahamalla vasen ja yläreuna kiinni tekstikehyksen reunaan. Alla olevassa kuvassa sininen viiva on reunus. Tämän jälkeen olemme valmiit ja kuva on kauniisti eroteltu sitä kiertävästä tekstistä. Lopputulos näkyy alla. Viimeiseksi sulje vektorityökalu Lopeta muokkaus -painikkeella.
Kun Pertti-perusinsinööri tarttuu vapaaseen ohjelmaan ja alkaa tehdä raporttia, ei näyttävän dokumentin tuottaminen ole hänelle helppoa. Vaikka Perttiä hieman jopa kiinnostaisi dokumenttinsa ulkonäkö ei todennäköisyys näyttävän jäljen syntymiselle ole korkea. Parhaimmillaan Pertti pääsee tyydyttävään jälkeen.
Ainoa syy, miksi Pertti voi tehtävässään onnistua on, että hän työskentelee riittävän suuressa yrityksessä, jossa on käytössä jonkinlainen graafinen ohjeistus ja sen mukaiset valmiit asiakirjamallit. Valmiin mallin kanssakin on varsin helppoa epäonnistua. Tästä lisää tuonnempana.
Kuvitellaan, että Pertti työskentelee pienessä kolmen hengen firmassa eikä graafisia ohjeita ole. Pertin veljenpoika teki yritykselle logon neljä vuotta sitten. Kun Pertti alkaa kirjoittaa dokumenttia, on näkymä OpenOffice.orgin auettua seuraava:
Tästä ei hyvännäköistä saa aikaiseksi kuin Taikin loppututkinnolla. Jostain syystä vapaassa maailmassa ei vielä olla sisäistetty helppouden merkitystä. Vapaat työpöytäohjelmat tuntuvat taistelevan muilla kuin mukavuusmarkkinoilla.
Kun koti-isä aukaisee Scribuksen tai OpenOffice.orgin, on kauhistus suuri. Kauhistusta vähentäisi, jos valittavana olisi näyttäviä asiakirjapohjia ja niitten muokkaaminen omiin tarpeisiin olisi helppoa. Mallien sisällyttäminen ohjelmaan ei vie sen arvoa ammattikäyttäjien silmissä.
Vaihtoehtoinen lähestymistapa tulee tällä kertaa suljetulta puolelta. Kuvitelkaa kotiäiti luomassa mainosta pihakirppikselle. Tämän jälkeen kuvitelkaa hänen tuskansa kun edessä on ylläolevan kaltainen tyhjä sivu tai riemu, kun edessä on seuraavanlaiset vaihtoehdot Pages-ohjelmassa.
Sanomattakin lienee selvää kummalla ohjelmalla tehty mainos tuo enemmän kävijöitä kirppikselle. Sanotaan, että ilmaisuus ei ole vapauden tärkein ominaisuus, mutta on kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että ilmaisuus tuo laajan käyttäjäkunnan. Ilmaisuus kehoittaa kokeilemaan ja jos ensikokemus on pettymys, nousee kynnys ohjelman käytölle ja vapauden ajatus saa kolauksen.
Lähitulevaisuuden blogikirjoituksissani paneudun Pertin ongelmiin tarkemmin. Käyn läpi graafisen ohjeistuksen hankkimista Pertin sekä vapaita ohjelmia tuntemattoman graafisen suunnittelijan näkökulmista. Tulossa on myös kirjoitus mikrotypografiasta eli miten asiakirjamalli täytetään oikein ja vältetään yleisimmät sudenkuopat.
Kaikki vapauden ystävät ja OpenOffice.org-vihaajat saivat hiljattain täyttymyksensä ainakin, jos on uskominen Jussin OOo-blogia. Jussi kertoo Lotus Symphonyn olevan varteenotettava vaihtoehto OOo:lle vaikkei itse sen käyttäjäksi aiokaan ryhtyä. Nyt valppaina kaikki. Kenenkään vapautta arvostavan ei tule ryhtyä Symphonyn käyttäjäksi. Ilmaisuus ei tarkoita vapautta, minkä uskon Jussinkin tietävän. Lotus Symphony ei ole vapaa ohjelma eli älkää hyljätkö OOo:ta ainakaan Symphonyn takia.
Minähän en hirveästi politikoinnista perusta ja tämäkin kirjoitus on pelkästään yritys haalia lisää lukijoita blogilleni. Huomasin lisenssiongelman lukiessani Symphonysta Wikipediasta. Wikipedia sanoo lisenssin olevan proprietary eli lisenssi rajoittaa käyttöä niin paljon, ettei ohjelmaa voida kutsua vapaaksi. Mehän uskomme Wikipediaa. Jussin kirjoittama vapauden idea olisi helpompi hyväksyä, jos OOo olisi jaossa lisenssillä, joka estäisi forkattujen ohjelmien muuntumisen suljetuiksi. Onneksi Jussikin tulee kirjoituksensa loppupuolella järkiinsä ja toteaa, ettei Symphony ole uhka OOo:lle. Symphony ei todellakaan ole uhka yhdellekään vapaalle toimisto-ohjelmalle.
Lisää vapaudesta ja sen määritelmistä voi englanniksi lukea Open Source Initiativen sivuilta. Lotus Symphonyn lisenssiä ei ohjelman sivuilta löydy ainakaan pikaisella selailulla. Nähtävästi joudun lataamaan toimistotyökalun, jotta voin lukaista lisenssin. Lopuksi on syytä vielä hiljentyä miettimään, mikä on todellista vapautta. Vapaus tehdä softalla mitä vain kuten IBM tässä tapauksessa vai vapaus tehdä mitä vain, jos muutokset saadaan takaisin alkuperäiseen projektiin ja uusi tuotekin on vapaa.
Lyhykäinen päivitys Fontmatrixin viimeaikaisesta kehittymisestä. Lisäsin Fontmatrixiin juuri mahdollisuuden ladata tavutussanastoja. Tavutusta käytetään esimerkkitekstien kanssa. Toinen uusi ominaisuus, jonka hiljattain lisäsin on pikanäppäimet fonttilistan selailulle. Nyt on mahdollista siirtyä seuraavaan fonttiperheeseen näppäimellä (oletuksena page up ja page down). Seuraavan fontin saa esille nuolinäppäinten avulla. Kaikki pikanäppäimet ovat käyttäjän valittavissa.
Pierre Marchand on urakoinut isosti. Hänen jäljiltään uusia ominaisuuksia Fontmatrixin seuraavaan versioon tulee runsaasti. Lisää niistä, kun versio 0,5 julkaistaan. Viimeisimpien uutisten mukaan Fontmatrix kääntyisi hienosti myös Macissä. Ainoastaan fonttien aktivointi ja aktivoinnin poisto joudutaan kirjoittamaan uusiksi. Mäkki kun ei käytä fontconfigia. Tämä on erittäin kiinnostava uutinen, koska Fontmatrix lyö ominaisuuksillaan useimmat kaupalliset fonttimanagerit ja Mäkki on tunnetusti graafisten suunnittelijoitten alusta. Saa nähdä, miten pian toimivan Mäkki-julkaisun jälkeen saamme uutisia graafisista suunnittelijoista, jotka ovat ottaneet Fontmatrixin käyttöönsä.
Versio 1.3.3.12 on vakaan haaran julkaisu. Vakaan haaran (1.3.3.x) julkaisut eivät yleensä sisällä uusia ominaisuuksia vaan edellisen vakaan haaran julkaisun jälkeen tehtyjä bugikorjauksia. Linux-käyttäjät voivat päivittää Scribuksen paketinhallintansa kautta. Windows-versio (32-bittinen) ja lähdekoodit löytyvät Sourceforgesta.
Version 1.3.3.13 kehitys alkaa. Arvioitu julkaisupäivä on 17.8.2008.
