Scribus-opas löytyy nyt täältä

Onni ei tunnu olevan puolellani Scribus-aiheisten oppimateriaalien suhteen. Ensin Novida hukkasi Scribus-kurssin videot ja nyt Scribuksen kotisivujen uudistuksen myötä poijaat onnistuivat hukkamaan jutun, jonka opasta (pdf, 378 kt) varten olin kirjoittanut.

Aion blogissani julkaista oppaan artikkeleita päivitettynä Scribuksen nykyisen vakaan haaran ominaisuuksien mukaan. Oppaan ensimmäisen version voit ladata alla olevasta linkistä.

Jos haluat järjestää Scribus-kurssin tai auttaa minua tuottamaan uudet Scribus-koulutusvideot, ota yhteyttä riku (ät) scribus.info (

Lataa scribus-opas (pdf, 378 kt)

Oppaaseen liittyvät videot

Scribus 1.3.3.12 saapuu kesäksi

Scribuksen vakaan haaran seuraavan version julkaisuvalmistelut on aloitettu. Tänään on ”string freeze” eli ohjelmaan ei enää tule käännettävää ennen julkaisua. Tämä on merkki kääntäjille aloittaa työt, jos tähän saakka on laiskotellut. Vakaa haara ei sisällä uusia ominaisuuksia vaan ainoastaan bugien korjailua ja muuta pientä hienosäätöä. Tämä on yksi syy, miksi työtä kääntäjille on vain vähän vakaan haaran julkaisujen kanssa. Oma työsarkani 1.3.3.12-julkaisun kanssa näyttää seuraavalta: Yhteensä: 3854, Sumeita: 3, Kääntämättä: 27. Julkaisun on arvioitu tapahtuvan 2–3 viikon kuluttua.

Kehityshaaraa en vielä ole edes alkanut kääntää. Syynä tähän on ollut halu hallita liiallista innostusta kyseistä haaraa kohtaan, koska se ei todellakaan ole vielä valmis päivittäiseen käyttöön. Jos uskallusta riittää eikä aikataulut paina päälle, toki arvostamme testaushalukkuuttanne. Eihän niistä bugeista muuten päästä eroon ellei joku niitä meille ilmoita. Päivittäisessä käytössä pysykää vielä 1.3.3.x-haaran käyttäjinä.

Kehitys-version voi SVN-versionhallinnasta käydä hakemassa seuraavalla komennolla:

 svn co svn://scribus.info/Scribus/trunk

Kääntö- ja asennusohjeet löytyvät Scribuksen ohjeista sivulta Compiing and Installing using CMake

Jotta kehitysversiosta saataisiin kaikki irti, on käyttäjien oltava aktiivisia. Vain löydetyt bugit voidaan korjata. Alla on muutama kappale tekstiä bugeista ja toiveista. Kirjoitin tekstin Uudenkaupungin Scribus-kurssia varten.

Bugit ja toiveet
Bugeja eli ohjelmavirheitä ei toivoisi ohjelmasta löytyvän, mutta todennäköistä on, että ennemmin tai myöhemmin törmäät johonkin outoon ilmiöön, joka ei voi olla ohjelman normaalia toimintaa. Tällöin olet löytänyt bugin. Kun törmäät bugiin tai ohjelman outoon käyttäytymiseen, paina mieleesi, mitä teit kun se ilmaantui. Yritä samaa uudestaan ja jos bugi ilmestyy jälleen on sinulla ainekset ensimmäiseen bugiraporttiisi. Bugien hallintaan Scribus käyttää järjestelmää nimeltä Mantis. Työkalu löytyy osoitteesta http://bugs.scribus.net. Vielä ennen bugin raportointia tulee varmistaa seuraavat seikat:

  1. Onko käytössäsi Scribuksen viimeisin versio? Jos vastauksesi on ”ei”, tulee sinun päivittää Scribuksesi uusimpaan versioon. Mielellään, jos mahdollista, Scribuksen viimeisimpään kehitysversioon. Bugien raportointi vanhoista versioista lisää kehittäjien työtaakkaa, koska saattaa olla, että juuri kyseinen bugi on jo korjattu Scribuksen uudemmassa versiossa. Saatat käyttäjänä ajatella, että kehittäjäthän sitten tutkivat nämä asiat. He kyllä tutkivatkin, mutta tällainen vie aikaa kaikelta muulta kehitystyöltä.

  2. Pystytkö aiheuttamaan virhetilanteen uudestaan toistamalla jotkin tietyt toiminnot? Bugia raportoitaessa on tärkeää pystyä tarkasti kertomaan miten bugin saa Scribuksessa esille. Tämän avulla kehittäjät voivat omissa järjestelmissään tutkia bugia ja sen ilmaantumista. Korjaus helpottuu huomattavasti.

  3. Onko samasta bugista olemassa jo raportti? Myös useat raportit samasta bugista lisäävät suotta kehittäjien työtaakka. He eivät ole laiskoja, mutta resurssit Scribuksen kaltaisessa projektissa on vähäiset. Ennen uuden raportin kirjoittamista käytä bugityökalun tarjoamia etsintäominaisuuksia ja yritä etsiä jo olemassa olevaa bugiraporttia omalle bugillesi. Jos sellainen löytyy, voit kirjoittaa bugiraporttiin omat kommenttisi ja havaintosi bugista. Jos raporttia ei löydy, lisää oma raporttisi järjestelmään.

Kun edellä oleviin kysymyksiin on löytynyt vastaukset ja ne yhä osoittavat bugiraportin tarpeellisuuden, on aika kirjoittaa varsinainen bugiraportti. Uuden bugiraportin voi jättää järjestelmään, kun on ensin luonut itselleen käyttäjätunnuksen. Tämän jälkeen uusi raportti aloitettaan järjestelmän linkistä ”Report a bug”. Lomake, jonka avulla raportti jätetään, on varsin selkeä. Täytä siinä olevat kentät ja lähetä raportti. Bugiraporttisi etenemistä pystyt seuraamaan järjestelmän lähettämien sähköpostiviestien avulla. Kun bugi merkitään korjatuksi, voit testata sen hakemalla kehitysversion versionhallintajärjestelmästä ja kääntämällä Scribuksen. Voit myös odottaa seuraavan version julkaisua ja testata sen kanssa onko bugisi todella korjattu.

Virheiden raportoinnin lisäksi Scribus käyttää Mantista myös ohjelman tulevien ominaisuuksien käsittelyssä. Jos Scribuksesta mielestäsi puuttuu ominaisuus, voit jättää pyynnön bugityökaluun. Ennen toiveen lisäämistä on syytä kuitenkin varmistaa, ettei kukaan muu ole ehtinyt toivoa samaista asiaa ennen. Jos näin on päässyt käymään, voit jättää omat toivetta koskevat mielipiteesi olemassa olevaan bugiraporttiin.

Anfangi, peruslinja ja palstat

Scribuksen tämän hetken vakaassa haaraassa useimmat tekstiin tehtävät muutokset on tehtävä kappaletyylien kautta. Tämä ei ole optimaalista lyhyissä julkaisuissa, mutta asian kanssa on vain elettevä. Viimeisimmän huhun mukaan Scribuksen nykyinen kehitysversio 1.3.5svn tullaan julkaisemaan pikapuoliin ja mikäli mahdollista myös tekemään vakaaksi. Tämä merkitsisi, että vihdoin pääsemme eroon vakaan haaran tupla-kolmosista, jotka ovat enemmän ja vähemmän herättäneet kummastusta.

Kappaletyylien käytön opettelun voi aloittaa vaikkapa treenaamalla anfangin tekemistä. Anfangi on yksi niistä ominaisuuksista, joka vielä tällä hetkellä täytyy tehdä kappaletyylejä käytten. Toinen mahdollisuus on käyttää kahta eri tekstikehystä, mutta se on kappaletyylejäkin työläämpi vaihtoehto.

Leveillä sivuilla voi lukemista helpottaa käyttämällä palstoja. Palstojen avulla ei synny ylipitkiä rivejä, mutta niitä käytettäessä on myös varottava turhan lyhyitä tynkärivejä. Jos kuitenkin käytät kapeaa palstaa, on tärkeää, että tavutus on otettu käyttöön ja ennen viimeistä PDF:ksi tallennusta taittoa tekevä henkilö käy vielä kaikki tekstit läpi rumien valkoisten polkujen varalta.

Tämä on yksi alue, jossa Scribuksen vakaa versio ei järin paljon loista. Vakaan version käyttämä rivinkatkaisualgoritmi on sieltä tyhmimmästä päästä ja katkaisee rivin ensimmäisestä kohtaa, mistä se on mahdollista. Parempaan tulokseen päästäisiin jos algoritmi voisi nähdä hivenen enemmän vaivaa ja selvittäisi millaisella katkaisustrategialla kustakin kappaleesta saadaan parhain mahdollinen irti automaattisesti.

Vapaiden ohjelmien tulevaisuus on kuitenkin lähellä, niin myös Scribuksen. Kehitysversiossa on jo otettu käyttöön astetta fiksummat rivitysalgoritmit ja entistä suorempia linjoja kappaleitten reunoille saadaan aikaan optisella reunalla, joka jo sisältyy kehitysversioon.


Lataa alkuperäinen video: drop_cap.ogg

Anfangi
Seuraavien askelten avulla onnistuu anfangin teko vaivatta.

  1. Luo tekstikehys ja lisää sinne esimerkkiteksti (kontekstivalikon kohta Esimerkkiteksti)
  2. Luo uusi kappaletyyli. Valikon kohta Muokkaa→Kappaletyylit, Uusi
  3. Valitse haluamasi leipiksen ominaisuudet ja näiden lisäksi laita ruksi kohtaan Anfangit
  4. Lisää Rivejä-kenttään anfangin rivimääräksi 3
  5. Lopuksi napsuta OK-painiketta
  6. Valitse tekstikehys, jossa esimerkkiteksti on.
  7. Siirry Ominaisuudet-paletin (F2) Teksti-välilehdelle ja ota juuri luomasi uusi kappaletyyli käyttöön.
  8. Mikäli kaikki meni kutakuinkin oikein pitäisi tekstikehyksen kappaleilla olla nyt Anfangi kaikilla.

Palstat
Palstoja voidaan tekstikehykselle luoda Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehdellä

  1. Valitse Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehti
  2. Valitse esimerkkitekstin sisältävä tekstikehys
  3. Kuvio-välilehdellä kirjoita kohtaan Palstat arvoksi 2
  4. Samaisella välilehdellä voit myös säätää palstojen välin leveyttä kohdassa Väli
  5. HUOM! Jos kontrolloit palstan leveyttä mieluummin suoraan kuin välin leveyden kautta, napsauta tekstin Väli päällä. Jep, kuulit oikein!


Peruslinja
Jotta palstojen rivit menisivät tasan, täytyy kappaletyylin teksti kiinnittää peruslinjaan.

  1. Siirry kappaletyylien muokkaukseen Tiedosto-valikossa, valitse kappaletyylisi ja napsauta Muokkaa
  2. Peruslinjaan kiinnittäminen on yksi parhaista Scribuksen säilyttämistä salaisuuksista (toinen oli palstan leveyden määrittäminen välin leveyden sijaan). Voit kiinnittää kappaleen peruslinjalle napsauttamalla rivivälin kuvakkeen päällä hiiren ykköspainikkeella kunnes valikko ponahtaa esiin. Alla olevassa kuvassa näet kyseisen valikon ja valittuna kohdan joka valikosta valitaan.
  3. Jos kappaletyyli, jonka kiinnitit peruslinjaan oli valittuna tekstille, kappaletyylin muokkauksen hyväksyminen OK-painikkeella päivittää kyseiset tekstit.
  4. Peruslinjan välistystä voit muokata Asiakirjan ominaisuuksissa, joka löytyy Tiedosto-valikosta. HUOM! Asetusten muokkaus (Tiedosto->Asetukset) ei muuta avoinna olevan tai tallennettujen dokumenttien asetuksia vaan ainoastaan kaikkien uusien asiakirjojen oletusasetuksia.

Sama videona (käyttöliittymä englanniksi): drop_cap.ogg

Suomenkielinen fonttisanasto

Voit auttaa suomenkielisen fonttisanaston luomisessa osallistumalla Lokalisointi-wikissä käännösprojektiin, jonka tarkoitus on tuottaa mm. Opentype-ominaisuuksille ja PANOSE-luokittelulle suomenkieliset käännökset. Käännökset otetaan heti käyttöön Fontmatrixisssa ja aikaa myöten ne löytävät tiensä myös Scribukseen ja muihin fonttien edistyksellisiä ominaisuuksia käyttäviin avoimen lähdekoodin ohjelmiin. Jos käännöstyö itsessään ei innosta, otan mielelläni vastaan myös linkkejä suomenkielisille sivustoille, joilta löytyy apua käännöstyössä.

Fontin tunnistus

Fontmatrix sai juuri Panose-luokitteluun perustuvan suodatuksen. Panose-järjestelmä listaa fontin ulkoasuun liittyviä ominaisuuksia kuten: vahvuus ja x-korkeus. Useimmiten Panose-järjestelmää käytetään fontin korvaamisessa toisella. Järjestelmän avulla voidaan löytää parhaiten alkuperäistä vastaava korvaava fontti. Eri asia sitten onkin, että missä tällainen korvaus on hyväksyttävää.

Panose-järjestelmää tarkempaan tunnistukseen päästään esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä[1]. Vastausten hyödyntäminen onkin jo toinen juttu.

  1. Minkälainen on Q:n häntä?
  2. Laskeutuuko versaali-J peruslinjan alapuolelle?
  3. Onko 4 avoin ylhäältä?
  4. Minkä tyylinen $-merkki fonttiin kuuluu?
  5. Onko fontti päätteellinen vai päätteetön?

Jos päätteellinen

  1. Minkälainen pääte on W-kirjaimen keskimmäisessä kulmassa?
  2. Minkä muotoinen on versaali-K?
  3. Onko F-kirjaimen keskiosalla pääte?
  4. Minkä muotoinen on S-kirjaimen yläpään pääte?
  5. Minkä muotoiset ovat M-kirjaimen yläpään päätteet?

Jos päätteetön

  1. Minkä korkuinen on M-kirjaimen keskiosa?
  2. Onko J-kirjaimen yläosassa jatke?
  3. Minkä tyyppinen jatke on G-kirjaimessa?
  4. Onko G-kirjaimessa jatketta alaspäin?
  5. Onko numeron 3 ylempi kulma terävä vai pyöristetty?

[1] Linotypen Font Identifier