Libre Graphics Magazine 1.1 on ilmestynyt

Tänään ilmestyi ensimmäinen numero Libre Graphics Magazine -lehdestä. Lehden on tarkoitus nostattaa keskustelua vapaista grafiikkaohjelmista, ohjelmien käyttämistä standardeista ja toimia vapaiden grafiikkaohjelmien käyttäjien yhdistäjänä.

Ensimmäisen numeron kiinnostavin artikkeli on Fontmatrixin kehittäjän Pierre Marchandin haastattelu. Hän puhuu fonttienhallinnasta, vapaista ohjelmista ja yhteisön tuesta. Fontmatrix on vielä kehitteillä oleva vapaa fonttienhallintatyökalu Linuxille. Olen kirjoittanut siitä blogiini muutamia juttuja ja ollut mukana kehittämässä sitä. Mielipiteeni saattaa siis olla puolueellinen.

Toinen kiinnostava seikka lehdessä on työkalut ja fontit, joilla se on tehty. Kaikki vapaita luonnollisesti ja suurin osa tuttuja blogini lukijoille.

  • Scribus 1.3.8 – Taitto ja painokuntoon valmistaminen
  • Inkscape 0.48 – Kansi, Have your say, kalenteri ja UpStage-mainos
  • GIMP 2.7.2 – Kuvien muokkaus ja muutamien pdf-tiedostojen muunto bittikartoiksi
  • Pdftk 1.41 – Yksinkertaisti työnkulkua ja auttoi luomaan kevyempiä pdf-tiedostoja
  • Git 1.7.0.4 – Työ jaettiin tekijöiden välillä Gitiä käyttäen. Git jakoi myös keskeneräisen työn kaikille kiinnostuneilla ja mahdollisti työn etenemisen seuraamisen.
  • Raakatekstin muokkaus tehtiin ohjelmilla Gedit ja vim.

Fontit

  • Linux Libertine – leipäteksti
  • Linux Biolinum – alaviitteet ja kuvatekstit
  • PropCourier Sans – otsikot

Tue Libre Graphics Magazinea

Auta Libre Graphics Magazinen numeron 1.1 painokustannuksissa. Lehden on tarkoitus nostattaa keskustelua vapaista grafiikkaohjelmista, ohjelmien käyttämistä standardeista ja toimia vapaiden grafiikkaohjelmien käyttäjien yhdistäjänä. Hyvin tehty painettu lehti, Libre Graphics Magazine, saavuttaa alan ammattilaiset ja käyttäjät, jotka muutoin eivät välttämättä kohtaisi vapaita ohjelmia lainkaan. Ensimmäinen numero aloittaa toivottavasti pitkän seikkailun tunnettuuden ja tietoisuuden lisääjänä. Voit auttaa kaiken tämän saavuttamisessa.

Osoitteesta http://libregraphicsmag.com/ löytyy lisää tietoa asiasta.

Voit osallistua keräykseen napsauttamalla alla olevaa painiketta.

Click here to lend your support to: Fund Libre Graphics Magazine 1.1! and make a donation at www.pledgie.com !

Pelastusarmeija etsii tekijää kotisivujensa uudelle ulkoasulle

Pelastusarmeija pyytää tarjousta kotisivujensa ulkoasun suunnittelusta ja toteutuksesta sisältäen sivuston visuaalisen ulkoasun, sisällön asettelun, rakenteen ja mahdollisesti käytettävät kuvat ja piirrokset. Tarjoukseen tulee sisällyttää hinta dokumentissa vaatimukset.pdf määritellystä kokonaisuudesta sekä erikseen sovittavan lisätyön (pikku säädöt ja fiksaukset) hinta sekä muutama referenssityö. Työn tuloksena on kymmenkunta xhtml-sivua ja niihin liittyvät resurssitiedostot.

Lähetä tarjous sähköpostilla Riku Leinolle osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi Samaisesta osoitteesta saa tarvittaessa lisätietoja. Lisätietoja voi kysyä myös puhelimitse numerosta 09 6812 3049.

New Yorkissa

Kesäloma alkoi matkalla New Yorkiin. Matkaa olimme (Antti, Riku ja molemmat) ehtineet suunnitella jotakuinkin puoli vuotta. New Yorkissa nukuimme 11 yötä Hudson hotellissa aivan Columbus Circlen tuntumassa. Columbus Circle oli siitä mukava asemapaikka, että sieltä kulki junia lähes joka suuntaan. Pidemmät matkat kuljimme julkisilla. Kilometrejä taisi kuitenkin tulla enemmän kävellen kuin bussia ja metroa käyttäen.

Ensimmäisen päivän ensimmäinen tehtävä oli kävellä Broadwaytä Manhattanin eteläkärkeen. Matkaa kertyi kymmenisen kilometriä ja ensimmäiset rakot saimme sopivasti loman alkuun. Kaikilta päiviltä löytyy Google Mapsiin gps-vehkeellä tallennetut reitit.

1. päivä3. päivä4. päivä
5. päivä6. päivä7. päivä
8. päivä9. päivä10.päivä

Hotelimme sijaitsi 58. kadulla. Broadwayta alaspäin talssiessa ensimmäinen suurempi nähtävyys on Time Square 42. kadulla. Pian sen jälkeen vastaan tulee Flatiron ja monet muut tutut rakennukset. Eteläkärjestä matka jatkui lautalla Staten Islandille. Lautalta sai erinomaisia kuvia Manhattanin eteläkärjestä, Ellis Islandista ja Vapauden patsaasta. Oli mukava hengähtää ja ihailla maisemia lautan kannelta. Kannellakaan ei ollut vilpoista. Lämpötila pysytteli 30 asteessa koko reissun ajan.

Toisen päivän ohjelmassa oli jalkapalloa. Thierry Henry oli juuri hankittu New York Red Bullsiin. Hän teki ensiesiintymisensä The New York Football Challengessa, jossa näimme hänen pelaavan Manchester Cityä vastaan. Muusta urheilusta matkan aikana vastasivat NBA Store ja New York Yankees. Taisimme käydä NBA Storessa kolme kertaa.

Kolmeen vierailuun pääsi myös Century 21, joka on varsin koukuttava vaatekauppa Ground Zeron tuntumassa. Muutama muukin kauppa tuli koluttua. Mukana oli mm. Macy’s ja Pelastusarmeijan kirpputori. Brooklynin ja Hell’s Kitchenin kirpputoreillakin pyörähdimme. Pelastusarmeija viihdytti meitä vielä toiseen kertaan, kun osallistuimme Temple Corpsin kokoukseen toisena sunnuntaina 14. kadulla.

Kestoviihdyke päivissämme oli ruokapaikan valinta. Luulen, että pastramia olemme molemmat saaneet kylliksi loppuelämäksemme. Parasta tarjonta oli Island Burger and Shakesissa, jossa söimme kolme kertaa täydellisen hampurilaisen kohtuuhinnalla. Iltapalat haimme hotellin viereisestä supermarketista. Muutama tunnettu ruokapaikka kuului ohjelmaamme: Tom’s Restaurant, Katz’s ja Carnegie Deli.

Muutama pakollinen turistirysäkin mahtui mukaan. Museoista valitsimme MoMAn ja luonnonhistoriallisen museon. Lisäksi kävimme ihailemassa Guggenheimin rakennusta ja METin ohitimme puoliksi vahingossa yhdellä Central Parkin kävelyistämme. Strawberry Fields ja Dakota kuuluivat luonnollisesti pakollisiin vierailupaikkoihin kuten myös Columbian yliopiston kampus ja Bronxin eläintarha. Coney Islandilla vierailimme sateisena päivänä. Coney Islandista jäi hieman aavemainen tunnelma. New Yorkin ykkösrannaksi se on yllättävän huonokuntoinen.

Muutama valikoitu kuva on Flickerissä omana kokoelmanaan. Matkan kaikki kuvat muokkaamattomina löytyvät myös Flickeristä. Videoita tulee hieman myöhemmin.

Avoimen lähdekoodin lokalisointi –
kääntäjän avoimet markkinat

Ohjelmiston lokalisointi eli kotoistus tarkoittaa ohjelmiston sovittamista paikalliseen ympäristöön. Yksi lokalisoinnin laajimpia osa-alueita on kielenkääntäminen, mutta se sisältää myös mm. päiväysten, kellonaikojen, merkistöjen, nimien ja kuvallisten symbolien sovittamisen kohdealueen käytäntöihin ja sääntöihin. Ohjelmiston lokalisoinnissa kääntäjän vastuulla on säilyttää yhdenmukaisuus eri ohjelmistojen välillä. Sama asia tulee esittää samalla termillä eri ohjelmissa.

Tietokoneohjelman käyttäminen helpottuu, kun ohjelmaa voi käskyttää omalla äidinkielellään. On todennäköistä, että lokalisoitu ohjelma saa laajemman yleisön kuin lokalisoimaton. Laaja käyttäjäkunta on monesti elinehto ohjelmalle.

Avoimen lähdekoodin projektissa jokainen käyttäjä on potentiaalinen osallistuja. Projektissa osallistujaryhmiä voivat olla mm. kehittäjät, jotka kirjoittavat ohjelmakoodia, avustajat, jotka auttavat käyttäjiä, testaajat, jotka antavat palautetta ohjelman toiminnasta sekä kääntäjät, jotka omalla työpanoksellaan auttavat uusien käyttäjien hankinnassa kääntämällä ohjelman uusille kielille.

Avoimen lähdekoodin ohjelman kehitys seuraa usein yksinkertaista kaavaa. Asetetaan tavoitteet seuraavalle julkaisulle ja aletaan tehdä työtä niiden saavuttamiseksi. Tavoitteet nimetään usein versionumerolla, jolla ohjelmisto julkaistaan, kun tavoitteet tai ennalta asetettu julkaisupäivämäärä on saavutettu.

Julkaisujen välinen aika on työaikaa, jolloin ohjelmaa kehitetään eli tehdään muutoksia, joita projektisuunnitelmassa on määritelty. Jos tarkastellaan työpöytäohjelmaa, kuten Mozilla Firefox tai OpenOffice.org, on todennäköistä, että kehitysprosessissa ohjelman käyttöliittymässä esiintyvät tekstit muuttuvat tai niitä tulee lisää. Työajan lopussa voidaan määritellä päivä, jonka jälkeen ohjelmakoodiin tehtävät muutokset eivät enää vaikuta käyttäjille näkyviin teksteihin. Tästä alkaa kääntäjän urakka.

Jotta ohjelman käyttöliittymän kääntäminen olisi mahdollista, on siihen pitänyt varautua jo ohjelman kehityksessä. Tekstit, jotka näkyvät ohjelman käyttäjille pitää voida erottaa ohjelmakoodista. Erottelun tuloksena on käännöstiedosto, jota kääntäjä alkaa työstää. Kääntäjän tehtävä on etsiä käännöstiedostossa olevalle alkuperäiskieliselle tekstipätkälle kohdekielinen vastine. Englanti on ylivoimaisesti käytetyin alkuperäiskieli avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekteissa.

Suosituimmille käännöstiedostomuodoille on tehty ohjelmia, joiden avulla käännöstyö helpottuu. Käännösohjelmassa saattaa olla mukana sanasto, jota pystyy käyttämään mm. usein toistuvien sanojen ja ilmaisujen kääntämisessä. Ohjelman tehokas käyttö vaatii harjaannusta, mutta jo pelkkä peruskääntäminen on ohjelmalla helpompaa kuin käännöstiedoston muokkaaminen tekstimuokkaimessa.

Käännösohjelma tarkkailee käännöksen edistymistä ja kertoo siitä kääntäjälle. Tekstipätkien kokonaismäärä, käännettyjen ja epävarmojen käännösten lukumäärä ovat kaikki tilastotietoa, joista käännösohjelma pitää kirjaa.

Työpöytäohjelmien käännösmäärä vaihtelee suuresti. Useimmat ohjelmat pärjäävät 200–6000 tekstipätkällä. Pätkä voi olla yksittäinen sana tai muutamasta lauseesta koostuva kappale. Tekstit ladataan käännösohjelmaan ja kääntäminen voi alkaa. Ensimmäiset helpot käännökset löytyvät nopeasti: file – tiedosto, cut – leikkaa, paste – liitä.

Käännöstä tehtäessä ei pidä tyytyä kompromisseihin. Jos merkkijonon käännös on epäselvä, tulee se merkitä käännöstiedostoon. Tällöin toinen kääntäjä voi helposti löytää käännöksen ja korjata sen. Oma käännöstehokkuus saattaa parantua, kun voi merkitä hankalan käännöksen epävarmaksi ja jatkaa työtä seuraavaan mahdollisesti helpompaan merkkijonoon.

Kompromisseja ja virheitä ei kuitenkaan ole aina helppo välttää. Tästä syystä käännösajan loppuun on varattava aikaa käännöksen tarkistukselle ja oikoluvulle. On hyvä, jos käännöksen käy läpi joku toinen, koska omalle työlleen voi tulla sokeaksi. Yksi hyvä tapa tarkistaa käännöstä on käyttää ohjelmaa oman käännöksensä kanssa. Tällä tavalla osa virheellisistä käännöksistä erottuu nopeasti. Lopuksi tarkistettu ja valmis käännös tulee lähettää ohjelmaprojektin käännöksistä vastaavalle henkilölle tai toimittaa se muulla projektin toivomalla tavalla julkaisua varten.

Avoimen lähdekoodin ohjelmien lokalisoinnissa taloudellinen hyöty on ainoastaan yksi vaikutin muiden joukossa. Työ on kaikille avointa. Ainoina esteinä ovat henkilökohtaiset taidot ja motivaatio ryhtyä vaativaan urakkaan.

Paras tapa aloittaa lokalisointiin tutustuminen on valita ohjelma, jota käyttää usein ja jonka tuntee parhaiten. Ohjelman verkkosivuilta voi etsiä tietoa ja ohjeita tehtävään. Jos ohjelmaa on jo käännetty, kannattaa ottaa yhteyttä aikaisempaan kääntäjään. Näin voi välttää tilanteen, jossa kaksi ihmistä työstää samaa käännöstä. Kokeneemmalta kääntäjältä voi myös saada apua, jos on vasta aloittelemassa lokalisoijan uraansa.

Jos ohjelman käyttöliittymän kääntäminen tuntuu lämmittelyltä, voi kääntämistä jatkaa ohjelmiin liittyvien oheismateriaalien parissa. Tällaisia ovat mm. ohjelman kotisivu, ohjeet ja erilaiset mainosmateriaalit. On itsestä kiinni, minkä tyyppiseen käännöstehtävään haluaa aikaansa sijoittaa. Näillä markkinoilla on runsauden pula.