Kauhunhetket Virossa

Muutama yö aiemmin näin eriskummalisen unen, joka lähenteli painajaista. En herännyt hiestä märkänä, mutta sydän jätti muutaman lyönnin lyömättä, kun ymmärsin, miltä kauheudelta olin juuri pelastunut. Unen sisältö muistamiltani osin on kerrottu alla.

Bileet jokilaivalla

Matkustimme Antin kanssa Tallinnaan, jossa illalla osallistuimme pienellä jokilaivalla järjestettyyn juhlaan. Juhlien edetessä löysimme tiemme laivan toiseen kerrokseen, jossa ollessamme laivaan ryntäsi ihmisiä tarkoituksenaan hajoittaa laiva ja vähintäänkin välillisesti aiheuttaa juhlijoiden vahingoittuminen.

Nurkassa laiturin puolella oli ikkuna, jonka sai auki. Avasin sen ja muistan miettineeni, pitävätkö ihmiset minua pelkurina, jos kiipeän ulos ensimmäisenä. En muista lopullista poistumisjärjestystä, mutta selvisimme Antin kanssa ulos vahingoittumatta. Ulos päästyämme suuntasimme ensimmäisen löytämämme huoltoaseman baariin tarkoituksenamme nauttia virvokkeita.

Kruunalla Veijo Esson baariin

Antti meni puuteroimaan nenänsä huoltoaseman vessaan. Minä suuntasin tiskille ja ostin itselleni virvoitusjuoman. Siirryin pöytään odottamaan Anttia, joka hetken kuluttua saapuikin. Hän oli ostanut minulle juoman. Molemmat lasini seisoivat pöydällä enkä ollut ehtinyt juoda suullistakaan, kun kassaneiti tuli luokseni ja sanoi, että Visa-korttini kanssa oli ongelmia. Hän halusi passini syystä, jota en muista. Muistan, että maksoin juomani punaisella luottokortillani, en tavanoimaisella valkoisella, jota yleensä käytän. En tiedä, mistä olin punaisen kortin saanut, mutta minun se oli.

Tähän liittyi ensimmäinen kauhunhetki. Valkoisen kortin historian tiesin ja olin sitä varten lisännyt puhelinmuistioon numeron, jonne voi soittaa, jos kortti katoaa. En ollut varma, voinko luottaa virolaiseen myyjään. Uskoin, että hän on rehellinen. Ajattelin, että ongelma selviää hetkessä ja voin hänen palauttaessaan passini vitsailla ja pyytää uudet kaksi virvoitusjuomaa, kun vanhat ovat ehtineet väljähtää prosessin aikana.

Numeropalvelu, miten voin auttaa

Aikaa kuitenkin kului ja luottamukseni kassan rehellisiin aikeisiin alkoi murentua. Ajattelin, että olisi parasta ottaa yhteyttä Luottokuntaan ja sulkea luottokorttini. Soitin numeroon, jonka olin tallenntanut kännykkääni. Numero oli varattu. Muistan yrittäneeni muutaman kerran.

Hätäni oli kuitenkin niin suuri, että Luottokuntaan piti saada yhteys pikimmiten. Päätin soittaa 0100100-numeropalveluun. Pyysin, että he yhdistäisivät Luottokunnan asiakaspalveluun, minkä he tekivätkin. Asiakaspalvelussa vastasi puheluun sekava mies, jonka puheista en muista mitään muuta kuin, että ne eivät olleet ensinkään järkeviä. Lopetin puhelun ja päätin yrittää toista numeropalvelua, 020202. He sanoivat, etteivät löydä Luottokunnan asiakaspalvelua, mutta Luottokunnan kiinteistöosaston asiakaspalvelun numero löytyy heidän järjestelmästään. Pyysin yhdistämään sinne.

Harmikseni puheluun vastasi sama sekainen mies, jonka kanssa olin aiemmin yrittänyt keskustella. Tällä kertaa sain hänestä kuitenkin ulos muutaman sanan, jotka muistan. Kysyin, mitä peliä tämä on. Hän vastasi, ettei hänen tulojaan nosta yhtään se, että hän auttaisi minua. Hän jatkoi, että tämä puhelu on jo nyt maksanut minulle kymmenen euroa ja kaikkien työntekijöiden palkat ovat vallan hyvin hoidossa näin korkeilla palvelumaksuilla.

Rosvon näköinen poliisi

Lopetin puhelun ja aloin tulla epätoivoiseksi. Minulle tuli tunne, että minut on pidätetty. Kävin kuitenkin vielä naapuripöydässä kysymyssä, voiko Virolaisiin luottaa vai höyläävätkö he parhaillaan luottokorttiani takahuoneessa omaksi hyväkseen. En muista mitä naapuripöydästä vastattiin. Palasin omaan pöytääni.

Juuri kun olin istunut alas, käveli pöydän ohitse tumma mies, jolla oli hieman kihartava tukka ja parransänki. Hän sai unessani pahan poliisin roolin. Nyt olin varma, että minut oli pidätetty. Muistan harmitelleeni, että ”väljähtänyt virvoitusjuoma” -vitsailuni oli menetetty. Enää ei siitä riittäisi hauskuutta tähän tilanteeseen.

Ihon alla

Poliisi käveli kassan luokse. Näin kassan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hän oli passini kanssa mennyt takahuoneeseen. He keskustelivat jostakin. Olin varma, että keskustelu liittyi pidätykseeni. Tässä vaiheessa huomasin, että oikeassa käsivarressani oli ihon alla kynä. Ainakin ihon alla olevan esineen profiili vaikutti kynältä. Tunteeni olivat kulkeneet hämmennyksestä epätoivon kautta kauhuun, joka nyt valtasi minut. Olin varma, että olin pidätettynä syystä.

Pohdin, että koska en muista miten kynä oli ihoni alle joutunut, en varmastikaan muista mitä muuta kamalaa, minkä johdostoa minut on pidätetty, olin tehnyt. Olin yhä varmempi syyllisyydestäni. Vielä ennen heräämistäni muistan pohtineeni, että toivottavasti saan kärsiä rangaistuksen suomalaisessa vankilassa virolaisen sijaan. Tunnustelin vasemmalla kädellä kynää ihoni alla, kun kuulin herätyskellon soivan.

Olen rakkaalta serkultani saanut joskus unien tulkintaan tarkoitetun kirjan. Myöhemmin ajattelin käydä tämän unen läpi ja tulkita sen kirjan avulla. Useimmille unen tapahtumille löytyy järkevähkö selitys, joiden varjolla tulkinta muodostuu varsin tylsäksi alitajunnan temppuiluksi. Odotan jo innolla unikirjan antamaa värikkäämpää tulkintaa, mutta palataan siihen myöhemmin.


Libre Graphics Meeting 2010 lähestyy

Libre Graphics Meeting, LGM 2010, järjestetään tänä vuonna Brysselissä 27.–30.5.

Vaikket itse pääsisi paikanpäälle, voit tukea vapaita grafiikkaohjelmia lahjoittamalla. Lahjoituksesi avulla mm. Scribus-kehittäjät voivat osallistua LGM:iin ja konferenssi voidaan yhä pitää pääsymaksuttomana.

Kesätöitä ohjelmistokehittäjälle (Python/Ruby/PHP)

Pelastusarmeija etsii 1–3 henkilöä kesätöihin kehittämään avoimen lähdekoodin asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmää sosiaalialan laitoksille (mm. palvelukodit, hoitokodit, asuntolat).

Työn kesto on 3–4 kuukautta ja se voidaan ajoittaa touko-syyskuulle. Työpaikka sijaitsee Helsingissä Pelastusarmeijan päämajassa Uudenmaankatu 40. Osa työstä on mahdollista tehdä etätyönä.

Osaaminen

Katsomme eduksi kokemuksen yhdessä seuraavista
Python: Django, Ruby: Rails/Merb, PHP: CakePHP
sekä seuraavien tekniikoiden ja menetelmien osaamisen ja ymmärtämisen
SQL, HTML, CSS, Javascript, MVC, ORM.

Valintakriteerit

Aiempi työskentely vapaiden verkkosovellusten parissa, työnäytteet dynaamisista verkkosovellusprojekteista, osaamisalueen hallinta.

Vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen tulee lähettää sähköpostilla 3.3.2010 mennessä Riku Leinolle osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi.

Lisätietoja projektista antaa Riku Leino.
etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi
044 7577 934

Vapaat ohjelmat, kunnat ja yksityiset toimijat (+ kesätyöpaikka)

Viimeisimmässä Tietokone-lehdessä oli keskustelua kuntien ja valtion suhteesta vapaisiin ohjelmiin. Kirjoitusten otsikot olivat

  1. Tärkeintä on, että ohjelmistot ovat yhteensopivia avoimen maailman kanssa
  2. Ilmaisuus ei avoimen koodin tärkein pointti

Kunnat tuottavat useita palveluja itse, mutta useita ne joutuvat ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tuottajana saattaa olla hyvinkin pieni toimija, jolla ei ole resursseja panostaa ohjelmistohankintoihin vaikka ohjelmiston käyttöönotolla voitaisiin nostaa toiminnan tehokkuutta huomattavasti.

1. Tärkeintä on, että ohjelmistot ovat yhteensopivia
avoimen maailman kanssa

Yksityiselle toimijalle tämä ei lupaa vielä mitään. Tällä lähtökohdalla valtio ja kunnat voivat pitää tyytyväisenä ohjelmistotalot, mikä käytännössä tarkoittaa, että markkinointimiehet tulevat kertomaan pienelle toimijalle, mitä he haluavat ja mitä he haluamastaan joutuvat maksamaan. Näin hieman kierolla tavalla toteutuu myös toinen näkökulma, ettei avoimuudessa ole kyse ilmaisuudesta.

Kunta ja valtio näin toimiessaan eivät huomioi koko vapaan ja avoimen koodin kenttää, vaan ainoastaan vapaiden ja avointen ohjelmien parissa toimivat ohjelmistotalot. Tämä sinänsä on jo askel parempaan, muttei lähelläkään tärkeintä, mitä avoimen koodin osalta kunnat voivat tarjota. Mikään ei takaa, että avoimia standardeja ja rajapintoja käyttävä ohjelma on vapaa ja avoimen koodin ohjelma.

Jos tätä polkua seurataan, säilyy nyt olemassa oleva ohjelmistojen pirstaloituminen entisellään. Ainoastaan ohjelmistotoimittajat vaihtuvat tai nykyiset alkavat tukea avoimia ja vapaita standardeja ja rajapintoja. Vain vapailla ohjelmilla yhdessä vapaiden standardien ja rajapintojen kanssa saavutetaan hyöty, joka palvelee sekä kuntaa, että kunnalle palveluja tuottavia toimijoita.

2. Ilmaisuus ei avoimen koodin tärkein pointti

Pienellä toimijalla ei ole varaa eikä tietotaitoa tehdä ohjelmistohankintaa. Kunnalla on muutama oma laitos, joka tuottaa samaa palvelua ja joilla on käytössään ohjelmistojärjestelmä. Miksei kunta voisi tarjota ohjelmistojärjestelmäänsä yksityisen palveluntuottajan käyttöön?

Tässä tilanteessa tuntuisi lähes kiusanteolta, jos kunta sanoisi olkaa hyvä ja käyttäkää vapaita ja avoimia standardeja ja rajapintoja. Toisaalta kunta voisi antaa käyttämänsä ohjelmistotalon puhelinnumeron, mutta tämä kaatuisi lopulta hintaan, koska kunnan käyttämän suljetun megajärjestelmän lisenssikustannukset nousevat pilviin.

Koska avoimet standardit ja rajapinnat vaativat uuden ohjelmistototeutuksen, tulisi kunnan satsata vapaaseen ohjelmistoon. Ohjelmiston kehitystyöstä vastaavan yrityksen sijaan kunta voisi antaa käyttöönotosta vastaavan yrityksen puhelinnumeron yksityiselle palveluntuottajalle. Kunta säästää, kun yksityinen toimija pystyy uuden järjestelmän kanssa tehostamaan toimintaansa ja tuottamaan samat palvelut halvemmalla. Parhaassa tapauksessa palveluntuottajalle ei jää kuin käyttöönoton aiheuttamat kustannukset.


Sanoista tekoihin –
kesätyötä tarjolla

koivu

Vapaan ja avoimen lähdekoodin hieno ominaisuus on, että kuka tahansa voi tehdä aloitteen ja monet voivat hyötyä siitä. Kiinnostaisiko sinua alkaa kehittää vapaata sosiaalipuolen asiakashallintajärjestelmää yksityiselle kunnille palveluita tuottavalle organisaatiolle?

Mikäli ketterä ohjelmistokehitys, mvc ja verkkopalvelujen vaatimukset ovat hallussasi, ota yhteyttä minuun riku (ät) tsoots (piste) fi. Lisätietoja samasta osoitteesta. Kiinnostuneet yrityksetkin voivat lähettää postia.

Sohvapöytä ja lattiavalaisin

Joku aika takaperin esittelin jutustelunurkkauksen, joka oli vailla kattovalaisinta ja sohvapöytää. Tilanne on pysynyt jotakuinkin samana, mutta kattovalaisimen sijaan olen vailla lattiavalaisinta tai peräti kahta. Kattoon löysin Kartellilta nätin Fly Suspension -valaisimen (kuvassa oikealla), joka sopii hienosti yhteen Bookworm-hyllyni kanssa.

Samaisessa nurkkauksessa on vastakkain kaksi sohvaa, joiden välille jää ainoastaan 105 cm tilaa eli mikään järkälemäinen sohvapöytä ei paikkaan sovi. Tästä syntyi idea sarjapöydästä, joka voisi normaalisti oleilla sohvan päädyssä ja vieraat voisivat ottaa pikkupöydän eteensä, kun tulevat iltaa istuskelemaan.


Sopivan sarjapöydän etsiskely on parhaillaan käynnissä. Olen löytänyt varteenotettavan ehdokkaan, mutta sitä ei taida olla myytävänä Suomessa. Pöytä on Josef Albersin suunnittelema (kuva vasemmalla). Jos joku tietää, mistä tämän voisi hankkia Suomessa, kerro minulle. Muitakin ratkaisuja voi toki ehdottaa.

Toinen etsinnän alla oleva kohde on jalkalamppu. Haluaisin ehkä kaksi niin, että toinen tulee peränurkkaan sohvan viereen ja toinen vastakkaiseen kulmaan löhötuolini viereen. Löhötuolin vieressä olevalta valaisimelta toivoisin, että se toimisi hyvin lukuvalona, kun taas toinen valaisin saisi tuoda nättiä tunnelmavaloa nurkkaukseen.

Törmäsin taannoin Selki-asemaan, jolla on valikoimissa kaksi varsin kiinnostavaa valaisinta, jotka luultavasti täyttävät molemmat yllä mainitut kriteerit. Tre-valaisin näyttää hyvältä ja on suunnattava ja Jako-valaisin seisoo jämäkästi pystyssä ja tuo tunnelmavaloa 180 cm korkeudelta. Saas nähdä miten näiden valaisinten kanssa käy. Keskiviikkona olisi tarkoitus mennä käymään Rehti Selki -myymälässä katsomassa tuotteita. Otan vastaan myös muita ideoita valaistuksen suhteen. Kuvassa alla vasemmalla Tre- ja oikealla Jako-valaisin.