Ei tiennyt kiinalainen uistinvalmistaja, että suomalainen ahven kävisi kiinni hänen tekemäänsä lusikkaan. Ebay.co.uk tarjosi 30 uistinta 10 eurolla. Kävin niitä tänään aamulla heittelemässä.
Kolmannella heitolla natsasi. Sain aikuisen elämäni toisen kalan jotakuinkin viikko ensimmäisestä. Tämä kala oli vain kymmenesosan ensimmäisen koosta, mutta saalis kuitenkin. Merkittäväksi tämän kalan tekee, että se on ensimmäinen Kymijoesta nostamani. Pari kiloinen hauki viikko sitten nousi Kokemäenjoesta Porissa.
Täytyy illalla vielä lähteä uudelleen reissuun. Olisi mukava, jos joku kouvolalainen kalamies lähtisi minulle joku kerta oppaaksi ja opettajaksi. Ota yhteyttä, jos sinusta olisi tehtävään. Kireitä siimoja!
Ennen eilistä olin lukenut kirjoista ja netin keskustelupalstoilta, että Kymijoessa on kalaa. Uusimpaan mustaselkäiseen ja kyljestään hälypunaraidalliseen Lotto-lippaaseen tarttui ahven, jonka onnistuin nostovaiheessa iskemään laituriin. Iskun voimasta pulska ahven irtosi ja pääsi takaisin Kymijoen syleilyyn. Huoli joen kalattomuudesta on siis turha, ja heikko kalaonni vain aloittelijan taidottomuutta.
Tänään Korian sillan alla tutustuin pohjamuodostumiin kahdesti. Onhan se hienoa, että oppii tuntemaan omat kalavetensä. Tarkemmin sanottuna pohjatukkiin kävi tutustumassa ensin em. Lotto-lippa ja sen jälkeen tutkiskelua jatkoi hopeavatsainen ja hälypunaselkäinen Minnow Spoon. Minnow Spoon ihastui tukkiin siinä määrin suuresti, että päätti kiinnittyä siihen jämäkästi. Onneksi Minnow Spoonista on jäljellä kaunis muisto alla olevassa kuvassa.
Pieni epäonni kannustaa minua. Seuraavaksi kalastelen kotimaisemissani Porissa. Saa nähdä, onko Kokemäenjoki Kymijokea anteliaampi. Kovin paljoa vaativampi se ei voi olla. Ehkä Jazzit ajavat kalat alajuoksulle mökkiämme kohti. Saapa nähdä. Ensimmäinen ylös noussut kala saa vielä odottaa itseään. Hitaasti hyvää tulee.
On aika julkaista jokavuotinen blogiteksti. Blogin otsikko Hiiop sopii mainiosti kalajutuillekin. Samalla toivon kirjoitustahdin tiivistyvän uuden harrastuksen myötä. Olen viimeksi heittänyt laiturilta vieheen veteen 25 vuotta sitten. Nyt, kun muutimme Kouvolaan Kymijoen partaalle, heräsi halu kokeilla kalastamista uudestaan. Osaltaan harrastuksen valinnassa painoi appiukon entusiasmi kalastusta kohtaan.
Eilen kotimatkalla poikkesimme Mikkelissä kaupoilla. Sieltä tarttuivat mukaan Abun Garcian edullinen avokelasetti sekä viisi viehettä. Kalastuksenhoitomaksun ja Etelä-Suomen läänikohtaisen viehekalastusluvan hankkiminen onnistui näppärästi netistä. Hintaa luville tuli yhteensä 55 €. Hankalinta alkuselvittelyissä oli löytää paikka, josta voisin vieheeni Kymijokeen viskata.
Lähetin kyselyn Kymen Paviljongille, josko heidän rannastaan saisi kalastaa. Sain vastauksen, että onnistuu ja kireiden siimojen toivotuksen. Nyt ensimmäinen reissu kalavesille alkaa olla todellisuutta, kun vielä Kymenlaakson kalatalouskeskuksen toiminnnajohtaja Martti Puska vastasi uteluihini seuraavasti:
Kymijoella lääninvieheluvalla voi kalastaa Keltin voimalaitokselta alkaen (muista 100 m kielto padolta) jatkuen Inkeroisten Ankkapurhan padolle. Lisäksi kaikilla järvillä voi kalastaa lääninvieheluvalla. Lohi- ja siikapitoisten vesistöjen alueella ei saa kalastaa lääninvieheluvalla. Lohi ja siikapitoiset alueet löytyvät osoitteesta. Kalastusalueilla on omia lainmukaisia alamittapäätöksiä, jotka löytyvät osoitteesta.
Jännitys tiivistyy ja ainakin hieman vapautuu, kun ensimmäinen kala nousee rantapenkalle. Toivon, että odotusaika lasketaan päivissä mieluummin kuin viikoissa. Kireitä siimoja kaikille uusille ja vanhoillekin kalamiehille. Minä aion tässä blogissa kertoa jatkossakin kalastusharrastuksen etenemisestä ja lupaan vaihtaa otsikkokuvan jo piakkoin kuvaan ensimmäisestä saaliskalastani.
Sitä odotellessa aurinkoista kesää teille kaikille.