Kalastaessani Kaisu reippaili Kymijoen varren polkuja ja otti tämän hienon kuvan. Mahtavissa maisemissa saan tutustua tähän hienoon harrastukseen.
Ennen eilistä olin lukenut kirjoista ja netin keskustelupalstoilta, että Kymijoessa on kalaa. Uusimpaan mustaselkäiseen ja kyljestään hälypunaraidalliseen Lotto-lippaaseen tarttui ahven, jonka onnistuin nostovaiheessa iskemään laituriin. Iskun voimasta pulska ahven irtosi ja pääsi takaisin Kymijoen syleilyyn. Huoli joen kalattomuudesta on siis turha, ja heikko kalaonni vain aloittelijan taidottomuutta.
Tänään Korian sillan alla tutustuin pohjamuodostumiin kahdesti. Onhan se hienoa, että oppii tuntemaan omat kalavetensä. Tarkemmin sanottuna pohjatukkiin kävi tutustumassa ensin em. Lotto-lippa ja sen jälkeen tutkiskelua jatkoi hopeavatsainen ja hälypunaselkäinen Minnow Spoon. Minnow Spoon ihastui tukkiin siinä määrin suuresti, että päätti kiinnittyä siihen jämäkästi. Onneksi Minnow Spoonista on jäljellä kaunis muisto alla olevassa kuvassa.
Pieni epäonni kannustaa minua. Seuraavaksi kalastelen kotimaisemissani Porissa. Saa nähdä, onko Kokemäenjoki Kymijokea anteliaampi. Kovin paljoa vaativampi se ei voi olla. Ehkä Jazzit ajavat kalat alajuoksulle mökkiämme kohti. Saapa nähdä. Ensimmäinen ylös noussut kala saa vielä odottaa itseään. Hitaasti hyvää tulee.
Kireitä siimoja jälleen kerran kaikille teille!
