Teksti polulla

Kaikkihan tietävät, miten näyttävää on, kun teksti taipuu kaarelle. Yksikään dokumentin kansi ei ole täydellinen ilman kaarevaa tekstiä. Tässä jutussa kerron, miten Scribuksessa tekstin voi taivuttaa ja taivuttamisen jälkeen muokata tekstiä sekä polkua, jolla teksti lepää. Jos mieluummin taivuttelet tekstiä Inkscapessa, muista muuttaa teksti poluiksi ennen sen tuontia Scribukseen.


Lataa alkuperäinen video: text_on_path.ogg

1. Ensimmäisessä vaiheessa tee tekstikehys ja kirjoita polulle tuleva teksti kehykseen. Piirrä tämän jälkeen bezier-viiva ja taivuttele se suurinpiirtein oikeaan muotoon. Muodon ei vielä tarvitse olla lopullinen, koska viivaa voi muokata vielä tekstin kiinnittämisen jälkeenkin.
2. Valitse kehys sekä viiva.3. Valinnan jälkeen tekstin kiinnittäminen polulle tapahtuu valikon Kohde kohdasta Kiinnitä teksti polkuun. Tämän jälkeen teksti onkin jo asettunut kauniisti seuraamaan polkua. Tekstin alkukohtaa sekä etäisyyttä viivasta voi säätää Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehdellä.4. Jos polku mielestäsi kaipaa muokkausta, saat Scribuksen vektorityökalut esille kaksoisnapsauttamalla tekstiä tai Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehden Muokkaa kuviota -painikkeella. Kun olet hionut viivan täydelliseksi sulje vektorityökalu painikkeella Lopeta muokkaus.
5. Lopuksi voit korjata kirjoitusvirheet ja kaarevuuden aiheuttamat merkkiväliongelmat avaamalla tekstimuokkaimen tekstin kontekstivalikon kohdasta Muokkaa tekstiä tai työkaluriviltä löytyvällä painikkeella. Merkkivälien korjauksen voi kohdistaa vain tietyille merkeille valitsemalla ne (kohta 1 alla olevassa kuvassa) ja muuttamalla välistystä (kohta 2) tämän jälkeen. Kun olet valmis, sulje tekstimuokkain.
6. Tuloksena on näyttävä teksti.

Scribus ja kehityksen hitaus

Scribuksen uuden tekstin muotoilusta vastaavan osan (ks. Optinen tasaus ja Täydet rivit) uudelleenkirjoitus on ollut pitkä prosessi. Yritysrahan puuttuessa ei Scribusta kehitetä täyspäiväisesti. Kaikki kehittäjät tienaavat elantonsa toisaalla ja ainoastaan harrastuksena koodaavat Scribusta.

Hidas kehitys ei niinkään ole taidoista kiinni, mutta aikaa kehitykselle ei löydy. Toki muutama lahjakas typografiasta kiinnostunut koodari helpottaisi tilannetta huomattavasti. Tällä hetkellä Scribuksella on kolme kehittäjää, jotka säännöllisesti tuottavat koodia vaikeille alueille. Lisäksi löytyy kolme kehittäjää, jotka korjailevat pikku virheitä ja siistivät koodia. Kehitysryhmän koko on todella pieni. Apua tarvittaisiin kipeästi.

Taitto-ohjelman tekeminen on vaikeaa ja sisältää monia osa-alueita, jotka eivät ole triviaaleja. Alla olen listannut muutamia alueita, joitten osaamisesta olisi suuri hyöty, jos aikoo alkaa kehittää Scribusta.

  1. yleiset typografiset säännöt, ominaisuudet ja lainalaisuudet
  2. Suuri joukko tiedostomuotoja ja -standardeja
    1. vektorigrafiikka (eps, svg)
    2. bittikartat (png, tiff)
    3. edellisten yhdistelmät ja hieman muutakin (ps, pdf)
    4. tekstit (odt)
  3. painotekniikka
    1. värinhallinta (icc, cmyk, kalibrointi ja profilointi)
    2. asemointi
    3. muut yleiset painotekniikkaan liittyvät asiat
  4. fonttitekniikat (erityisesti OpenType)

Vaikket vielä mitään ohjelmointikieltä hallitsisi, mutta jokin yllä olevista aiheista on hallussasi, ei ole syytä masentua. Scribus alkoi ohjelmointiharjoituksena. Ensimmäinen versio oli Python-ohjelma. Pian ensimmäisen version jälkeen ohjelmointikieli kuitenkin vaihtui c++:ksi ja Qt ohjelmakirjastoksi. Scribus on Franz Schmidin ensimmäinen c++-ohjelma. Opetus siis on, että ohjelmoinnin oppii myös tekemällä.

Tulossa (Scribus): täydet rivit

Edellisessä Tulossa-tekstissä otin esille Scribuksen vakaan version oletusarvoilla tuottaman heikon jäljen tekstien osalta. Kehityshaarassa optisen tasauksen avulla saadaan kappaleiden reunat kuntoon. Seuraava uusi ominaisuus kehitysversiosta korjaa reunojen välisen alueen. Kehitysversiossa rivit täyttyvät jo vakaata versiota kauniimmin.

Kauniin typografisen värin saavuttaminen ei enää ole julmetun kovan kikkailun takana. Poissa ovat myös valkoiset polut, joita kynä kyllästymisen saapuessa alkoi seurata. Kehityshaaran seuraavaksi julkaistavassa versiossa 1.3.5 (kulkee tällä hetkellä nimellä 1.3.5svn) voidaan ottaa käyttöön välien ja merkkien leveyden muutokset.

Ideana on, että merkkien ja välien leveyttä muuttamalla voidaan etsiä paras rivin katkaisukohta niin, että kappaleista muodostuu tasaisia kokonaisuuksia. Vaikkei leveyden muutoksilla löydettäisi uutta katkaisukohtaa, voidaan rivi siitä huolimatta täyttää tasaisemmin. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että käyttäjä antaa kappaletyylille tai tekstikehykselle marginaalit ja ihannearvot, joiden puitteissa leveyttä muutellaan.

Alla olevassa kuvassa vasemmassa tekstipalstassa on teksti sijoitettuna ilman korjailuja. Oikeassa palstassa on otettu käyttöön merkkien ja välien leveyden muutokset, tavutus sekä optinen tasaus.


Leveyksiä muuteltaesssa on kohtuus hyvä pitää mielessä. Tarkoitus ei ole alkaa muuttaa fontin ulkoasua vaan pysyä rajoissa, joita silmä ei huomaa. Näitä aiheita käsittelee mm. Markus Itkosen kirja Typografian käsikirja, josta lisää jossain tulevassa blogikirjoituksessa.

Parhaimmat Scribus-työt jakoon

Nyt voit jakaa Scribus-työsi tai mitä tahansa muuta Scribukseen liittyvää helposti. Frank Karlitschek on lisännyt opendesktop.org-perheeseen uuden sivuston pelkästään Scribukseen liittyville asioille (alkuperäinen ilmoitus, englanniksi). Uusi sivusto löytyy osoitteesta http://www.scribusstuff.org. Muita opendesktop.org-perheen sivustoja ovat mm. kde-look.org ja gnome-look.org.

Kehitysehdotuksia uutta sivustoa koskien voi lähettää englanniksi kirjoitettuna osoitteeseen frank(ät)opendesktop.org. Jos englanti tuottaa ongelmia, voit lähettää ehdotuksesi minulle (riku(ät)scribus.info) suomeksi niin välitän ne eteenpäin.

Tulossa (Scribus): optinen tasaus

Scribuksen vakaan haaran suurin ongelma on, että se ei tee järin nättiä jälkeä tekstin kanssa oletusarvoilla. Suurin osa ongelmista voidaan korjata manuaalisesti Ominaisuudet-paletin kautta, mutta yksi ominaisuus jää korjaamatta. Tekstikappaleitten reunat eivät tasaannu, vaikka käytössä on molempien reunojen tasaus. Scribuksen vakaa haara tasaa mm. pilkut, pisteet ja tavumerkit samaan reunaan tekstin kanssa. Ylemmässä kuvassa vasemmalla näkyy rikkonainen oikea reuna jollaista Scribuksen vakaa haara tällä hetkellä tuottaa. On vaikea uskoa, että teksti kuvassa on tasattu oikeaan reunaan.

Alemmassa kuvassa reunan rikkonaisuus on korjattu Scribuksen kehityshaaran optinen reuna -ominaisuudella. Vakaan haaran tekemä kappaleen oikea reuna on kyllä tasattu oikealle, mutta pilkkujen, pisteitten ja tavumerkkien tasaaminen täsmälleen samaan reunaan kirjainten kanssa ei näytä tasaiselta. Välimerkkien paino ja tummuus verrattuna kirjainmerkkeihin on huomattavasti vaatimattomampi. Tästä syystä silmää on huijattava ja välimerkit tulee viedä hieman todellisen oikean reunan ulkopuolelle, jotta vaikutelmana olisi tasainen reuna. Tätä ominaisuutta kutsutaan myös nimellä riippuvat välimerkit.

Kehityshaaran versioitten kanssa leikkiminen on vaarallista puuhaa, jos aikoo saada jotain aikaankin. Suosituksia ja vinkkejä kehitysversion kanssa touhuamisesta löytyy blogikirjoituksesta Scribus 1.3.3.12 saapuu kesäksi.

Sivari & Totaali siirtyi vapaisiin ohjelmiin

Sivari & Totaali -lehden ensimmäinen numero vuonna 2008 on myös ensimmäinen täysin vapailla ohjelmilla tehty numero. Uudistuneen lehden taitto tehdään Scribuksella. Asiasta tekee vielä kiinnostavamman se, että lehden sivuilla on julkaistu kertomus vapaisiin ohjelmiin siirtymisestä. Lisää tarinaa on nähtävästi tulossa. Ensimmäinen juttu on otsikoitu tekstillä Osa 1. Odotan innolla tulevia osia. Lehti 1/2008 on ladattavissa pdf-muodossa.

Vapaita ohjelmia jutussa mainitaan ainakin Scribus, OpenOffice.org, Gimp ja Inkscape. Yleisin Gimpin vastainen kommentti tuli esille myös S&T:n tekstissä. Jutun mukaan ongelmia tuotti Gimpin cmykittömyys, johon löytyi ratkaisu Separate+-lisäosalla. Pari kommenttia tähän liittyen:

  1. Gimp tukee värinhallintaa (Separate+:n laajuudessa) viimeisessä vakaassa versiossaan.
  2. RGB-työnkulku viimemetreille saakka on vielä toistaiseksi paras keino saada painovalmista jälkeä ulos Scribuksesta (Scribuksen cmyk-kohteitten käsittely on vähintäänkin arveluttavaa joissain tilanteissa). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki kuvat ja värit määritellään RGB:nä ja tuodaan RGB-muodossa Scribukseen. Värinhallinta säädetään kuntoon vasta Scribuksessa (Tiedosto -> Asiakirjan ominaisuudet -> Värinhallinta) ja tehdään pdf kohteena Paino jolloin tuloksena on cmyk-pdf (pdf-tallennuksen kohde Näyttö/Verkko tekee rgb-pdf:n).
  3. Hyvää luettavaa asian tiimoilta on Peter Linnellin kirjoitus Why no CMYK in GIMP is a good thing… now ja mehän tiedämme että cmyk on jo siellä ja vielä parempaa on tulossa Geglin myötä.

Lähetin toissapäivänä Sivari & Totaali -lehden toimitukselle sähköpostia, jossa kysyin mahdollisuutta saada muutama Scribuksella tehty Sivari & Totaali demokokoelmaani. Tätä demomateriaalia on mukava ottaa mukaan ja esitellä, kun kiertelen puhumassa Scribukesta. Vastausta en vielä ole saanut. Toivottavasti kysymys meni perille.

Scribus-opas löytyy nyt täältä

Onni ei tunnu olevan puolellani Scribus-aiheisten oppimateriaalien suhteen. Ensin Novida hukkasi Scribus-kurssin videot ja nyt Scribuksen kotisivujen uudistuksen myötä poijaat onnistuivat hukkamaan jutun, jonka opasta (pdf, 378 kt) varten olin kirjoittanut.

Aion blogissani julkaista oppaan artikkeleita päivitettynä Scribuksen nykyisen vakaan haaran ominaisuuksien mukaan. Oppaan ensimmäisen version voit ladata alla olevasta linkistä.

Jos haluat järjestää Scribus-kurssin tai auttaa minua tuottamaan uudet Scribus-koulutusvideot, ota yhteyttä riku (ät) scribus.info (

Lataa scribus-opas (pdf, 378 kt)

Oppaaseen liittyvät videot

Scribus 1.3.3.12 saapuu kesäksi

Scribuksen vakaan haaran seuraavan version julkaisuvalmistelut on aloitettu. Tänään on ”string freeze” eli ohjelmaan ei enää tule käännettävää ennen julkaisua. Tämä on merkki kääntäjille aloittaa työt, jos tähän saakka on laiskotellut. Vakaa haara ei sisällä uusia ominaisuuksia vaan ainoastaan bugien korjailua ja muuta pientä hienosäätöä. Tämä on yksi syy, miksi työtä kääntäjille on vain vähän vakaan haaran julkaisujen kanssa. Oma työsarkani 1.3.3.12-julkaisun kanssa näyttää seuraavalta: Yhteensä: 3854, Sumeita: 3, Kääntämättä: 27. Julkaisun on arvioitu tapahtuvan 2–3 viikon kuluttua.

Kehityshaaraa en vielä ole edes alkanut kääntää. Syynä tähän on ollut halu hallita liiallista innostusta kyseistä haaraa kohtaan, koska se ei todellakaan ole vielä valmis päivittäiseen käyttöön. Jos uskallusta riittää eikä aikataulut paina päälle, toki arvostamme testaushalukkuuttanne. Eihän niistä bugeista muuten päästä eroon ellei joku niitä meille ilmoita. Päivittäisessä käytössä pysykää vielä 1.3.3.x-haaran käyttäjinä.

Kehitys-version voi SVN-versionhallinnasta käydä hakemassa seuraavalla komennolla:

 svn co svn://scribus.info/Scribus/trunk

Kääntö- ja asennusohjeet löytyvät Scribuksen ohjeista sivulta Compiing and Installing using CMake

Jotta kehitysversiosta saataisiin kaikki irti, on käyttäjien oltava aktiivisia. Vain löydetyt bugit voidaan korjata. Alla on muutama kappale tekstiä bugeista ja toiveista. Kirjoitin tekstin Uudenkaupungin Scribus-kurssia varten.

Bugit ja toiveet
Bugeja eli ohjelmavirheitä ei toivoisi ohjelmasta löytyvän, mutta todennäköistä on, että ennemmin tai myöhemmin törmäät johonkin outoon ilmiöön, joka ei voi olla ohjelman normaalia toimintaa. Tällöin olet löytänyt bugin. Kun törmäät bugiin tai ohjelman outoon käyttäytymiseen, paina mieleesi, mitä teit kun se ilmaantui. Yritä samaa uudestaan ja jos bugi ilmestyy jälleen on sinulla ainekset ensimmäiseen bugiraporttiisi. Bugien hallintaan Scribus käyttää järjestelmää nimeltä Mantis. Työkalu löytyy osoitteesta http://bugs.scribus.net. Vielä ennen bugin raportointia tulee varmistaa seuraavat seikat:

  1. Onko käytössäsi Scribuksen viimeisin versio? Jos vastauksesi on ”ei”, tulee sinun päivittää Scribuksesi uusimpaan versioon. Mielellään, jos mahdollista, Scribuksen viimeisimpään kehitysversioon. Bugien raportointi vanhoista versioista lisää kehittäjien työtaakkaa, koska saattaa olla, että juuri kyseinen bugi on jo korjattu Scribuksen uudemmassa versiossa. Saatat käyttäjänä ajatella, että kehittäjäthän sitten tutkivat nämä asiat. He kyllä tutkivatkin, mutta tällainen vie aikaa kaikelta muulta kehitystyöltä.

  2. Pystytkö aiheuttamaan virhetilanteen uudestaan toistamalla jotkin tietyt toiminnot? Bugia raportoitaessa on tärkeää pystyä tarkasti kertomaan miten bugin saa Scribuksessa esille. Tämän avulla kehittäjät voivat omissa järjestelmissään tutkia bugia ja sen ilmaantumista. Korjaus helpottuu huomattavasti.

  3. Onko samasta bugista olemassa jo raportti? Myös useat raportit samasta bugista lisäävät suotta kehittäjien työtaakka. He eivät ole laiskoja, mutta resurssit Scribuksen kaltaisessa projektissa on vähäiset. Ennen uuden raportin kirjoittamista käytä bugityökalun tarjoamia etsintäominaisuuksia ja yritä etsiä jo olemassa olevaa bugiraporttia omalle bugillesi. Jos sellainen löytyy, voit kirjoittaa bugiraporttiin omat kommenttisi ja havaintosi bugista. Jos raporttia ei löydy, lisää oma raporttisi järjestelmään.

Kun edellä oleviin kysymyksiin on löytynyt vastaukset ja ne yhä osoittavat bugiraportin tarpeellisuuden, on aika kirjoittaa varsinainen bugiraportti. Uuden bugiraportin voi jättää järjestelmään, kun on ensin luonut itselleen käyttäjätunnuksen. Tämän jälkeen uusi raportti aloitettaan järjestelmän linkistä ”Report a bug”. Lomake, jonka avulla raportti jätetään, on varsin selkeä. Täytä siinä olevat kentät ja lähetä raportti. Bugiraporttisi etenemistä pystyt seuraamaan järjestelmän lähettämien sähköpostiviestien avulla. Kun bugi merkitään korjatuksi, voit testata sen hakemalla kehitysversion versionhallintajärjestelmästä ja kääntämällä Scribuksen. Voit myös odottaa seuraavan version julkaisua ja testata sen kanssa onko bugisi todella korjattu.

Virheiden raportoinnin lisäksi Scribus käyttää Mantista myös ohjelman tulevien ominaisuuksien käsittelyssä. Jos Scribuksesta mielestäsi puuttuu ominaisuus, voit jättää pyynnön bugityökaluun. Ennen toiveen lisäämistä on syytä kuitenkin varmistaa, ettei kukaan muu ole ehtinyt toivoa samaista asiaa ennen. Jos näin on päässyt käymään, voit jättää omat toivetta koskevat mielipiteesi olemassa olevaan bugiraporttiin.

Anfangi, peruslinja ja palstat

Scribuksen tämän hetken vakaassa haaraassa useimmat tekstiin tehtävät muutokset on tehtävä kappaletyylien kautta. Tämä ei ole optimaalista lyhyissä julkaisuissa, mutta asian kanssa on vain elettevä. Viimeisimmän huhun mukaan Scribuksen nykyinen kehitysversio 1.3.5svn tullaan julkaisemaan pikapuoliin ja mikäli mahdollista myös tekemään vakaaksi. Tämä merkitsisi, että vihdoin pääsemme eroon vakaan haaran tupla-kolmosista, jotka ovat enemmän ja vähemmän herättäneet kummastusta.

Kappaletyylien käytön opettelun voi aloittaa vaikkapa treenaamalla anfangin tekemistä. Anfangi on yksi niistä ominaisuuksista, joka vielä tällä hetkellä täytyy tehdä kappaletyylejä käytten. Toinen mahdollisuus on käyttää kahta eri tekstikehystä, mutta se on kappaletyylejäkin työläämpi vaihtoehto.

Leveillä sivuilla voi lukemista helpottaa käyttämällä palstoja. Palstojen avulla ei synny ylipitkiä rivejä, mutta niitä käytettäessä on myös varottava turhan lyhyitä tynkärivejä. Jos kuitenkin käytät kapeaa palstaa, on tärkeää, että tavutus on otettu käyttöön ja ennen viimeistä PDF:ksi tallennusta taittoa tekevä henkilö käy vielä kaikki tekstit läpi rumien valkoisten polkujen varalta.

Tämä on yksi alue, jossa Scribuksen vakaa versio ei järin paljon loista. Vakaan version käyttämä rivinkatkaisualgoritmi on sieltä tyhmimmästä päästä ja katkaisee rivin ensimmäisestä kohtaa, mistä se on mahdollista. Parempaan tulokseen päästäisiin jos algoritmi voisi nähdä hivenen enemmän vaivaa ja selvittäisi millaisella katkaisustrategialla kustakin kappaleesta saadaan parhain mahdollinen irti automaattisesti.

Vapaiden ohjelmien tulevaisuus on kuitenkin lähellä, niin myös Scribuksen. Kehitysversiossa on jo otettu käyttöön astetta fiksummat rivitysalgoritmit ja entistä suorempia linjoja kappaleitten reunoille saadaan aikaan optisella reunalla, joka jo sisältyy kehitysversioon.


Lataa alkuperäinen video: drop_cap.ogg

Anfangi
Seuraavien askelten avulla onnistuu anfangin teko vaivatta.

  1. Luo tekstikehys ja lisää sinne esimerkkiteksti (kontekstivalikon kohta Esimerkkiteksti)
  2. Luo uusi kappaletyyli. Valikon kohta Muokkaa→Kappaletyylit, Uusi
  3. Valitse haluamasi leipiksen ominaisuudet ja näiden lisäksi laita ruksi kohtaan Anfangit
  4. Lisää Rivejä-kenttään anfangin rivimääräksi 3
  5. Lopuksi napsuta OK-painiketta
  6. Valitse tekstikehys, jossa esimerkkiteksti on.
  7. Siirry Ominaisuudet-paletin (F2) Teksti-välilehdelle ja ota juuri luomasi uusi kappaletyyli käyttöön.
  8. Mikäli kaikki meni kutakuinkin oikein pitäisi tekstikehyksen kappaleilla olla nyt Anfangi kaikilla.

Palstat
Palstoja voidaan tekstikehykselle luoda Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehdellä

  1. Valitse Ominaisuudet-paletin Kuvio-välilehti
  2. Valitse esimerkkitekstin sisältävä tekstikehys
  3. Kuvio-välilehdellä kirjoita kohtaan Palstat arvoksi 2
  4. Samaisella välilehdellä voit myös säätää palstojen välin leveyttä kohdassa Väli
  5. HUOM! Jos kontrolloit palstan leveyttä mieluummin suoraan kuin välin leveyden kautta, napsauta tekstin Väli päällä. Jep, kuulit oikein!


Peruslinja
Jotta palstojen rivit menisivät tasan, täytyy kappaletyylin teksti kiinnittää peruslinjaan.

  1. Siirry kappaletyylien muokkaukseen Tiedosto-valikossa, valitse kappaletyylisi ja napsauta Muokkaa
  2. Peruslinjaan kiinnittäminen on yksi parhaista Scribuksen säilyttämistä salaisuuksista (toinen oli palstan leveyden määrittäminen välin leveyden sijaan). Voit kiinnittää kappaleen peruslinjalle napsauttamalla rivivälin kuvakkeen päällä hiiren ykköspainikkeella kunnes valikko ponahtaa esiin. Alla olevassa kuvassa näet kyseisen valikon ja valittuna kohdan joka valikosta valitaan.
  3. Jos kappaletyyli, jonka kiinnitit peruslinjaan oli valittuna tekstille, kappaletyylin muokkauksen hyväksyminen OK-painikkeella päivittää kyseiset tekstit.
  4. Peruslinjan välistystä voit muokata Asiakirjan ominaisuuksissa, joka löytyy Tiedosto-valikosta. HUOM! Asetusten muokkaus (Tiedosto->Asetukset) ei muuta avoinna olevan tai tallennettujen dokumenttien asetuksia vaan ainoastaan kaikkien uusien asiakirjojen oletusasetuksia.

Sama videona (käyttöliittymä englanniksi): drop_cap.ogg

Suomenkielinen fonttisanasto

Voit auttaa suomenkielisen fonttisanaston luomisessa osallistumalla Lokalisointi-wikissä käännösprojektiin, jonka tarkoitus on tuottaa mm. Opentype-ominaisuuksille ja PANOSE-luokittelulle suomenkieliset käännökset. Käännökset otetaan heti käyttöön Fontmatrixisssa ja aikaa myöten ne löytävät tiensä myös Scribukseen ja muihin fonttien edistyksellisiä ominaisuuksia käyttäviin avoimen lähdekoodin ohjelmiin. Jos käännöstyö itsessään ei innosta, otan mielelläni vastaan myös linkkejä suomenkielisille sivustoille, joilta löytyy apua käännöstyössä.

  • Viimeisimmät

  • Toisaalta

  • Arkistot