Vuosi: 2008

Valolla* nättiä jälkeä

Vapaitten grafiikkaohjelmien tunnettuutta täytyy kasvattaa. Yksi keino tähän on levittää sanaa onnistuneista projekteista. Scribuksella on jo jonkin aikaa ollut wikissä osio, jossa ihmiset voivat kertoa onnistumisistaan. Viimeisin onnistumistarina tulee Fedora-ihmisiltä. Mihmo kertoo blogissaan, kuinka Scribus pelasti hänet.

Aikaisemmin hänellä on ollut ongelmia vapaitten ohjelmien ja cmyk-värien kanssa. Ei enää, Scribus suoriutui tehtävästä mallikkaasti ja Fedora 9:n levyt saivat kauniit kuoret. Mihmon vapailla ohjelmilla tekemiä tuotoksia voi ihailla hänen blogissaan (rullatkaa sivun puoliväliin). Jos joku on kiinnostunut hänen Fudconia varten tekemistään Scribus-tiedostoista ja Scribuksella tehdyistä painovalmiista pdf-tiedostoista, ne löytyvät fedora-marketing-postituslistalta.

Mielenkiintoista on, että nämä on tehty Scribuksen kehityshaaran versiolla eikä edes julkaistulla 1.3.4:llä vaan subversionista haetulla 1.3.5svn-versiolla. Mihmo kuvailee työnkulkuaan seuraavasti:

  • Kuvat tehtiin Inkscapessa ja Gimpissä, vietiin 300 dpi png-tiedostoiksi, simppelit vektorikuvat tallennettiin svg-tiedostoina.

  • Kuvat tuotiin Scribukseen, jossa tehtiin kaikki kuvien päälle tulevat tekstit.

  • Väriprofiilit pantiin Scribuksessa kuntoon painoa varten

  • Vektorikuvien värit korvattiin cmyk-väreillä Scribuksessa.

  • Tallennus eps- tai pdf-tiedostoiksi ja lähetys painoon.

*valo vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat

Väkevä alku Oindexissä

Blogiharrastuksen mukana tulee kaikenmoinen blogin suosioon liittyvä nuuskiminen. Luonnollista on, että kirjoittelua ruokkii, kun huomaa, että joku lukee blogia. Tänään julkaistiin ensimmäinen Oindexin listaus, jossa Hiiop on mukana. Hiiop rynni suoraan sijalle 190. Teknologia- ja tietotekniikkablogeissa Hiiop on sijalla 8.

Tiedot Oindexiin kerätään Google Analyticsin kautta. Google on vahvasti esillä nuuskimisapuvälineissä. Hiiopin syötteet kulkevat Googlen Feedburner-palvelun kautta. Feedburnerista on peräisin sivun oikeassa palstassa oleva syötteen lukijoitten laskuri. Kolmas Googlen tarjoama palvelu blogien ja muittenkin verkkosivustojen ylläpitäjille on verkkovastaavan työkalut, jonka avulla voi seurata omien sivujen suosiota ja päivitystä Googlen hakupalvelussa.

Oindexin lisäksi kotimaisia nuuskimista ja mainostamista helpottavia sivustoja ovat Blogispotti ja Blogilista. Yksikään jutuistani ei vielä ole päätynyt Blogispottiin. Jos olet Blogispotin käyttäjä, voit lisätä kirjoitukseni Blogispottiin jokaisen tekstin perässä olevalla Blogispottiin-linkillä. Samaisella konstilla voit lisätä juttuni myös Diggaa.comiin.

Blogilista on kävijämäärällä laskettuna suosituin paikka löytää Hiiop. Sen kautta on blogiini tullut viimeisen kuukauden aikana 51 kävijää. Hyvänä kakkosena on Ukiwikin Scribus-kurssin sivu. Viimeisen kuukauden aikana blogissani vieraili yhteensä 268 absoluuttisesti yksilöityä kävijää. Blogini sivut kuukauden aikana näytettiin 2149 kertaa. Näistä varmasti suurin osa on omia sivulatauksiani.

Aikaisemmassa kirjoituksessani vitsailin tyypillisestä hääkortista. Tästä johtuen hakusanat teksti hääkorttiin ja muut vastaavat ovat jatkuva uusien vierailijoiden lähde. Olenkin ajatellut paneutua aiheeseen kunnolla ja kertoa lisää kutsukortin typografiasta ja pähkäillä, minkämoinen fontti oikeasti sopisi korttiin.

Tuleeko kellään mieleen muita keinoja kerätä kiinnostavaa dataa blogistani tai verkkosivuista? Olisin myös kiitollinen, jos jollakulla olisi vinkkejä blogin mainostamisesta ja tunnetuksi tekemisestä. Kommentoikaa!

Graafisen suunnittelun periaatteet

Löysin Scribuksen aikoinaan, koska minun täytyi alkaa tehdä lehteä. Tekstit ja kuvat lehteä varten sain toimitukselta, joten tehtäväkseni jäi ainoastaan lehden ulkoasu. Tehtävään minut valittiin, koska olin hyvä tietokoneen kanssa, huh! Lähtökohta hirvittää, mutta rohkea suomalainen ei sano ei, kun kohtaa haasteen.

Scribuksen postituslistalta etsin suosituksia lukemisesta. Eräs suositelluista kirjoista oli Robin Williamsin The non designer’s design book (Ulkoasukirja ihmisille, jotka eivät ole graafisia suunnittelijoita). Nimi vaikutti lupaavalta. Ostin kirjan. Useimmat tämän kirjoituksen vinkit ja periaatteet on peräisin kyseisestä kirjasta.

Perusperiaatteet

Suunnitelu lähtee liikkeelle muutamalla perusperiaatteella joitten sisäistäminen ei ole hankalaa. Perusperiaatteet ovat:

  • kontrasti
  • toisto
  • tasaus
  • ryhmittely

Englanniksi näitten periaatteiten oppiminen (hauki on kala) on vielä helpompaa, koska alkukirjaimista muodostuu hauska (???) sana crap (contrast, repetition, alignment ja proximity). Kttr ei kuulosta ollenkaan yhtä hauskalta. Näitä periaatteita noudattamalla julkaisun ulkoasu saa huomattavan parannuksen.

Seuraavissa kappaleissa käyn lyhykäisesti läpi kunkin periaatteen ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Kaikkia periaatteita voidaan noudattaa mihin tahansa julkaisutyyppiin.

Kontrasti

  • Tehokkain tapa huomion saamiseksi
  • Kontrastin on oltava riittävän suuri. Pieni kontrasti saa lukijan hämilleen.
  • Kontrastia voi luoda monin keinoin: lämmin väri – kylmä väri, suuri fonttikoko – pieni fonttikoko, ohut viiva – paksu viiva…
  • Kumpaan uutislehtiseen tarttuisit ensimmäiseksi?

Toisto

  • Toista jotain yksityiskohtaa läpi koko julkaisun.
    • Otsikot samalla tyylillä kaikkialla.
    • Alatunnisteen paikka sivuilla.
  • Toista joitain yksityiskohtia kaikissa samaan ryhmään kuuluvissa julkaisuissa.
    • Logon sijoittelu esitteissä, kirjepapereissa, asiakirjapohjissa
    • Fonttivalinnat
  • Brändin kannalta tärkeää.
  • Toistolla luodaan jatkuvuutta.

Tasaus

  • Kohteitten paikkoja sivulla ei pidä arpoa
  • Jokaisella kohteella pitäisi olla yhteys toiseen kohteeseen sivulla.

Ryhmittely

  • Kokoa yhteenkuuluvat asiat omiksi ryhmikseen.
  • Ilman ryhmittelyä ja tasausta syntyy liikaa kysymyksiä.
  • Pysähtyvätkö silmäsi viisi kertaa?
  • Mistä aloitat lukemisen?
  • Missä järjestyksessä luet?
  • Joudutko silmäilemään varmistuaksesi, ettet jättänyt jotain lukematta?

Onko oikealla olevan kortin kanssa epäselvää

  • Mistä aloitat lukemisen?
  • Missä järjestyksessä käyt sisällön läpi?
  • Tiedätkö, koska olet lukenut kaiken?

Opensuse 11 julkaistiin tänään

Opensuse 11 julkaistiin tänään. Tämä ei ehkä muutoin olisi bloggaamisen arvoinen uutinen, mutta olen itse Opensuse-käyttäjä ja pieni mainos omalle distrolle ei tee pahaa. Lataa uusimmainen Opensuse. Latauksesta valitettavasti täytyy suoriutua englanniksi. Apuja Opensusen käyttöön löytyy suomeksi osoitteesta http://www.opensuse.fi/.

Linux-urani alkoi Mandrakella (nykyään Mandriva). Ennen Mandrakea kokeilin Debiania, mutten osannut käynnistää X:ää ja Debian-kokeilu jäi lyhyeksi. Mandraken kanssa asiat olivat suhteellisen helppoja, mutta kaipasin räpellystä. Huonojen Debian-kokemusten takia en valinnut Debiania vaan Slackwaren. Olin tyytyväinen Slackware-käyttäjä pari vuotta kunnes laitteisto uudistui 64-bittiseksi eikä Slackwaresta ollut tarjolla 64-bittistä versiota. Tällöin löysin Opensusen Peter Linnellin suosituksesta.

Ensimmäiset kokemukset Opensusta olivat varsin myönteisiä. Kaikki se helppous oli jotain ihan uutta entiselle Slackware-miehelle. Toisaalta Slackwaren aikoihin en helppoutta ollut edes etsinyt. Säätäminen ja kaikenmoinen muukin fiksailu oli tuolloin harrastukseni. Opensusen aikoihin olin kuitenkin alkanut koodata Scribusta enkä enää kaivannut ylimääräistä säätämisharrastusta. Viimeaikoina olen entistä vahvemmin sisäistänyt ajatuksen, että käyttöjärjestelmä on parhaimmillaan huomaamaton.

Tällä hetkellä suunta Linux-distribuutioilla tuntuu olevan pois huomaamattomuudesta. Kaikenmoiset työpöytäefektit, työpöytien rullailu ja ikkunoiden räjähtely on tullut jäädäkseen. Nyt kun kaipaan huomaamatonta käyttöjärjestelmää, täytyy taas alkaa säätää. Olisikohan aika vaihtaa takaisin Slackwareen?

Olen kuitenkin onnellinen Opensuse-käyttäjä ja suosittelen Opensusea kaikille, etenkin teille Windows-käyttäjät. Version 11 saa myös ladattua live-cd:nä (torrent-tiedosto, KDE) eli voitte ladata levykuvan, polttaa sen ja käynnistää koneenne cd:ltä. Pääsette Opensusen makuun ilman asennustaistelua, joka sekin uusimmassa versiossa on lähes juhlaa. Ei muuta kuin kokeilemaan. Kommentteja saa jättää.

Hyvää juhannusta kaikille. Jos aiotte veneillä, käykää pihan perällä ennen veneeseen nousua!

Sivunumerot Scribuksessa

Pyysin lukijoita lähettämään Scribus-aiheisia kysymyksiä, jotta sisällön kohdentaminen helpottuisi. Kysymykseen vastaamalla ainakin kysymyksen esittäjä saa mieleistänsä luettavaa. Ensimmäinen kysymys tuli tänään. Kysymys oli: Miten Scribuksessa voidaan lisätä sivunumeroita? Tässä tulee vastaus. Kaikki vastaukset lisätään luokkaan Scribus-kysymys. Lisää kysymyksiä voi laittaa sähköpostilla osoitteeseen riku@scribus.info.

Alla ensin aihetta käsittelevä mykkäfilmi. Videossa käyttöliittymän kielenä on englanti. Videon jälkeen käyn samat asiat läpi suomenkielisen kälin kanssa.


Lataa alkuperäinen video: page_numbers.ogg

Sivunumerot Scribuksessa

1. Sivunumerot voi Scribuksessa lisätä kätevimmin dokumenttiin käyttämällä mallisivuja. Avaa mallisivujen hallinta valikon kohdasta Muokkaa→Mallisivut. Jos käytössäsi on jo mallisivuja, täytyy sivunumerot lisätä jokaiselle mallisivulle, jolle numerot haluat.

2. Lisää mallisivulle tekstikehys paikkaan, jonne sivunumeron haluat. Kaksoisnapsauta kehystä, paina e-näppäintä tai napsauta kehystä muokkaustyökalulla päästäksesi muokkaustilaan. Muokkaustilan tunnistat siitä, että kursori vilkkuu kehyksessä ja kehykseen voi kirjoittaa. Kirjoittamisen sijaan lisää nyt sivunumero kehykseen valikon kohdasta Lisää→Teksti→Sivunumero. Jos yhä olet mallisivuja muokkaamassa, kehykseen tulee sivunumeron sijaan risuaita osoittamaan numeron paikkaa. HUOM! Scribus vaatii jokaista sivunumeron numeropaikkaa varten oman risuaidan eli, jos sivuja on enemmän kuin yhdeksän täytyy risuaita lisätä tekstikehykseen kaksi kertaa. Yli 99-sivuisiin asiakirjoihin on risuaita lisättävä kolme kertaa jne.

3. Lopeta mallisivujen muokkaus sulkemalla ikkuna, jossa mallisivut on lueteltu. Nyt saat sivunumerot näkyville ottamalla käyttöön mallisivun, jolle sivunumeron lisäsit. Mallisivujen käyttöönotto onnistuu Sivujen hallinta -paletissa tai valikon kohdassa Sivu→Käytä mallisivua.

+ Sivunumeroinnin voi aloittaa muusta kuin ykkösestä muokkaamalla asiakirjan ominaisuuksissa alueita (Tiedosto→Asiakirjan ominaisuudet…→Alueet). Alueissa voi myös määritellä sivunumeron tyylin.